Kertokaa minulle, koska en ymmärrä. Miten joku lapsi tai nuori voi oikeasti saada kaikista kokeista 10

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttäreni ei saanut liikunnasta kymppiä, vaikka oli nuorten maajoukkueen jäsen ja top-5 omassa lajissaan. Perustelut opettajalla olivat ne, että tyttö ei ole laaja-alaisesti kiinnostunut ihan kaikesta mitä hän keksii opettaa. Fine. Arvelisin että oikea syy oli se, että tytöllä on ADHD ja hän osaa olla joskus tavattoman ärsyttävä. Vaikka persoonan ei pitäisi vaikuttaa arvosanoihin, niin kyllä se vaikuttaa. Kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat joko kilttejä tai osaavat miellyttää. Tiedän, koska olin sellainen itse. Hyvin laskelmoidusti tosin.

Oppilas ei voi nykyohjeiden mukaan edes saada kymppiä, jos ei osallistu tunneilla kympin arvoisesti. Ihan oikein arvioitu.

Peruskoulun tai lukion asiat eivät ole niin vaikeita, etteikö kunnolla opiskelemalla voisi saada korkeinta arvosanaa joka aineesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttäreni ei saanut liikunnasta kymppiä, vaikka oli nuorten maajoukkueen jäsen ja top-5 omassa lajissaan. Perustelut opettajalla olivat ne, että tyttö ei ole laaja-alaisesti kiinnostunut ihan kaikesta mitä hän keksii opettaa. Fine. Arvelisin että oikea syy oli se, että tytöllä on ADHD ja hän osaa olla joskus tavattoman ärsyttävä. Vaikka persoonan ei pitäisi vaikuttaa arvosanoihin, niin kyllä se vaikuttaa. Kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat joko kilttejä tai osaavat miellyttää. Tiedän, koska olin sellainen itse. Hyvin laskelmoidusti tosin.

Oppilas ei voi nykyohjeiden mukaan edes saada kymppiä, jos ei osallistu tunneilla kympin arvoisesti. Ihan oikein arvioitu.

Koululiikunnan arvostelu onkin aina ollut vitsi. Pitää olla innostunut niin saa kympin. Ei väliä jos hyppää pituutta metrin ja juoksee 60m 20 sekunttiin, kunhan on innostunut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttäreni ei saanut liikunnasta kymppiä, vaikka oli nuorten maajoukkueen jäsen ja top-5 omassa lajissaan. Perustelut opettajalla olivat ne, että tyttö ei ole laaja-alaisesti kiinnostunut ihan kaikesta mitä hän keksii opettaa. Fine. Arvelisin että oikea syy oli se, että tytöllä on ADHD ja hän osaa olla joskus tavattoman ärsyttävä. Vaikka persoonan ei pitäisi vaikuttaa arvosanoihin, niin kyllä se vaikuttaa. Kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat joko kilttejä tai osaavat miellyttää. Tiedän, koska olin sellainen itse. Hyvin laskelmoidusti tosin.

Oppilas ei voi nykyohjeiden mukaan edes saada kymppiä, jos ei osallistu tunneilla kympin arvoisesti. Ihan oikein arvioitu.

Juuri näin, liikunnan numero ei tule pelkän suorituksen perusteella. Siihen vaikuttaa osallistuminen ja ylipäänsä käyttäytyminen liikunnan tunneilla, muiden huomioon ottaminen, kannustaminen yms. Arviointikriteereissä on erikseen mainittu sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky sekä tunteiden hallinta ja toisten huomioonottaminen. Ehkä sun tytär oli ylimielinen v...ttuilija niille, jotka ei olleet yhtä hyviä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttäreni ei saanut liikunnasta kymppiä, vaikka oli nuorten maajoukkueen jäsen ja top-5 omassa lajissaan. Perustelut opettajalla olivat ne, että tyttö ei ole laaja-alaisesti kiinnostunut ihan kaikesta mitä hän keksii opettaa. Fine. Arvelisin että oikea syy oli se, että tytöllä on ADHD ja hän osaa olla joskus tavattoman ärsyttävä. Vaikka persoonan ei pitäisi vaikuttaa arvosanoihin, niin kyllä se vaikuttaa. Kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat joko kilttejä tai osaavat miellyttää. Tiedän, koska olin sellainen itse. Hyvin laskelmoidusti tosin.

Oppilas ei voi nykyohjeiden mukaan edes saada kymppiä, jos ei osallistu tunneilla kympin arvoisesti. Ihan oikein arvioitu.

Koululiikunnan arvostelu onkin aina ollut vitsi. Pitää olla innostunut niin saa kympin. Ei väliä jos hyppää pituutta metrin ja juoksee 60m 20 sekunttiin, kunhan on innostunut...

Oliko sulle yllätys, että koululiikunta ei ole urheilukilpailu oppilaan mielilajeissa?

Valokuvamuisti, korkea äö tai että oikeasti panostaa kouluun. Ei ne peruskoulun asiat ole edes vaikeita. Lukiossa tai yliopistossa vaikenee.

Vierailija kirjoitti:

Ap kiittää mielenkiintoisesta keskustelusta. Aihe kiinnostaa, koska oma lapseni on huippuälykäs (on tutkittu kahteen kertaan) mutta 10 ei ole meillä koskaan nähty. Hänellä on tiettyjä haasteita ja ominaisuuksia ja koulunkäynti ei peruskoulussa koskaan liiemmin kiinnostanut, numerot olivat aina 6-9 välillä, nyt ammattikoulussa menestyy kiitettävästi.

Koulussa on ollut lapsen lausunnot ja opettajilla tieto tutkimusten tuloksista. Epäilen, että yksikään ei ole jaksanut kiinnostua siitä, että lapsi alisuoriutuu.

Tähän peilaten oikeastaan kiinnostaakin se, että millä perustein 10 saadaan ja miten jollain voi olla 10 kaikesta. Älykkyyden lisäksi tämä vaatii yleensä ilmeisesti opiskelutaitoja, kiinnostusta ja kiinnostuksen osoittamista ja kotona opiskelua.

Kuinka paljon hyviin numeroihin pääsemisessä on osuutta sillä, miten opettaja kannustaa lasta ja miten hyvin opettaja kykenee huomioimaan jokaisen osaamista ja kykyjä? Ts tukeeko hyvä opettaja lasta löytämään keinoja oppimiseen, löytämään omaa potentiaalia ja pääsemään parempiin numeroihin?

Onko olemassa tutkittua tietoa siitä, miten moni peruskoulussa 10 oppilas jatka 10 vielä toisella asteella tai korkeakoulussa? Tai siitä, korreloiko 10 todistus yleiseen menestykseen elämässä?

- ap, joka edelleen hämmästelee sitä, että niin usea tuntuu saavan 9-10 todistuksia peruskoulussa

Huippuälykäs ja ammattikoulussa? Huutonaurua

Minulla oli peruskoulun todistuksissa kaikki aineet ysiä ja kymppiä, vain käytös oli aina 8. Minulla on hyvä muisti ja sen lisäksi/sen vuoksi olen nopea oppimaan asioita. En ole koskaan ollut mikään hurjan kova opiskelemaan ja lukiokin meni vielä aika leikiten, siellä tuli joitain kaseja, mutta teknillisellä alalla yliopistossa en pärjännyt enää pelkän ulkomuistin varassa ja aloin saada keskinkertaisia arvosanoja, yleensä jotain kakkosen ja nelosen väliltä.

Kuulun juuri noihin nuoriin, eli mulla oli lukion päästötodistuksessa pelkästään rivi kymppejä. Myöskin kirjoitukset sujuivat multa niin hyvin, että laudaturien rivistöä pääsi sotkemaan vain kaksi eximiaa. Yliopistoon pääsin ensi yrittämällä. Mun koulumenestys perustui hyvään muistiin, sillä kaikki tieto jäi mun päähän ilman valtavaa "pänttäämistä".

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aika laiska lukemaan, mutta mulla oli aina keskiarvo ysin paikkeilla. Kaverini luki paljon enemmän ja hänellä keskiarvo seiskan luokkaa. 

Tunnistan itseni tuosta kaveristasi. Olen utalias ja olen aina lukenut valtavasti ja ihan tietokirjallisuutta. Koulumenestys ei silti ollut kaksista, yläasteen lopussa keskiarvo taisi olla 7.4 jos oikein muistan. Tämä on varmaankin aika hyvä osoitus siitä, että ei kuka tahansa voi vedellä koulusta niitä 9-10 arvosanoja. Tuo on älykkäille ihmisille ominainen harhaluulo, eli kun asiat on itselle niin naurettavan helppoja, niin sitä ajattelee, että on ne sitä muillekin (mutta muut nyt vain sattuvat olemaan laiskoja). Itselläni on huono muisti joten väistämättä monet asiat valuvat kuin vesi hanhen selästä, vaikka miten lukisi.

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

-ap

Esim. liikunnassa ei arvioida liikunnallista lahjakkuutta, eikä esimerkiksi mikään kuntotesti vaikuta arvosanaan. Arvosanaan vaikuttaa lähinnä asenne, muiden kannustaminen ja osallistuminen liikuntatunneilla.

Mulla oli lukiossa lukuaineiden keskiarvo 10. Tähän pääsi hyvällä kieli- ja matikkapäällä. Matikkapään ansiosta tuli pitkän matikan ja fysiikan kymppi. Kielipää auttoi puolestaan äidinkielen ja vieraiden kielten lisäksi kaikissa lukuaineissa, koska osasin kertoa vähän vajavaisemmatkin tiedot hyvin ja perustella väitteeni uskottavasti. Hyvä äidinkielen taito on ollut ratkaisevan tärkeä elämässäni myös lukion jälkeen sekä yliopistossa että työelämässä.

Höh helppoa. Kirjekuoreen 5k ja opettajalle aina kun pikkupentti saa kympin. Menestys taattu.

Vierailija kirjoitti:

Kun opettaa lapsen opiskelemaan ja oppimaan uusia asioita jo ihan nuorena, varsinkin kouluun liittyviä asioita niin ne sitten menestyvät koulussa.

Opiskelutekniikat pitää nimenomaan hallita. Koulujen välillä on myös eroa. Jos huonoja on paljon, keskiverto erottuu eduksi helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

-ap

No mun tytär on musiikkiopiston käynyt, kuvataitellisesti lahjakas, Sm-tason urheilija. Kyllä noilla taidoilla on aivan helppoa saada peruskoulun taito-ja taideaineista 10.

Vierailija kirjoitti:

Ap kiittää mielenkiintoisesta keskustelusta. Aihe kiinnostaa, koska oma lapseni on huippuälykäs (on tutkittu kahteen kertaan) mutta 10 ei ole meillä koskaan nähty. Hänellä on tiettyjä haasteita ja ominaisuuksia ja koulunkäynti ei peruskoulussa koskaan liiemmin kiinnostanut, numerot olivat aina 6-9 välillä, nyt ammattikoulussa menestyy kiitettävästi.

Koulussa on ollut lapsen lausunnot ja opettajilla tieto tutkimusten tuloksista. Epäilen, että yksikään ei ole jaksanut kiinnostua siitä, että lapsi alisuoriutuu.

Tähän peilaten oikeastaan kiinnostaakin se, että millä perustein 10 saadaan ja miten jollain voi olla 10 kaikesta. Älykkyyden lisäksi tämä vaatii yleensä ilmeisesti opiskelutaitoja, kiinnostusta ja kiinnostuksen osoittamista ja kotona opiskelua.

Kuinka paljon hyviin numeroihin pääsemisessä on osuutta sillä, miten opettaja kannustaa lasta ja miten hyvin opettaja kykenee huomioimaan jokaisen osaamista ja kykyjä? Ts tukeeko hyvä opettaja lasta löytämään keinoja oppimiseen, löytämään omaa potentiaalia ja pääsemään parempiin numeroihin?

Onko olemassa tutkittua tietoa siitä, miten moni peruskoulussa 10 oppilas jatka 10 vielä toisella asteella tai korkeakoulussa? Tai siitä, korreloiko 10 todistus yleiseen menestykseen elämässä?

- ap, joka edelleen hämmästelee sitä, että niin usea tuntuu saavan 9-10 todistuksia peruskoulussa

Koulu ei mittaa tai arvioi älykkyyttä. Koe- tai todistusarvosana ei kerro älykkyydestä. Se kertoo siitä, osaako lapsi opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Älykkyys ei ole opetussuunnitelman tavoite ja ei käsittääkseni sellaista edes pystyisi opettamaan.

Voit itse lukea joko valtakunnallista opsia tai vaikka oman kotikuntasi vastaavaa. Jos vielä sen jälkeen ihmettelet miksi se matemaattis-loogisessa älykkyystestissä pärjäävä lapsi (johon todennäköisesti älykkyydellä viittaat) ei saakaan tuolla taidolla 10 käsitöistä, terveystiedosta tai äidinkielestä, et taida itse olla kovinkaan lahjakas lukemaan tekstiä tai prosessoimaan tietoa.

Hyvä muisti. Hyvä muisti ei kuitenkaan ole sama asia kuin älykkyys. Googlekin tietää kaiken, mutta ei ole älykäs. Kouluälykkyys on yleensä hyvää muistia ja pänttäämistä, ulkoa opettelua. Siitä on kuitenkin todellinen älykkyys ja viisaus vielä kaukana.

Meidän kaikki lapset ovat nepsyjä (esikoinen autismin kirjolla + add, keskimmäinen autismin kirjolla, nuorin add). Esikoisen diagnoosit saatiin vasta lukion jälkeen eikä hän saanut mitään tukitoimia koulussa. Menestyi hyvin, mutta ei pelkkiä kymppejä. Pärjää yliopistossa hyvin.

Keskimmäisellä oli peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo 10, mutta muuten hänellä on ollut vaikka mitä haasteita. Nyt lukiossa ja edelleen saa hyviä numeroita, mutta mielenterveys on huonolla tolalla. Tukitoimia ollut 8. luokasta alkaen lähinnä sosiaalisiin haasteisiin.

Nuorimmaisella ollut heikoin koulumenestys alakoulussa ja yläkoulun alussa. Diagnoosi tuli 8. luokalla ja samaan aikaan aloitettiin lääkitys. Tämän jälkeen numerot nousivat keskimäärin kahdella eli kun aikaisemmin sai 7-8, nyt saa 9-10. Hänellä ainakin diagnoosilla ja lääkityksellä ollut siis suuri merkitys koulumenestykseen.

Minä kuuntelin tunneilla, tein muistiinpanoja, tein läksyt tunnollisesti ja opiskelin kunnolla kokeisiin. Luin itse asiassa monesti oppikirjat läpi heti alussa. Olen aina ollut kiinnostunut erilaisista asioista ja pidän lukemisesta.

Minä olen ollut tuollainen lapsi ja aikuisena olen edelleen samanlainen, vaikka tekemisiäni ei numeroilla mitatakaan. 

Kyse ei ole mistään superälykkyydestä, vaan asenteesta. Kotoa tuli kasvatus, jossa kannustettiin uteliaisuuteen asioiden suhteen ja arvostettiin asioiden pohtimista, taustatietojen hakemista ja kaikesta keskusteltiin. Minulle uuden tiedon omaksuminen on ollut helppoa, koska on ollut luontevaa kytkeä uudet asiat sellaisiin, joista on jo pohjana joku käsitys ollut. Myös keskusteluissa harjoitettu taito ilmaista sanottavani on varmasti ollut hyödyksi: olen jo hyvin nuorena osannut kirjoittaa koevastaukseni ja myöhemmin esseeni niin, että niissä on tullut esiin sekä omaksumani tiedot että kykyni soveltaa tietojani ja taitojani.