Kysyt apua johonkin. Vastaus: "Sinun vain pitäisi osata tuo."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kysymys koskee jotain ihan tavallista kansalaistaitoa, kuten postissa asioimista tai matkalipun ostamista, kukaan ei oleta kysyjän olevan tosissaan, vaan häiritsee aikansa kuluksi muita. Jos kysymys koskee vaikka kodin sähköasennusten muuttamista, oikea vastaus on että älä edes yritä.

Mikset usko että joku voi oikeasti tarvita apua, jos ei ole hoitanut ennen jotakin uudessa järjestelmässä? Tuskin kukaan tahallaan häiritsee, vaan toisinaan tarvitaan apua, että asia alkaa sujua.

Tälläkin palstalla joku kyselee turvakameroiden hinnoista. Googlettamalla löytää valmiita vastauksia alan firmoilta, täällä on epäluotettavia vastaajia joiden "nokkelien" vastausten sekaan asiallinen vastaus hukkuu.

Esim. Youtubessa on valtavasti sekä tuotteen myyjien että käyttäjien tekemiä opetusvideoita, sieltä löytää vastauksen moneen kysymykseen.

Ymmärrän, että sinua inhottaa muiden avustaminen suullisesti tai kirjallisesti ja varsinkin henkilökohtaisesti, mutta se ei ole kaikille mikään ongelma. Minulle ei ole mikään ongelma selittää asioita, joita hallitsen itse muille. Jos olen juuri asentanut turvakamerat ja katsellut hintoja., lähes joutunut kusetetuksi ja löytänyt lopulta hienon tarjouksen ja hyvän firman, niin miksi en jakaisi tietoa asiasta, kun joku sitä tarkkaa tietoa kaipaa? Ihan vaan periaatteesta, koska se ainoa oikea tapa on katsoa YouTubea?

Toiset oikein nauttivat kun toinen tekee virheitä.

Esim naapuri ei soittanut poliisille kun naapurin teinipileet meni yli. Tavaraa ryöstettiin ja kämppää rikottiin. Seurasi kuulemma ikkunasta. Näin outoja ihmisiä on olemassa. Itse kertoi ja naureskeli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisystäväni haluaa että pumppaan tarvittaessa ilmat hänen pokupyöräänsä. Ehkä koska "miesten työ"?

Kuitenkin jo useimmat lapsetkin osaavat tuon tehdä joten ihan asiallista huomauttaa noin. 

Ja olen kyllä tarjoutunut näyttämään miten asia tapahtuu, että voisi sitten jatkossa tehdä itse, mutta ei passaa  niinkään. 

Miksi sinusta on niin ikävää tehdä pieniä palveluksia toisille?

Hyväksikäyttö! Kun toinen ei viitsi, jaksa tai muuten vain heittäytyy vapaamatkustajaksi

-eri

Eli sinusta se on hyväksikäyttöä, kun joku joka ei ole koskaan ostanut Berliinissä matkalippua kysyy paikalliselta miten se tehdään ja mistä ostetaan? Tai kun työkaveri kysyy uudessa työpaikassa miten joku työjuttu tehdään, niin se on vapaamatkustamista?

Jos olet Berliinin rautatieaseman lipunmyyjä sinun kuuluu perusasiat perehdytyksen jälkeen tietää tai et ole työhön soveltuva. Työpaikka ei ole kenenkään koti

Ehkä, mutta jos sen perehdyttäjän asenne on yhtä nihkeä siihen perehdyttämiseen, kun mitä tämän ketjun kirjoittajien asenne auttamiseen on, niin enpä ihmettele, että siihen voi mennä aika kauan, että hallitsee homman.

Mutta nyt ei puhuttu pelkästään työpaikoista, vaan myös ihan yleisesti avun kysymisestö ja toisten haluttomuudesta auttaa. Itse olen auttanut vuosien varrella lukuisia turisteja ja kertonut ja opastanut heille asioita, eikö se koskaan tunnu inhottavalta. Toisista se selvästi taas näyttää tuntuvan.

Kun joku kysyy, koska ei tiedä opastan aina, toinen asia on se, että minulla teetätetään muiden työt. Se ei ole reilua, enkä tee sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kysymys koskee jotain ihan tavallista kansalaistaitoa, kuten postissa asioimista tai matkalipun ostamista, kukaan ei oleta kysyjän olevan tosissaan, vaan häiritsee aikansa kuluksi muita. Jos kysymys koskee vaikka kodin sähköasennusten muuttamista, oikea vastaus on että älä edes yritä.

Mikset usko että joku voi oikeasti tarvita apua, jos ei ole hoitanut ennen jotakin uudessa järjestelmässä? Tuskin kukaan tahallaan häiritsee, vaan toisinaan tarvitaan apua, että asia alkaa sujua.

Tälläkin palstalla joku kyselee turvakameroiden hinnoista. Googlettamalla löytää valmiita vastauksia alan firmoilta, täällä on epäluotettavia vastaajia joiden "nokkelien" vastausten sekaan asiallinen vastaus hukkuu.

Esim. Youtubessa on valtavasti sekä tuotteen myyjien että käyttäjien tekemiä opetusvideoita, sieltä löytää vastauksen moneen kysymykseen.

Turvakameroissakin on niin paljon eri vaihtoehtoja ominaisuuksiltaan ja hinnoiltaan, joten kyllä niistä kysyminen on ihan normaalia. Käyt jossain alan liikkeessä kysymässä, niin koko setin hinta voi olla mitä vain 200 - 2000 euron välillä. Gigantista käyt katsomassa niin saat kameran muutamalla kympillä. Kumpi sopii paremmin omaan käyttöön, millaiset ominaisuudet ovat tai edes käyttäjiltä kokemuksia. 

Ei mitään uutta esim. Call center työpaikoissa. Niissä ei edes kaikkea opeteta, mutta pitäisi vaan osata kun uusi asia tulee kohdalle. Vieläpä erittäin töykeään sävyyn. En ihmettele porukan vaihtuvuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kysymys koskee jotain ihan tavallista kansalaistaitoa, kuten postissa asioimista tai matkalipun ostamista, kukaan ei oleta kysyjän olevan tosissaan, vaan häiritsee aikansa kuluksi muita. Jos kysymys koskee vaikka kodin sähköasennusten muuttamista, oikea vastaus on että älä edes yritä.

Mikset usko että joku voi oikeasti tarvita apua, jos ei ole hoitanut ennen jotakin uudessa järjestelmässä? Tuskin kukaan tahallaan häiritsee, vaan toisinaan tarvitaan apua, että asia alkaa sujua.

Tälläkin palstalla joku kyselee turvakameroiden hinnoista. Googlettamalla löytää valmiita vastauksia alan firmoilta, täällä on epäluotettavia vastaajia joiden "nokkelien" vastausten sekaan asiallinen vastaus hukkuu.

Esim. Youtubessa on valtavasti sekä tuotteen myyjien että käyttäjien tekemiä opetusvideoita, sieltä löytää vastauksen moneen kysymykseen.

Ymmärrän, että sinua inhottaa muiden avustaminen suullisesti tai kirjallisesti ja varsinkin henkilökohtaisesti, mutta se ei ole kaikille mikään ongelma. Minulle ei ole mikään ongelma selittää asioita, joita hallitsen itse muille. Jos olen juuri asentanut turvakamerat ja katsellut hintoja., lähes joutunut kusetetuksi ja löytänyt lopulta hienon tarjouksen ja hyvän firman, niin miksi en jakaisi tietoa asiasta, kun joku sitä tarkkaa tietoa kaipaa? Ihan vaan periaatteesta, koska se ainoa oikea tapa on katsoa YouTubea?

Toiset oikein nauttivat kun toinen tekee virheitä.

Esim naapuri ei soittanut poliisille kun naapurin teinipileet meni yli. Tavaraa ryöstettiin ja kämppää rikottiin. Seurasi kuulemma ikkunasta. Näin outoja ihmisiä on olemassa. Itse kertoi ja naureskeli.

Suomi on täynnä näitä. Katsellaan ja naureskellaan vaikka kun bussissa, joku äiti on vaikeuksissa vaunujen kanssa. Kymmenen ihmistä seuraa vierestä, kun hänellä on vaikeuksia, kukaan ei auta ja lopulta menevät tyytyväisinä vielä muille kertomaan kuinka näki huvittavan tapauksen, missä äiti kamppaili vaunujen kanssa. Kun kysyy miksei kukaan auttanut, niin selitetään jotain pershedelmistä, ettei pidä hankkia lapsia, jos ei niitä yksin kykene hoitamaan, ei ole muiden tehtävä auttaa ja kukaan ei pakottanut mennä bussiin.

Ja sitten ihan oikeasti ajatellaan, että ollaan hyviä ihmisiä.

Minut palkattiin aikoinaan virkaan, jota työkaverini oli tehnyt jo kahdeksan vuotta. Muutaman kuukauden jälkeen hän alkoi kysymään minulta apua aivan perusasioihin, jotka minä olin oppinut jo ensimmäisellä sanomisella. Tilanne meni siihen, että minulta meni päivän aikana melkein yhtä paljon aikaa hänen opastamiseen kuin omien töiden tekemiseen. Teimme siis prikulleen samaa työtä eli toimeentulotukipäätöksiä.

En kuitenkaan koskaan maininnut asiasta kenellekään, mutta ilmeisesti esimies oli tehnyt omat päätelmänsä ja työkaverini irtisanomismenettely aloitettiin vuoden kuluttua siitä kun olin tullut virastoon. Hän valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen mutta hävisi jutun. Kaikki eivät sovi kaikkiin töihin ja jotkut eivät sovi mihinkään töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisystäväni haluaa että pumppaan tarvittaessa ilmat hänen pokupyöräänsä. Ehkä koska "miesten työ"?

Kuitenkin jo useimmat lapsetkin osaavat tuon tehdä joten ihan asiallista huomauttaa noin. 

Ja olen kyllä tarjoutunut näyttämään miten asia tapahtuu, että voisi sitten jatkossa tehdä itse, mutta ei passaa  niinkään. 

Miksi sinusta on niin ikävää tehdä pieniä palveluksia toisille?

Hyväksikäyttö! Kun toinen ei viitsi, jaksa tai muuten vain heittäytyy vapaamatkustajaksi

-eri

Eli sinusta se on hyväksikäyttöä, kun joku joka ei ole koskaan ostanut Berliinissä matkalippua kysyy paikalliselta miten se tehdään ja mistä ostetaan? Tai kun työkaveri kysyy uudessa työpaikassa miten joku työjuttu tehdään, niin se on vapaamatkustamista?

Jos olet Berliinin rautatieaseman lipunmyyjä sinun kuuluu perusasiat perehdytyksen jälkeen tietää tai et ole työhön soveltuva. Työpaikka ei ole kenenkään koti

Aikamoinen aasinsilta vastaukseksi.

Jostain syystä mun opettaja hokee tätä kans. Pitäis jo osata jotain eikä neuvoa saa kysyä? MITÄ

Vierailija kirjoitti:

Jostain syystä mun opettaja hokee tätä kans. Pitäis jo osata jotain eikä neuvoa saa kysyä? MITÄ

Voihan sitä itsenäisesti kokeilla kaikkea mahdollista, mutta lopputulos voi olla tosi huono, jos mitään edes saa millään tavalla toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kysymys koskee jotain ihan tavallista kansalaistaitoa, kuten postissa asioimista tai matkalipun ostamista, kukaan ei oleta kysyjän olevan tosissaan, vaan häiritsee aikansa kuluksi muita. Jos kysymys koskee vaikka kodin sähköasennusten muuttamista, oikea vastaus on että älä edes yritä.

Mikset usko että joku voi oikeasti tarvita apua, jos ei ole hoitanut ennen jotakin uudessa järjestelmässä? Tuskin kukaan tahallaan häiritsee, vaan toisinaan tarvitaan apua, että asia alkaa sujua.

Tälläkin palstalla joku kyselee turvakameroiden hinnoista. Googlettamalla löytää valmiita vastauksia alan firmoilta, täällä on epäluotettavia vastaajia joiden "nokkelien" vastausten sekaan asiallinen vastaus hukkuu.

Esim. Youtubessa on valtavasti sekä tuotteen myyjien että käyttäjien tekemiä opetusvideoita, sieltä löytää vastauksen moneen kysymykseen.

Ymmärrän, että sinua inhottaa muiden avustaminen suullisesti tai kirjallisesti ja varsinkin henkilökohtaisesti, mutta se ei ole kaikille mikään ongelma. Minulle ei ole mikään ongelma selittää asioita, joita hallitsen itse muille. Jos olen juuri asentanut turvakamerat ja katsellut hintoja., lähes joutunut kusetetuksi ja löytänyt lopulta hienon tarjouksen ja hyvän firman, niin miksi en jakaisi tietoa asiasta, kun joku sitä tarkkaa tietoa kaipaa? Ihan vaan periaatteesta, koska se ainoa oikea tapa on katsoa YouTubea?

Toiset oikein nauttivat kun toinen tekee virheitä.

Esim naapuri ei soittanut poliisille kun naapurin teinipileet meni yli. Tavaraa ryöstettiin ja kämppää rikottiin. Seurasi kuulemma ikkunasta. Näin outoja ihmisiä on olemassa. Itse kertoi ja naureskeli.

Suomi on täynnä näitä. Katsellaan ja naureskellaan vaikka kun bussissa, joku äiti on vaikeuksissa vaunujen kanssa. Kymmenen ihmistä seuraa vierestä, kun hänellä on vaikeuksia, kukaan ei auta ja lopulta menevät tyytyväisinä vielä muille kertomaan kuinka näki huvittavan tapauksen, missä äiti kamppaili vaunujen kanssa. Kun kysyy miksei kukaan auttanut, niin selitetään jotain pershedelmistä, ettei pidä hankkia lapsia, jos ei niitä yksin kykene hoitamaan, ei ole muiden tehtävä auttaa ja kukaan ei pakottanut mennä bussiin.

Ja sitten ihan oikeasti ajatellaan, että ollaan hyviä ihmisiä.

Tällaisia asenteita on paljon. Erittäin ikävää menoa. Pahoinvointi lisääntyy entisestään välinpitämättömyyden seurauksena. Kukaan ei pärjää aina yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kysymys koskee jotain ihan tavallista kansalaistaitoa, kuten postissa asioimista tai matkalipun ostamista, kukaan ei oleta kysyjän olevan tosissaan, vaan häiritsee aikansa kuluksi muita. Jos kysymys koskee vaikka kodin sähköasennusten muuttamista, oikea vastaus on että älä edes yritä.

Kun maalainen tulee Helsinkiin ja aikoo matkustaa metrolla tai helsinkiläinen Rovaniemeltä Utsjoelle, matkalipun ostaminen on aika erilaista. Kyllä voi tosissaan kysyä kumpikin, jos ei koskaan aikaisemmin ole ostanut.

Posteja ei ole ollut enää monella paikkakunnalla miesmuistiin, joten ei niissä ole asioitu, eikä myöskään pankeissa. 

Oikein mielellään neuvotaan tälläkin palstalla mm. neuleohjeissa. Eri asia, jos on sellainen itsestään selvä asia, joka pitäisi esimerkiksi työssään tietää jo koulutuksensa vuoksi.

Koulutus harvoin antaa valmiudet yrityksen omien järjestelmien käyttämiseen. Todella kurjaa, ettei opastamista töihin nähdä olennaisen tärkeäksi, vaan uusi työntekijä saa neuvojen sijaan hakata yksin päätään seinään ja ihmetellä miksei mikään toimi.

Tällainen työyhteisö tuntuu hyvin ikävältä. Ilmeisesti antaa sitten jotain iloa seurata sivusta toisten tuskailua, kun tietää että voisi auttaa, muttei sitä halua tehdä.

Tai sitten henkilölle on neuvottu jo viisi kertaa, miten järjestelmässä joku asia toimii, tai miten hänen pitää tehtävä hoitaa. Mutta joko vastausta ei ole kuunneltu, tai vielä viidennenkään kerran jälkeen sitä ei osata tehdä, ja kun niillä työkavereille on luultavasti omatkin työnsä tehtävänä, niin vähemmästäkin turhautuu ja alkaa antaa tuollaisia vastauksia sekä toivoa työnantajan olevan ajan tasalla ja jo harkitsevan koeaikapurkua.

Tai sinä et vielä viidennenkään kerran jälkeen osaa selittää ja opettaa ymmärrettävästi asiaa? Kuvittelet selittäneesi ja ehkä jopa hyvinkin, vaikka todellisuudessa olet mumissut jotain epämääräistä, puolet olet ajatellut, että se nyt pitää ainakin osata entuudestaan ja loput olet selittänyt joka kerta vähän eri tavalla. Niin ja osan olet unohtanut kokonaan kertoa.

Kannattaa tehdä työhönoton yhteydessä soveltuvuustesti. Autististilla ei ole soveltavia taitoja vaan kaikki pitää vääntää ratakiskosta valmiiksi ja silti tarvitaan työn suorittamiseen kahden tai kolmen niin työntekijän työpanos. Ei kiitos

Soveltuvuustestillä ei selviä onko joku autisti. Se vaatii ihan omat erilliset tutkimukset.

Vierailija kirjoitti:

Minut palkattiin aikoinaan virkaan, jota työkaverini oli tehnyt jo kahdeksan vuotta. Muutaman kuukauden jälkeen hän alkoi kysymään minulta apua aivan perusasioihin, jotka minä olin oppinut jo ensimmäisellä sanomisella. Tilanne meni siihen, että minulta meni päivän aikana melkein yhtä paljon aikaa hänen opastamiseen kuin omien töiden tekemiseen. Teimme siis prikulleen samaa työtä eli toimeentulotukipäätöksiä.

En kuitenkaan koskaan maininnut asiasta kenellekään, mutta ilmeisesti esimies oli tehnyt omat päätelmänsä ja työkaverini irtisanomismenettely aloitettiin vuoden kuluttua siitä kun olin tullut virastoon. Hän valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen mutta hävisi jutun. Kaikki eivät sovi kaikkiin töihin ja jotkut eivät sovi mihinkään töihin.

Jo viisikymppisillä kyse voi olla muistista. Meidän alalla kaikki lainsäädäntöä myöten pistetään uusiksi viiden vuoden välein. Työyhteisön ikähaitari on 30-60 vuotta ja on jokseenkin inhimillistä, että jokainen muistaa parhaiten ne oman nuoruutensa toimintatavat. Ja vanhat toki tietävät muistavansa väärin. Siksi varmistelevat.

Mulla on alaisina ja kollegoina (pomoinakin) rautaisia ammattilaisia, mutta kolmikymppisenä pikkupomona tärkein tehtäväni on luotsata sekä kollegat että alaiset pysymään nykylainsäädännön tasolla. Ei minun tarvitse olla alalla kuin 10 vuotta, niin alan itsekin olla kehäraakki jonka selkäydintieto alkaa olla väärää ja vanhentunutta. Toivottavasti tänne tulee silloin taas uusi pari-kolmikymppinen kollega, jolta voi kehäraakkina kysyä tyhmät kysymyksensä. Perustyö sujuu kuin vettä vaan hamaan loppuun asti kuten nykyisiltä kehäraakeilta (=kaikki yli nelikymppiset), mutta jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö (laki, sertifikaatit, ohjelmistot) on vaan liikaa ihmisaivoille. On aika naurettavaa, että ensin työtä harjoitellaan koulussa ja työelämässä 5-10 vuotta, sitten ollaan hetken aikaa tuottavia ja sitten ollaankin jo vaivaksi. Moni alan työpaikka onkin sellainen pyöröovipaikka, koska nuoret eivät pärjää koska heillä on toimintaympäristöosaamista mutta ei ydinosaamista ja vähänkään vanhemmat eivät pärjää, koska on ydinosaamista muttei toimintaympäristöosaamista. Ratkaisu olisi sitouttaa työntekijät ja pitää töissä porukkaa laajalla ikähaitarilla. Mutta eihän sitä tehdä monessakaan paikassa. Täällä onneksi tehdään, niin minua ei harmita vierihoitaa konkareita ohjelmistojen käytössä. Sainhan itse olla aikanaan typerä keltanokka, joka sai tarkistuttaa päätöksensä konkarilla, ennen kuin laitoin niitä eteenpäin asiakkaille.

Jos kysytte kolmatta kertaa samaa ja ette ajattele itse niin kyllä vastaus on se että pitäisi osata

Kuuntelitteko perehdytyksessä? Jos on huono muisti niin kirjoita kaikki ylös

Vierailija kirjoitti:

Jos kysytte kolmatta kertaa samaa ja ette ajattele itse niin kyllä vastaus on se että pitäisi osata

Kuuntelitteko perehdytyksessä? Jos on huono muisti niin kirjoita kaikki ylös

Perehdytyksessä ei käydä kaikkea läpi. Ehkä vastauksia ei saa, koska muutkaan eivät osaa. Ohjeistus on tasoa "yritä etsiä tietoa jostakin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut palkattiin aikoinaan virkaan, jota työkaverini oli tehnyt jo kahdeksan vuotta. Muutaman kuukauden jälkeen hän alkoi kysymään minulta apua aivan perusasioihin, jotka minä olin oppinut jo ensimmäisellä sanomisella. Tilanne meni siihen, että minulta meni päivän aikana melkein yhtä paljon aikaa hänen opastamiseen kuin omien töiden tekemiseen. Teimme siis prikulleen samaa työtä eli toimeentulotukipäätöksiä.

En kuitenkaan koskaan maininnut asiasta kenellekään, mutta ilmeisesti esimies oli tehnyt omat päätelmänsä ja työkaverini irtisanomismenettely aloitettiin vuoden kuluttua siitä kun olin tullut virastoon. Hän valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen mutta hävisi jutun. Kaikki eivät sovi kaikkiin töihin ja jotkut eivät sovi mihinkään töihin.

Jo viisikymppisillä kyse voi olla muistista. Meidän alalla kaikki lainsäädäntöä myöten pistetään uusiksi viiden vuoden välein. Työyhteisön ikähaitari on 30-60 vuotta ja on jokseenkin inhimillistä, että jokainen muistaa parhaiten ne oman nuoruutensa toimintatavat. Ja vanhat toki tietävät muistavansa väärin. Siksi varmistelevat.

Mulla on alaisina ja kollegoina (pomoinakin) rautaisia ammattilaisia, mutta kolmikymppisenä pikkupomona tärkein tehtäväni on luotsata sekä kollegat että alaiset pysymään nykylainsäädännön tasolla. Ei minun tarvitse olla alalla kuin 10 vuotta, niin alan itsekin olla kehäraakki jonka selkäydintieto alkaa olla väärää ja vanhentunutta. Toivottavasti tänne tulee silloin taas uusi pari-kolmikymppinen kollega, jolta voi kehäraakkina kysyä tyhmät kysymyksensä. Perustyö sujuu kuin vettä vaan hamaan loppuun asti kuten nykyisiltä kehäraakeilta (=kaikki yli nelikymppiset), mutta jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö (laki, sertifikaatit, ohjelmistot) on vaan liikaa ihmisaivoille. On aika naurettavaa, että ensin työtä harjoitellaan koulussa ja työelämässä 5-10 vuotta, sitten ollaan hetken aikaa tuottavia ja sitten ollaankin jo vaivaksi. Moni alan työpaikka onkin sellainen pyöröovipaikka, koska nuoret eivät pärjää koska heillä on toimintaympäristöosaamista mutta ei ydinosaamista ja vähänkään vanhemmat eivät pärjää, koska on ydinosaamista muttei toimintaympäristöosaamista. Ratkaisu olisi sitouttaa työntekijät ja pitää töissä porukkaa laajalla ikähaitarilla. Mutta eihän sitä tehdä monessakaan paikassa. Täällä onneksi tehdään, niin minua ei harmita vierihoitaa konkareita ohjelmistojen käytössä. Sainhan itse olla aikanaan typerä keltanokka, joka sai tarkistuttaa päätöksensä konkarilla, ennen kuin laitoin niitä eteenpäin asiakkaille.

Kuulostat mahtavalta pomolta.

Vierailija kirjoitti:

Jos kysytte kolmatta kertaa samaa ja ette ajattele itse niin kyllä vastaus on se että pitäisi osata

Kuuntelitteko perehdytyksessä? Jos on huono muisti niin kirjoita kaikki ylös

Entä jos henkilö ei siltikään osaa? Toiset tarvitsevat enemmän toistoja. Ei ihmisestä tule tehokasta työntekijää sillä, että joku vain toteaa, että kyllä pitäisi osata. Se ei anna yhtään uusia taitoja kenellekään.