Koulunkäyntiavustajien mielivaltainen hyväksikäyttö

Heippa! Avaudun nyt aiheesta, joka kismittää minua suunnattomasti. Olen siis vuoden verran tehnyt keikkatöitä koulunkäyntiavustajana eri kouluissa, joita on laskujeni mukaan ollut 10-20 kpl. Jäin juuri sairauslomalle, koska paloin loppuun tässä työssä. Samaan aikaan, kun tein keikkatyötä, valmistin korkeakoulussa opinnäytetyötä, hain kesätöitä ja oli monta muutakin rautaa tulessa yhtä aikaa. Sitten asiaan:

Lopetin juuri lopullisesti tämän alan työt, sillä koen, että tämä on duunina todella epäkiitollista. Koulunkäyntiavustajana hoidin usein muiden työt, ja monesti 7:n tunnin mittaisen päivän ainokainen tauko paloi erillisistä syistä, eli tein töitä aktiivisesti 7 tuntia putkeen ilman yhtä ainuttakaan taukoa. Usein opettajat kirjoittivat taululle sivunumeron ja tehtävän, minkä jälkeen minä avustajana rullasin satulatuolilla pitkin luokkaa, ja opetin uutena tulevan asian henkilökohtaisesti jokaiselle lapselle tunnin aikana samalla, kun opettaja joi kahvia ja selaili jotain tietokoneella. Sitten, kun oli päivän ainoa 15 minuutin tauko, ja laskin peffani penkkiin kahvikuppi toisessa kourassani, siihen tuli apulaisrehtori tai joku opettajista, ja nakitti minulle jonkun yllätys-välkkävalvonnan (opettajien erikois-infotilaisuuden vuoksi) tai reissun kopiointikoneelle: "Sähän satuit siihen just sopivasti! Kun tuolla C-käytävällä on nyt joku tilanne, ja mä en kerkeä sitä selvittämään, niin menehän sinä avustajana katsomaan, että mitä siellä tapahtuu!" Ei hemmetti! Ja monessa koulussa minulla ei ollut esimerkiksi ollenkaan lounastaukoa päivän aikana. Jos avustin vaikkapa vammaisopetuksen ryhmää, lounastauon aikana kannoin liikuntarajoitteisen Jenna-Maarian tarjottimen pöytään, avustin ruokailussa ja astioiden palauttamisessa linjastoon. Ei siinä kerkeä mitään syömään, kun joutuu hoitamaan 7:n vammaisen lapsen asioita ja pyörimään ruokalassa jokaisen luona.

Siitä huolimatta, että avustajat tekevät periaatteessa kaikkien duunit, ja etenkin ne epämiellyttävimmät tehtävät, joita kukaan muu ei halua hoitaa, meillä on surkein palkka koko koulun henkilökunnasta. Lisäksi saatoin tehdä lukuisia työvuoroja jossakin koulussa monen kuukauden ajan ilman, että esihenkilö edes näki minua kertaakaan kasvokkain. Esihenkilö/apulaisrehtori tuli käytävällä vastaan, pysäytti ja kysyi minulta, kuka oikein olen kun ei tunnista minua. Ja minä päässäni mietin sitä, miten olen ollut siellä 4 kuukautta töissä ja hoitanut apulaisrehtorinkin asioita, eikä hän edes tiedä olemassaolostani tai tunnista minua.

Lisäksi koulunkäyntiavustajan työssä ei ole mitään etenemismahdollisuuksia, bonareita tai palkankorotuksia. Sillä ei ole kettuakaan väliä, kuinka paljon ja ahkerasti teen töitä. Vaivannäön määrä ei tässä duunissa korreloi ollenkaan palkan kanssa. Se on ihan yksi ja sama, tekeekö hädin tuskin minimimäärän duunia (ja istuu passiivisena luokan nurkassa nostamatta sormeakaan), vai hoitaako triplasti enemmän hommia, kuin mitä on pakko. Bonareita tai palkankorotusta ei tule, saati sitten kehuja tai kiitoksia esihenkilöiltä. Ei motivoi olemaan ahkera, kun avustajia pidetään itsestäänselvyytenä, eikä koskaan anneta positiivista palautetta tai kysytä, miten meillä menee töissä tai tarvitsemmeko esimerkiksi tauon päivän aikana. Tämä kaihertaa, koska en halua puoskaroida töissä, vaan tahdon kehittää ammatillista kompetenssiani ja tehdä työni hyvin, mutta sillä aherruksella ei tässä duunissa ole mitään väliä. Laskujen maksamisen jälkeen käteen jää noin 30 euroa rahaa, ja tuntuu, kuin olisi ollut orjatöissä, kun palkka on naurettava rääpe.

Onko linjoilla muita tämän alan työntekijöitä? Kertokaa kokemuksistanne.