Itkettää, kun olen näyttänyt ihan superkauniilta ja pitänyt itseäni rumana

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olette olleet kivan näköisiä nuorena, vaikka ehkä tajusittekin asian vasta jälkikäteen. Minä olen ollut ruma nuorena ja olen edelleen, hailakat tihrusilmät, pulla posket ja pottunokka, nyt lisäksi naama roikkuu.

Lapsena jostain syystä odotin ja toivoin, että kyllä minustakin jotenkin ihmeellisesti vielä kehkeytyy kaunis, tai edes nätti, mutta tässä iässä joutuu hyväksymään, että niin ei ikinä käynyt. Joku voisi kirjoittaa tarinan rumasta ankanpoikasesta, joka jatkoi rumana ankkana. Niinhän elämässä useimmiten käy.

Minä olin lapsena söpö, mutta nuoruusaikana suorastaan ruma. Varmaan sen takia identiteetti on pysyvästi ruman. Parhaimmat vuodet oli joskus 30-36 kieppeillä.

Ap