Miten voi ilmaista työkaverille, että ei halua kuulla hänen aiheettomia huomautuksiaan?

Sanoo hänelle, ettei halua kuulla hänen aiheettomia huomautuksiaan

Ei se lopeta ellet sano asiasta.

Siis oletko hänen asiakkaansa vai työkaverinsa?

Tuntuu ihmeelliseltä, että asiasta pitäisi sanoa suoraan. Että kyseinen ihminen ei tajua ihan itsekseen, että hänen tuon tyylistään ja tasoistaan kommentointia ei haluta. Olen kyllä vastannut noihin joskus niin, että fiksu ihminen älyäisi, että teki jotain väärin, (ei haluaisi minulta sellaista rektiota, jos luulee olevansa ihan väleissä) mutta hän ei älyä. Meillä ei ole siis mitään kitkaa normaalisti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Siis oletko hänen asiakkaansa vai työkaverinsa?

Joo, ilmaisin sen tuossa aloituksessa epäöselvästi, eli olin juuri lopettanut lauseeni asiakkaalle, joka lähti siitä pois, eteenpäin, kun työkaveri kommentoi noin.

Ap

Sano hänelle asiallisesti kahden kesken ja jos ei usko, niin lähiesihenkilölle.

"Huolehdi vain ihan omista asioistasi". Voit näytellä sanovasi sen ensin huumorilla, vähän pehmentääksesi tunnelmaa ( jos haluat yrittää pitää välit kunnossa).

Jos ei huumorilla sanottuna mene perille, sano jämäkämmin uudestaan, niin että tietää sinun olevan tosissasi.

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle asiallisesti kahden kesken ja jos ei usko, niin lähiesihenkilölle.

Veikkaan, että hän oli puhunut jotain pahaa minusta selän takana tänään, koska tulin tänään ihan vahingossa tunnin(!) liian aikaisin töihin ja sain tehdä sen (siis mulla piti olla 6h päivä, teinkin 7h, normaali päiväni on 8h) ja se laitettiin ns. jemmaan (meillä kaikki saavat kerätä tunteja jemmaan, yleensä siis pyhäpäivistä yms). Joillain ihmisillähän on sellainen outo reagointitapa, että jos heillä on huono omatunto niin mielistelyn sijaan alkavat vielä tökeröiksi. 

Siis ei minua hetkauta jos hän on sille mun huolimattomuudelle naureskellut tai mitä tahansa paheksunut. Sattui ihan vahingossa, ei haitannut ketään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

"Huolehdi vain ihan omista asioistasi". Voit näytellä sanovasi sen ensin huumorilla, vähän pehmentääksesi tunnelmaa ( jos haluat yrittää pitää välit kunnossa).

Jos ei huumorilla sanottuna mene perille, sano jämäkämmin uudestaan, niin että tietää sinun olevan tosissasi.

Ah, tää on hyvä! Haluan sanoa sen nimenomaan jotenkin noin, tavallaan antaa samalla vähän takaisin. Ja siis jos suuttuu, niin mua ei häiritse. Ei hän voi mielialoillaan minuun mitenkään vaikuttaa, varsinkin kun itse oli väärässä ja siitä saa näpäytyksen. Jos se alkaa kutittaa p*rsettään, niin toivottavasti sitten vaikka olisi hiljaa jatkossa vain, suuttuneena.

Ap

Olen palstalta lukenut neuvon joka mielestäni sopii tuollaiseen tilanteeseen. Kysy työkaverilta heti hänen naljailtuaan tarkentavia kysymyksiä.

-Anteeksi, en kuullut, toistatko? (Mieluiten niin että joku muukin kuulee)

-Nyt en ihan ymmärtänyt, mitä oikein tarkoitat?

-Näinkö sanoin, en huomannutkaan, puhinkohan useinkin noin huomaamattani?

Naljailusta menee tuolla keinolla voima. Jos hiljenet tai hymistelet niin v i t t uilu osuu ns. maaliinsa työkaverin mielessä.

Sano että tyhmä ei huomaa eikä viisas kerro jos huomioi tuollaista.

Tuollainen tyyppi ei lopeta, jollei hänelle sano tiukasti, ettet hyväksy hänen kommentointiaan. Jos se ei auta vaan melko todennäköisesti lisää kostoksi asiatonta käytöstä, kerro esimiehelle asiasta ja että et hyväksy hänen käytöstään.

Vierailija kirjoitti:

Olen palstalta lukenut neuvon joka mielestäni sopii tuollaiseen tilanteeseen. Kysy työkaverilta heti hänen naljailtuaan tarkentavia kysymyksiä.

-Anteeksi, en kuullut, toistatko? (Mieluiten niin että joku muukin kuulee)

-Nyt en ihan ymmärtänyt, mitä oikein tarkoitat?

-Näinkö sanoin, en huomannutkaan, puhinkohan useinkin noin huomaamattani?

Naljailusta menee tuolla keinolla voima. Jos hiljenet tai hymistelet niin v i t t uilu osuu ns. maaliinsa työkaverin mielessä.

Melkein jo tiedän, että tämä henkilö sitten nauraa vaan.

Olen myös siinä käsityksessä, että hän ei koita v i t t u i l l a, mikä ei kuitenkaan tee hänen toiminnastaan yhtään sen mukavampaa.

Hän saattaa myös kutsua minua itse vääntelemillään lempinimillä (olemme molemmat naisia), ts tyyliin jos olisin Riitta, niin sanoisi Rituksi, vaikka en mäkään kutsu ihmisiä sellaisilla nimillä, joita he eivät käytä.

Siihen jos sanoisin, että "ai kuka" tai mitä tahansa vastaavaa, niin tiedän, että se ei mene hänelle perille.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sano että tyhmä ei huomaa eikä viisas kerro jos huomioi tuollaista.

"Hölmö ei huomaa ja viisas ei virka", on kuulemani muoto tuosta. Ongelma sen sanomisessa minulle on se, että olisi ok, jos hän huomauttaisi kun teen virheitä. Mutta kun hän huomauttelee ihan vain omasta päästään näitä hetkiä keksien. Ymmärrän kyllä itse, jos kieli menee mulla solmuun tms 🙃

Se vain on eri tilanne :(

Ap

Siis oliko ongelma se, että hän

a) sekaantuu työhösi yleisesti?

b) nolaa sinut asiakkaan edessä?

c) keksii omasta päästään "virheitä", joita väittää sinun tehneen esim. sanan ääntämisessä?

Mutta ei kai vaan voi mitään, kiitos että sain avautua, sekin helpotti jo paljon!

Ap

Sun työkaveri on typerys. Lapsellinen, töykeä, omahyväinen ja nauttii toisen alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Siviilissä tuollaiseen henkilöön olisi helpompi ottaa etäisyyttä, mutta töissä se on valitettavasti vaikeaa.

Tuo puhetyylistä kuittailu on itseasiassa aika yleistä. Tietyntyyppiset ihmiset harrastavat tuota saadakseen toiselle epävarman ja hämmentyneen olon. Niille ei kannata tiuskaista takaisin, koska saavat siitä vain polttoainetta, kun ovat saaneet toisen reagoimaan. Takaisin tulisi todennäköisesti ivallisen omahyväistä naurua. Eikä myöskään kannata alkaa puolustelemaan itseään. Sekin on polttoainetta, koska puolustelu kertoo juurikin hämmennyksestä.

Kirjoittaja numero kymppi antoi hyviä vinkkejä. Hänen antamillaan esimerkkilauseilla viedään ilkeilijän näsäviisastelulta pohja pois, eli tehdään hänen olotilastaan hämmentynyt. Eli täytyy nousta näsäviisastelijan yläpuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Siis oliko ongelma se, että hän

a) sekaantuu työhösi yleisesti?

b) nolaa sinut asiakkaan edessä?

c) keksii omasta päästään "virheitä", joita väittää sinun tehneen esim. sanan ääntämisessä?

Se on jokin siinä asenteessa. En tajua, miksi ei voi olla silleen normaalin "kunnioittava". Toisia kunnioitetaan niin, ettei keksitä heidän toiminnastaan virheitä, tai kutsuta heitä toistuvasti (muttei jatkuvasti) nimillä, joita he eivät käytä. 

Mua raivostuttaa tuo, että hän on näkevinään virheitä minussa, joita voin käsi sydämellä sanoa, että itsessäni ei ole. Siis se oli huolimattomuusvirhe, että saavuin töihin liian aikaisin, siitä naljailu olisi ollut ok ja ymmärrettävää! 

Ja siis olen välillä hajamielinen. Mutta nämä eivät liity sellaiseen. 

Siinä on se asetelma, että hän on tosiaan näkevinään minussa virheitä ja mun vain on todella vaikeaa sietää sellaista, koska minä en ikinä toimi toisia kohtaan niin. Vaikka työkaverin toiminnasta löytyisi virhekin, mun on vaikeaa siitä sanoa, mutta sanon, jos se on töiden tekemisen tai jatkumisen kannalta välttämätöntä. (Hänelle en ole sanonut.) Mutta en ole esimiesasemassa, joten muille sanominen ei siis ole missään isossa roolissa minun työssäni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sun työkaveri on typerys. Lapsellinen, töykeä, omahyväinen ja nauttii toisen alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Siviilissä tuollaiseen henkilöön olisi helpompi ottaa etäisyyttä, mutta töissä se on valitettavasti vaikeaa.

Tuo puhetyylistä kuittailu on itseasiassa aika yleistä. Tietyntyyppiset ihmiset harrastavat tuota saadakseen toiselle epävarman ja hämmentyneen olon. Niille ei kannata tiuskaista takaisin, koska saavat siitä vain polttoainetta, kun ovat saaneet toisen reagoimaan. Takaisin tulisi todennäköisesti ivallisen omahyväistä naurua. Eikä myöskään kannata alkaa puolustelemaan itseään. Sekin on polttoainetta, koska puolustelu kertoo juurikin hämmennyksestä.

Kirjoittaja numero kymppi antoi hyviä vinkkejä. Hänen antamillaan esimerkkilauseilla viedään ilkeilijän näsäviisastelulta pohja pois, eli tehdään hänen olotilastaan hämmentynyt. Eli täytyy nousta näsäviisastelijan yläpuolelle.

Tämä oli hyvä analyysi. Hänellä on jollain tavalla heikko itsetunto, sen olen huomannut, mutta miksi hän purkaa sitä minuun???? Itse ajattelen, että itsetuntoa voisi ennemmin vahvistaa läpi elämän. Edellyttäisin sitä häneltä, jos olisi valta.

Ap

Mun korviini tuo kuulostaa työpaikkakiusaamiselta. Jos oikein stressaavalta tuntuu, niin sinuna kävelisin työterveyteen. He ottavat sieltä yhteyttä työpaikalle.

Tuo työkaverisi käytös ei kuulu aikuiselle ihmiselle. Aikuisena tulisi olla käytöstavat hallussa ja sitä itsehillintää omia tunnereaktioita kohtaan. Ei töissä voi käyttäytyä kuin keskenkasvuinen murrosikäinen, joka puhuu mitä sylki suuhun tuo ja käyttäytyy epäkunnioittavasti työkavereita kohtaan.

Työkaverisi ei ole aikuistunut. On ns. lapsiaikuinen.