Lue keskustelun säännöt.
Olen 41 v. Kuinka todennäköisesti luomuna raskaaksi tämän vuoden puolella? Ei lapsia.
Kommentit (157)
Me ollaan 31 (minä, nainen) ja 33 (mun aviomies). Ollaan yritetty saada raskautta aikaiseksi kaksi vuotta ja mitään ei ole tapahtunut, ei ole edes keskenmenoja tai sitten ne on osuneet kuukautisiin. Mä en ole ollut koko aikana ehkäisyllä eli hormonien ei pitäisi olla sekaisin. Seksiä on kyllä päivittäin ja välillä muutamaan otteeseen eli ei ole mitään estettä sille, itse yhdyntää on joka päivä. Saan lähes joka kerta orgasmin ja hyvin voimakkaan sellaisen. Seksiä ei ole enää puoleentoista vuoteen harrastettu siinä mielessä, että lapsi tulisi. Harrastetaan ihan vain siinä mielessä, että se on ihanaa puolison kanssa. Hoitoihin en halua lähteä, koska haluan mahdollisen lapsen tulevan ihan meidän välisistä puuhailuista ja hormonit ei muutenkaan sovellu mulle. Tai ei ole löytynyt mitään naisiin liittyvää hormonia, joka olisi sopinut edes vähän. Syön kyllä thyroxenia eli jokin hormonihoito on olemassa. Lääkärit ei löydä vastausta sille, että miksi ei raskaus onnistu. Mies ottaa tämän suht raskaasti, hän toivoo ja kyselee välillä, että onko jotain kuulunut.
Nyt ovat ystäväni siinä iässä myös, että lapsia tehdään ja niitä tehdään paljonkin. Tässä viimeisen kuukauden aikana on tullut jo neljä raskausuutista ja joka kerta koitan olla onnellinen heidän puolestaan, mutta nykyään se alkaa enemmän kyllä harmittamaan. Tuntuu, että toiset saavat lähes heti kun haluavat lapsen eli heidän edelliset lapset ovat hyvin nuoria (osalla alle vuotiaita) tai sitten mies on ollut kuvioissa vuoden pari. Työtiimistä (viisi henkilöä) on kaksi jäämässä äitiyslomalle parin kuukauden sisään. Minulle puhuvat siitä kuinka ymmärrän asioita kun saan omia lapsia. En ole siis omasta yrittämisestä tai lapsettomuudesta puhunut, koska alkaisin varmaan itkemään. Tämä on joka kerta kuin puukko vatsaan ja sattuu fyysisesti tuollaiset puheet.
Pointtini tässä on se, että olet kuinka vanha tai nuori tahansa niin varmuutta lapsen saamisesta ei ole. Jos lapsen haluat nyt niin suosittelen harjoittelemaan ja katsomaan lopputulosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka hoitaa vanhojen vanhempien sairaat lapset, kun ei riitä kasvavalle vanhusväestöllekään hoitajia?
Riippuu ihan hedelmällisyydestäsi. Kaverini odottaa kuudetta lastaan ja hän on 43-vuotias. Kaikki raskaudet kahta lukuun ottamatta ovat olleet vahinkoraskauksia.
Vierailija kirjoitti:
Tilastollisesti hyvin epätodennäköistä. Olen itse 39 ja ivf-hoidoissa, lapsettomuuden syistä lääkäri sanoi että minussa ei ole varsinaisesti vikaa vaan tilanteeni on tämän ikäiselle normaali (2 vuotta yritystä, ei yhtään plussaa). Ja nyt kun joku tietysti tulee tähän mouhottamaan että tuli nelikymppisenä raskaaksi tuosta vaan niin se on mahdollista mutta täysin poikkeuksellista.
Aloita gluteeniton ruokavalio, jos olet hoikka syö herkkuja ja anna itsesi lihoa vähän, älä stressaa, jos olet lihava niin älä lihota. Unohda raskautuminen ja pane halujen mukaan, yksi tuli näin raskaaksi. Jos olet töissä ja ne stressaa vähennä/lopeta työt ja tee jotain rentouttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastollisesti hyvin epätodennäköistä. Olen itse 39 ja ivf-hoidoissa, lapsettomuuden syistä lääkäri sanoi että minussa ei ole varsinaisesti vikaa vaan tilanteeni on tämän ikäiselle normaali (2 vuotta yritystä, ei yhtään plussaa). Ja nyt kun joku tietysti tulee tähän mouhottamaan että tuli nelikymppisenä raskaaksi tuosta vaan niin se on mahdollista mutta täysin poikkeuksellista.
Aloita gluteeniton ruokavalio, jos olet hoikka syö herkkuja ja anna itsesi lihoa vähän, älä stressaa, jos olet lihava niin älä lihota. Unohda raskautuminen ja pane halujen mukaan, yksi tuli näin raskaaksi. Jos olet töissä ja ne stressaa vähennä/lopeta työt ja tee jotain rentouttavaa.
Paino mieluummin normaalin ylä- entä alapäässä. Jos nämäkään ei auta niiin en tiedä. Mitä ne oli ne vitamiinit jotka auttaa? Folaatti/foolihappo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirvittävää tämä "vanhusäitibuumi", miettikää nyt vähän minkä ikäisiä olette lapsen eri ikävaiheissa, mikäli olette enää edes elossa. Usein isät ovat vielä vanhempia, itsekkyyden huippu!
Ettekö tosiaan tajua, että olette oman lapsenne isovanhempia ikänne puolesta, yksi sukupolvi jäi kokonaan väliin teidän itsekkyytenne takia, halusitte bilettää, reissata jne ja sitten viime hetken paniikissa yritätte lisääntyä, säälittävää.
Mistäs sinä tiedät, mitä lapsettomat ihmiset ovat tehneet ikävuosien 20 ja 40 välillä? Ja luuletko tosiaan että 30- tai 40-vuotiaan lapsettoman elämä on samanlaista kuin kaksikymppisen opiskelijan? Elämä ja kiinnostuksen kohteet muuttuu iän mukana ja muistakin syistä kuin siksi, että sattuu saamaan lapsia. Itse olen viettänyt jo pitkään hyvin rauhallista ja säännöllistä elämää lapsettomana. Btw, siihen ei kuulu päihteet ja matkustelukin on satunnaista.
Ja syitä siihen lapsettomuuteen on tosiaan monia. Ehkä ei ole löytynyt sopivaa puolisoa, ehkä ollut epävakaa rahatilanne, ehkä puoliso ei halunnut ja uuden etsiminen kesti, ehkä on ollut terveyshuolia Turha syyllistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että noin vanha haluaa vielä äidiksi.
ja itsekästä myös
Te olette kamalia ihmispaskoja. Toivottavasti tuollaisilla ei ole lapsia.
Vierailija kirjoitti:
it's too late for you
No it`s not but you`re ready to go six feet under ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan 31 (minä, nainen) ja 33 (mun aviomies). Ollaan yritetty saada raskautta aikaiseksi kaksi vuotta ja mitään ei ole tapahtunut, ei ole edes keskenmenoja tai sitten ne on osuneet kuukautisiin. Mä en ole ollut koko aikana ehkäisyllä eli hormonien ei pitäisi olla sekaisin. Seksiä on kyllä päivittäin ja välillä muutamaan otteeseen eli ei ole mitään estettä sille, itse yhdyntää on joka päivä. Saan lähes joka kerta orgasmin ja hyvin voimakkaan sellaisen. Seksiä ei ole enää puoleentoista vuoteen harrastettu siinä mielessä, että lapsi tulisi. Harrastetaan ihan vain siinä mielessä, että se on ihanaa puolison kanssa. Hoitoihin en halua lähteä, koska haluan mahdollisen lapsen tulevan ihan meidän välisistä puuhailuista ja hormonit ei muutenkaan sovellu mulle. Tai ei ole löytynyt mitään naisiin liittyvää hormonia, joka olisi sopinut edes vähän. Syön kyllä thyroxenia eli jokin hormonihoito on olemassa. Lääkärit ei löydä vastausta sille, että miksi ei raskaus onnistu. Mies ottaa tämän suht raskaasti, hän toivoo ja kyselee välillä, että onko jotain kuulunut.
Nyt ovat ystäväni siinä iässä myös, että lapsia tehdään ja niitä tehdään paljonkin. Tässä viimeisen kuukauden aikana on tullut jo neljä raskausuutista ja joka kerta koitan olla onnellinen heidän puolestaan, mutta nykyään se alkaa enemmän kyllä harmittamaan. Tuntuu, että toiset saavat lähes heti kun haluavat lapsen eli heidän edelliset lapset ovat hyvin nuoria (osalla alle vuotiaita) tai sitten mies on ollut kuvioissa vuoden pari. Työtiimistä (viisi henkilöä) on kaksi jäämässä äitiyslomalle parin kuukauden sisään. Minulle puhuvat siitä kuinka ymmärrän asioita kun saan omia lapsia. En ole siis omasta yrittämisestä tai lapsettomuudesta puhunut, koska alkaisin varmaan itkemään. Tämä on joka kerta kuin puukko vatsaan ja sattuu fyysisesti tuollaiset puheet.
Pointtini tässä on se, että olet kuinka vanha tai nuori tahansa niin varmuutta lapsen saamisesta ei ole. Jos lapsen haluat nyt niin suosittelen harjoittelemaan ja katsomaan lopputulosta.
Lihota itseäsi/ala syömään epäterveellisemmin,jos olet liika hoikka.
"Muita nuoria joilla iäkkäät vanhemmat? Ahdistaa."
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/muita-nuoria-joilla-iaekkaeaet-v…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
it's too late for you
No it`s not but you`re ready to go six feet under ;)
Yes I am ready
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua kun lukee niin ei voi kuin ihmetellä, miten ilkeitä ihmiset on. Syyllistetään ja haukutaan nelikymppisiä, jotka haluaa lapsia, ja pelotellaan kaiken maailman tilastoilla ja sairauksilla.
Mitä pelottelemista se on jos viittaa faktoihin? Olen itse ihan kohta nelikymppinen ja ainakin itselläni on sen verran tiedemyönteinen maailmankuva, että kyllä ainakin miettisin perusteellisesti sitä, minkälaiset riskit olen valmis hyväksymään ja minkälaisilla todennäköisyyksillä sitä olisi liikenteessä. Että voisi joo tulla terve lapsi tai sitten tulee pari-kolme keskenmenoa tai vaikeasti autistinen lapsi tai ei mitään muuta kuin hoitoihin turhaan haaskatut 30 tonnia.
Liittyykö äidin ikä autismiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua kun lukee niin ei voi kuin ihmetellä, miten ilkeitä ihmiset on. Syyllistetään ja haukutaan nelikymppisiä, jotka haluaa lapsia, ja pelotellaan kaiken maailman tilastoilla ja sairauksilla.
Mitä pelottelemista se on jos viittaa faktoihin? Olen itse ihan kohta nelikymppinen ja ainakin itselläni on sen verran tiedemyönteinen maailmankuva, että kyllä ainakin miettisin perusteellisesti sitä, minkälaiset riskit olen valmis hyväksymään ja minkälaisilla todennäköisyyksillä sitä olisi liikenteessä. Että voisi joo tulla terve lapsi tai sitten tulee pari-kolme keskenmenoa tai vaikeasti autistinen lapsi tai ei mitään muuta kuin hoitoihin turhaan haaskatut 30 tonnia.
Liittyykö äidin ikä autismiin?
Iäkkäämmän äidin lapsella suurentunut autismiriski
Yli 40-vuotiaana raskaaksi tulevilla on suurempi riski saada autistinen lapsi verrattuna 25–29-vuotiaisiin äiteihin. Myös isän ikä vaikuttaa, jos äiti on alle 30-vuotias, kertoo tuore tutkimus.
Riski saada autistinen lapsi kasvaa äidin iän lisääntyessä, kertoo tuore tutkimus. Yli 40-vuotiaana raskaaksi tulevilla oli 51 prosenttia suurempi riski saada autistinen lapsi verrattuna 25–29-vuotiaisiin äiteihin.
Myös isän ikä vaikutti autismiriskiin, mutta vain silloin, jos äiti oli alle 30-vuotias.
- Kun äidillä on minimiriski saada autistinen lapsi, isän ikä nousee riskitekijäksi. On vielä epäselvää, miksi isän osuus asiassa on pienempi, tutkijat toteavat.
He muistuttavat, että vaikka autismi on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana 600 prosentilla, iäkkäämpien äitien lapset ovat kasvattaneet tuota lukua vain viidellä prosentilla.
- Naisten ei pidä syyllistää itseään, olivatpa he minkä ikäisiä tahansa. Kaikkiaan riski on yhden pariskunnan kohdalla varsin pieni. Epidemiologisissa tutkimuksissa ikä on usein avainasemassa monissa asioissa. Yritämme jatkossa selvittää, miksi ikä näyttäisi olevan riskitekijä, Janie Shelton Californian yliopistosta sanoo.
On arvioitu, että autismiriski kasvaa vanhempien iän myötä ympäristötekijöiden kumuloitumisen, autoimmuunijärjestelmän muutosten ja stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Autism Research -lehdessä julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tarkasteltiin 4,9 miljoonaa syntymää vuosina 1990-1999.
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/iakkaamman-aidin-lapse…
Vierailija kirjoitti:
Vaikka lapsi olisi terve, miten ajattelit jaksaa esimerkiksi lapsen teini-iän lähes 60-vuotiaana?
Hyvin jaksan teini- ikäisen kanssa vaikka ikää on jo yli 60v.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat olivat molemmat selvästi yli 40-vuotiaita, kun synnyin. Koulussa mua kiusattiin yhdeksän vuotta. Kavereita ei ole vieläkään ja olen itse lähemmäs 40-vuotias. Yksi suuri syy koulukiusaamiseen oli juuri vanhat vanhemmat ja heidän kasvatustapansa sekä siitä johtuvat asiat. Lähipiirissä ei ollut ketään saman ikäluokan lapsia tai nuoria. Vanhempani ovat olleet hyvin kontrolloivia ja ylisuojelevia. He usein muistuttivat minua siitä, että he ovat jo niin vanhoja, että minun pitää nyt olla erityisen kiltti ja tehdä juuri niin kuin he haluavat. Samanlainen syyllistäminen jatkuu valitettavasti edelleen.
Äidillä oli vaikea synnytys. Epäilen vahvasti, että itselläni on tiettyjä neurologisia ongelmia, joita ei kuitenkaan haluttu lapsuudessa eikä nuoruudessa tutkia, ettei tule mitään "leimaa" papereihin. Tämä on vain oma kokemukseni... Varmasti on iäkkäitäkin vanhempia, jotka osaavat toimia toisin.
"Yli 40-vuotiaana raskaaksi tulevilla oli 51 prosenttia suurempi riski saada autistinen lapsi verrattuna 25–29-vuotiaisiin äiteihin."
"yhdysvaltalaistutkimuksessa tarkasteltiin 4,9 miljoonaa syntymää"
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan 31 (minä, nainen) ja 33 (mun aviomies). Ollaan yritetty saada raskautta aikaiseksi kaksi vuotta ja mitään ei ole tapahtunut, ei ole edes keskenmenoja tai sitten ne on osuneet kuukautisiin. Mä en ole ollut koko aikana ehkäisyllä eli hormonien ei pitäisi olla sekaisin. Seksiä on kyllä päivittäin ja välillä muutamaan otteeseen eli ei ole mitään estettä sille, itse yhdyntää on joka päivä. Saan lähes joka kerta orgasmin ja hyvin voimakkaan sellaisen. Seksiä ei ole enää puoleentoista vuoteen harrastettu siinä mielessä, että lapsi tulisi. Harrastetaan ihan vain siinä mielessä, että se on ihanaa puolison kanssa. Hoitoihin en halua lähteä, koska haluan mahdollisen lapsen tulevan ihan meidän välisistä puuhailuista ja hormonit ei muutenkaan sovellu mulle. Tai ei ole löytynyt mitään naisiin liittyvää hormonia, joka olisi sopinut edes vähän. Syön kyllä thyroxenia eli jokin hormonihoito on olemassa. Lääkärit ei löydä vastausta sille, että miksi ei raskaus onnistu. Mies ottaa tämän suht raskaasti, hän toivoo ja kyselee välillä, että onko jotain kuulunut.
Nyt ovat ystäväni siinä iässä myös, että lapsia tehdään ja niitä tehdään paljonkin. Tässä viimeisen kuukauden aikana on tullut jo neljä raskausuutista ja joka kerta koitan olla onnellinen heidän puolestaan, mutta nykyään se alkaa enemmän kyllä harmittamaan. Tuntuu, että toiset saavat lähes heti kun haluavat lapsen eli heidän edelliset lapset ovat hyvin nuoria (osalla alle vuotiaita) tai sitten mies on ollut kuvioissa vuoden pari. Työtiimistä (viisi henkilöä) on kaksi jäämässä äitiyslomalle parin kuukauden sisään. Minulle puhuvat siitä kuinka ymmärrän asioita kun saan omia lapsia. En ole siis omasta yrittämisestä tai lapsettomuudesta puhunut, koska alkaisin varmaan itkemään. Tämä on joka kerta kuin puukko vatsaan ja sattuu fyysisesti tuollaiset puheet.
Pointtini tässä on se, että olet kuinka vanha tai nuori tahansa niin varmuutta lapsen saamisesta ei ole. Jos lapsen haluat nyt niin suosittelen harjoittelemaan ja katsomaan lopputulosta.
En voi sanoa muuta kuin että olen pahoillani. Saman käynyt läpi, tosin menin hoitoihin ja lopputulema se ettei nuoresta iästä huolimatta omat solut enää toimi. Noi vauvauutiset sapettaa ja välillä en halua edes nähdä ihmisiä joilla lapsia on. Tukekaa toisianne, toivottavasti vielä onnistaa, keksikää myös välillä muuta ajateltavaa.
Sanoisin että 50 % mahdollisuus, keksin itse, mutu.