Pahin virhe ja karhunpalvelus, minkä voit tehdä lapsellesi...
..on päästää hänet YLIPAINOIKSEKSI!
Ylipainoisella lapsella on jo lähtökohtaisesti elämän eväät vähissä hoikkiin ja hyväkuntoisiin verrattuna. Yhteiskuntamme, vastakkaisesta sukupuolesta puhumattakaan, syrjii lihavia. Lapsestasi tulee onneton liikuntaa harrastamaton sohvaperuna. Sairaudet vaanivat. Siispä nyt ulkoilemaan, koko perhe!
Kommentit (38)
Se, että lapsi itse oivaltaa valintojensa merkityksen on tärkeää koko loppuelämää ajatellen. Nyt kun opettelee, ei tarvitse aikuisena kitua ja opetella tätä.
Vierailija:
ja kotona kun on yksin?
Mielenkiinnolla yksi lievästi ylipainoisen lapsen äiti. Vinkkejä otetaan vastaan erittäin mielellään.
Lisään vielä, että perheessä on 2 alipainoista lasta lisäksi ja vanhemmat normaalipainoisia. Joten kaapeista ei löydy herkkuja ja syömme terveellistä kasvisvoittoista ruokaa.
Miten saisin yhden lapsen ymmärtämään, että ei saisi syödä enempää ettei hänestä tule lihavaa ja ettei häntä kiusattaisi ja ei tulisi kolesteroolia ja verenpainetta ja ei kuolisi nuorena ja lisäksi ettei hänestä tulisi yhteiskunnalle liikaa kustannuksia.
Tästä kaikesta olemme hänelle puhuneet ja kun hän on kotona yksin, olen poistanut kaapista kaiken muun, paitsi leivän ja kevytlevitteen ja rasvattoman maidon. ja niitäkään en jätä paljoa ettei lapsi voisi syödä kovin paljon.
Mitä keinoja minulla voisi vielä olla?
Olen kieltänyt häntä ottamasta ruokaa kylässä ja karkkia ei saa syödä kuin yhden kerran viikossa. Mutta ongelmana on, että hänellä on pohjaton ruokahalu ja syö koulussa isoja annoksia. Muuten on kotona annokset laskettu kaloreiden mukaan.Liikunnassa hän on laiska mätösäkki. Mutta en jaksa väkisin kantaa isoa poikaa pihalle jos hän ei halua. Sekin on ongelma. Olen sanonut monesti, että ruokaa ei tipu ellei käy tuntia liikkumassa. Mutta se ei tunnu auttavan.
Keinot ovat vähissä ja minusta on surullista, että hän on ylipainoinen. Olen yrittänyt kertoa, että joutuu silmätikuksi kun joka lehdessä puhutaan nyt ylipainoisista lapsista. Ei kai hän vain halua olla sellainen läski, jota kaikki halveksivat.
Kyseisessä tapauksessa karkkia syötiin kerran viikossa ja PIENI pussi. herkkuja ei ole jääkaapissa. Lenkkiä ei syödä, koska kasvisvoittoinen ruokavalio, rasvaton maito ja ruisleipä käytössä.
Kummasti te saatte aina väännettyä tämän asian niin, että ylipainoinen lapsi vääntää joka päivä sipsejä ja megapusseja karkkia.
Olettaen siis, että mahdollinen sairaus on suljettu pois.
Esimerkiksi maustetut jugurtit ovat ihan yhtä llihottavia kuin jäätelöt. Samoin esim tuoremehussa on enemmän kaloreita kuin limsoissa.
ap:n kysymys oli pahimmasta virheestä... minusta ruokavalio ei voi olla sitä ja ihmettelen sellaisia, jotka sitä väittää. Rajojen asettaminen ja rakkaus ovat paljon tärkeämpiä ja niiden puutetta ei mikään hoikkuus voi korvata!
Näläntunne tulee eri tavalla kuin normaalisti. Eli syödään nopeaa ja ahmien ja kylläinen olo ei ehdi tulla tarpeeksi nopeaa.
Toinen tutkittu asia on se, että hoikka lapsi yleensä liikkuu enemmän. Ei siis mitään urheiluseuroja vaan koko ajan esim. jalka tai käsi liikkuu, joten perusaineenvaihdunta on nopeampaa. Pätee myös lihaviin aikuisiin. He ovat hidasliikkeisempiä yleisesti ottaen.
Myös mieliala vaikuttaa näillä lapsilla syömiseen. Joku lapsi/aikuinen jättää syömättä kun on paha mieli, joku taas syö siihen tunteeseen. Joku lapsi syö vain sen, että nälkä menee pois, toinen taas sen aiheuttamaan mielihyvään.
Näitä asioita on vaikea hallita siinä vaiheessa kun lapsi erkaantuu äidin kainalosta. Tukea voi, mutta on asioita, joita ei voi väkisin vääntää, ilman että saa lapsen mielen sairastumaan ja itsetunnon romautettua.
Moni lihava aikuinen on kertonut olleensa lapsena pyöreä. Vaikka vanhemmat kuinka olisivat tarjonneet heille hedelmiä, he itse kuitenkin söivät itsensä pyöreiksi.
Joten tämä ihmeellinen syyllistäminen on hassua. Tässä tulee tosiaan natsisaksa mieleen. Jos et mahdu raamiin niin kaasutetaan pois kaikki sellainen, joka oksettaa näitä täydellisiä (?) av. mammoja.
Tiedän tälläisen tapauksen, jossa alle 4.v lapsi alkaa aina itkeä, kun ei saa tahtoaa läpi. Vanhemmat sitten kilpaa lässyttävät ja pahoittelevat ja lapsi saa tahtonsa periksi. Jo nyt on ongelmia päivähoidossa, lapsi on siellä pomotteleva eikä juurikaan ole kavereita, koska kaverit eivät tietenkään tee aina niin kuin ko. lapsi tahtoo. Tälläiset lapset ovat syrjäytymisvaarassa, yhteiskunnassa kun on säännöt joita oleteaan noudatettavan, siinä ei itkeminen auta.
Vanhemman tehtävä on olla se aikuinen, joka asettaa rajat, ja etenkin pitää niistä kiinni. Tämä on sitä turvaa, jota jokainen lapsi kaipaa. Vanhemman tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä, jotta hän oppii käsittelemään ja selvimään niistä.
Joo, kiillottakaa vaan sädekehäänne lisää, joskus voi todellisuus teillekin tulla vastaan...
Yhden taaperoikäisen lapsena on vielä niin helppo tietää kaikki.
Jossain vaiheessa tulee kuitenkin se vastaan, että kaikkeen ei voi vaikuttaa. Ainoa keino on se, että osoittaa lapselle rakastavansa sitä sellaisena kuin on.
Nyt kyse ei ole siis pelkästään ylipainosta. Siitä on tehty peikko sen takia, että voidaan panna komeroon isommat ongelmat, kuten yhä nuorempien tupakointi ja alkoholinkäyttö.
Jossain vaiheessa lapset eivät enää tottele joka hetki vanhempiaan vaan tekevät omia ratkaisuja.
Mutta vielä tuosta lapsen painosta. Tunnen erään äidin, joka on todella ylpeä nuoresta tytöstään, joka on langanlaiha. Ovat yhdessä laihduttaneet aina. Tyttö on tällä hetkellä siinä tilassa, että oksentelee kaiken ruoan ulos. Mutta äiti on vain onnellinen kun hänellä ei ole ylipainoista lasta.
Vierailija:
....Liikunnassa hän on laiska mätösäkki. Mutta en jaksa väkisin kantaa isoa poikaa pihalle jos hän ei halua. Sekin on ongelma. Olen sanonut monesti, että ruokaa ei tipu ellei käy tuntia liikkumassa. Mutta se ei tunnu auttavan....
Tuohan kuulostaa kiristykseltä!!! Liikunnasta pitää saada iloa muuten se ei onnistu. Mitä lajeja hän on kokeillut? Olisiko joku joka häntä kiinnostaisi?
Onko pojalla huolia? Miten koulussa menee, onko kavereita?
Olen sen esimerkin kirjoittaja. Tilanne ei ole se, mitä kirjoitin. Halusin vain nähdä, mitä nämä täydelliset äidit täällä vastaavat. Ja he vastasivat juuri odotusteni mukaan:D.
Eli turha syyllistäminen pois, sekä lapselle, että vanhemmalle. Taustalla voi olla kiusaamista tai huolia. Jos lapsi on ollut lapsena esim. pyöreä ja vanhempia on painostettu jo neuvolasta asti, ruoasta on tullut liian iso asia. Näin ollen lapsi voi reagoida syömällä salaa, koska siitä on tehty iso peikko. Kun hänelle hoetaan neuvolasta asti, että hän on ylipainoinen ja sitä sun tätä ja tulevaisuus tulee menemään pieleen sen takia yms.
lapsi voi reagoida siihen pelkäämällä ruokaa ja tarkkailemalla itseään liikaa. Se taas tuo huonon itsetunnon, mitä korvataan sitten syömällä taas lisää.
Kiitos vastauksista. Oli mielenkiintoista taas nähdä kattava leikkaus maamme äideistä.
Yllensä lapset kuitenkin hoikistuvat teini-iässä, jotkut vaan ovat lapsena pyöreämpiä kuin toiset. Minusta ei ole hyvä että lapselle mainostetaan hänen lihavuudestaan, vaan ikään kuin huomaamattomasti ohjataan terveellisiin valintoihin. Tämä tarkoittaa tietenkin, että perhe syö terveellisesti lautasmallin mukaan, ja että herkuttelukin on sallittua kohtuuden rajoissa. On tärkeää " opettaa" lapsi herkuttelemaan oikein, eli että ilman syyllisyttä voi toisinaan syödä karkkia tai pullaa. Lisäksi voi esittää terveellisiä vaihtoehtoja herkuttelulle, esim porkkana, tai kurkkutikut + dippi. Painonhallinnasta päävastuu kuuluu kuitenkin aikuisille, ei lapselle.
joskus voit olla itsekin siinä tilanteessa, että tarvitset muiden apua, mutta olet niin iljettävä, että kukaan ei halua sinuun koskea. Elämä opettaa.
Reilusti lihaa ja täysjyvää, niin pysyy verensokeri tasaisena ja verensokerien heiluminen pysyy kurissa. Kun verensokeri ei pompi ylös ja alas, on vähemmän mielitekojakin.
Ja syövät mitä jääkaapista löytyy. Eli helposti paljon leipää ja pullaa. Nyt on aina puuropäivinä lihakeitto yms. valmiina, jotta saavat terveellisempää ruokaa, kun koululounas on pelkää hiilaria. Munakaskin on hyvä proteiininlähde.
perheen tulee hakeutua terveyskeskuksen mielenterveyspuolelle tai yksityiselle psykiatrille. Varsinainen ongelma ei ole se ruoka, vaan syömisen syyt...
lenkkimakkarat pois ruokavaliosta, maito rasvattomaksi, lisää liikuntaa muodossa tai toisessa.....siinä niitä konkreettisia hyväksi todettuja vinkkejä.
Jääkaappiin ei tarvitse laittaa lukkoa, jos sinne ei osteta mitään lihottavaa. Kouluruuan avulla tuskin kukaan lapsi pystyy lihoamaan.
Mitä kavereiden luona syöpöttelyyn tulee, 10-12-vuotiaalle voi jo neuvoa mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Sen ikäinen tietää itsekin jo olevansa ylipainoinen.
Vierailija: