Mikä meni eniten vikaan pihasuunnitelmassasi?
Ei olisi pitänyt istuttaa yhtä ainuttakaan piikkistä pensasta, ei ruusupuskia, ei vadelmia eikä etenkään karhunvadelmia!
Kommentit (1151)
Vadelma on äärimmäisen huono aitakasvi. Ei peitä maata, eli rikkaruohot pääsevät rehottamaan. Ja varret elävät vain 2 vuotta, eli oksajätettä tulee runsaasti, saa olla joka vuosi leikkelemässä ja kompostoimassa. Lisäksi kasvissa on piikkejä.
Silti vadelma-aitoja on puolet puutarhan aidoista. Itse hävitin mokoman sukulaisten järkytykseksi, kun eivät saa enää tulla poimimaan vadelmia. Jotkut hilloit voi ostaa kaupasta.
Nm. siirtolapuutarhuri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mesimarja vai mikä jalomaarain se olikaan, jonka mesimarjana ostin. Hienosti punaisin kukin kukkii, hienosti leviää maanpeittokasviksi, mutta muutaman vuoden kuluttua onkin sitten peittänyt alleen kaiken muun ja jatkaa leviämistään vaikka miten kitkisi. Lisäksi häätää muut kasvit tiehensä, joten siinäpä sitten katsellaan vaan niitä mesimarjamättäitä. Ja marjat on tosi pahoja, eivät yhtään mesimarjoilta maistuvia. Älkää ikinä pihoillenne huoliko moista!
Minullakin on jalomaarainta. Hyvin pysyy kurissa ruohonleikkurilla, ja marjatkin ovat hyvänmakuisia (joskaan eivät yhtä aromikkaita kuin mesimarjat).
Se on muurain, ei maarain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi yhtään marjapensasta. Joko linnut syövät tai sitten pitää itse kykkiä puskissa epäergonomisessa solmussa ja poimia puskat tyhjemmiksi. Ja vielä putsata ne marjat. Ja syödäkin.
Kerro tarina kokonaan, unohdit kertoa kuka sinut pakottaa poimimaan.
Minulla on pensaita joista käyn vain syömässä suoraan pensaasta ja jätän linnuille loput.
Kun on koko suku aina ennenkin poiminut! Se on se marjanpoimijasuvun kirous...Ei kukaan pakota, mutta en osaa olla poimimattakaan, kun on jo esiäiditkin poimineet.
Viime kesänä oma 86-vuotias äitini itki ja parkui, kun en suostunut tulemaan poimimaan viinimarjoja ja keittämään niistä mehua. Poimi ja keitti sitten itse. Sen jälkeen sain kuunnella itkua ja parkua, miten raskasta se oli ja miten joka paikkaan sattuu. Saa nähdä miten tänä vuonna käy, jokohan alkaa uskoa, että syö pensaista mitä syö ja jättää loput linnuille.
Marjojen poimiminen on pelkkää hupia verrattuna perunamaan laittoon! Jouduin joka kevät ottamaan perunanlaittolomaa, että saatiin ikivanhojen nyt jo edesmenneiden vanhempien parin aarin perunamaa kuntoon ja ne iänikuiset perunat sinne maahan. Kun he niin tykkäsivät viljellä perunaa! Ja sitten syksyllä sama homma toisinpäin ja perunat ämpäreihin ja kellariin. Pakko oli mennä auttamaan, kun olisivat muuten nääntyneet sinne kuokkinensa.
Nyt jo vähän kaihoisasti tuota aikaa muistelen, toisaalta oli se aika ihanaa aikaa, mutta itse en ikinä enää viljele perunaa (paitsi metrin mittaisen vaon verran, että saa uusia perunoita).
Vierailija kirjoitti:
Pikkupihamme on vielä vähän vaiheessa. Ruohikko-osuus poistettiin, terassia ja kiviasetelmia tilalle. Yhden pieleen menneen ratkaisun tein. Halusin kukille oman alueen, jossa sekä perennoja, että ruukkukukkia. Maan tasoitus, katekangas ja sen päälle koristekatetta. Pari ensimmäistä vuotta ok, sai kivoja instakuvia😆. Ruukkukukkien mullanvaihdosta tippui aina multaa katteelle ja hetken päästä koko alue olikin sitten rikkaruohojen vallassa. Tänä keväänä pitää suunnitella ihan jotain muuta.[/quote
Pikkupiha on paljon helppohoitoisempi, kun siellä ei ole nurmikkoplänttiä.
Aiemmin ostelin ihan himona noita kesäruukkukukkia, mutta nyt ei enää viitsi. Perennapenkki on paljon huolettomampi: ei tarvi kastella eikä roudata kukkia edestakaisin.
Tuli kylvettyä ihan liikaa nurmikkoa. Sen kanssa on ihan kusessa kun saa jatkuvasti olla leikkaamassa. Sitte vaimo prkele menee aina kalkkia levittämään että varmaan kasvaa vielä tuplasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukonkello oli väärä ostos, jota kadun hartaasti! Ihana kukkiessaan, mutta leviää kuin korona, ruma kukintansa jälkeen, joten loppukesästä kukkapenkissä on keltaisia lakastuvia varsia tai jos varret leikkaa poikki niin sitten iso kalju kohta. Ja jos ei niitä siemenkotia älyä leikata ajoissa pois, niin sitten on seuraavana keväänä kaikki kukkapenkit täynnä pikkuruisia ukonkellon taimia, joiden juuri on ärsyttävän vaikea saada kiskotuksi pois.
Kaivoin koko ukonkellopenkin pois, mutta vaikka vaihdoin mullat, niin edelleen niitä taimia jostain sikiää.
Ai s**tana, tämä. Leviää hulluna joka paikkaan muttei siihen missä haluaisi sen kasvavan
Mä laitoin isoukonkelloa just sen takia kun haluaisin penkin missä kaikki kasvaa ihan sekaisin ja joka suuntaan. Pari vuotta se on tuolla ollut, nyt ekan kerran levinnyt. Eikös sitä leviämistä voisi estää juuri leikkaamalla ennen kuin siemenet on valmiita?
Yritin leikata kaikki ukonkellon siemenkodat pois siinä vaiheessa, kun olivat vielä vihreitä, mutta ei kyllä leviämistä estänyt. Nyt sitä puskee edelleen tontin joka nurkasta, nurmikollakin on jo nyt ihan sikana ukonkellovauvoja, joten kohta pitää ruveta nurmikon leikkuuseen, vaikka muuten nurmikko ei vielä juuri ole kasvanutkaan.
Maria O. kirjoitti:
Ei enää ikinä uima-allasta etupihalle.
Joo, takapiha on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mesimarja vai mikä jalomaarain se olikaan, jonka mesimarjana ostin. Hienosti punaisin kukin kukkii, hienosti leviää maanpeittokasviksi, mutta muutaman vuoden kuluttua onkin sitten peittänyt alleen kaiken muun ja jatkaa leviämistään vaikka miten kitkisi. Lisäksi häätää muut kasvit tiehensä, joten siinäpä sitten katsellaan vaan niitä mesimarjamättäitä. Ja marjat on tosi pahoja, eivät yhtään mesimarjoilta maistuvia. Älkää ikinä pihoillenne huoliko moista!
Minullakin on jalomaarainta. Hyvin pysyy kurissa ruohonleikkurilla, ja marjatkin ovat hyvänmakuisia (joskaan eivät yhtä aromikkaita kuin mesimarjat).
Mutta tappoi kaikki muut perennat, kun fiksuna ihmisenä laitoin jalomaarainta perennapenkin reunuskasviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mesimarja vai mikä jalomaarain se olikaan, jonka mesimarjana ostin. Hienosti punaisin kukin kukkii, hienosti leviää maanpeittokasviksi, mutta muutaman vuoden kuluttua onkin sitten peittänyt alleen kaiken muun ja jatkaa leviämistään vaikka miten kitkisi. Lisäksi häätää muut kasvit tiehensä, joten siinäpä sitten katsellaan vaan niitä mesimarjamättäitä. Ja marjat on tosi pahoja, eivät yhtään mesimarjoilta maistuvia. Älkää ikinä pihoillenne huoliko moista!
Minullakin on jalomaarainta. Hyvin pysyy kurissa ruohonleikkurilla, ja marjatkin ovat hyvänmakuisia (joskaan eivät yhtä aromikkaita kuin mesimarjat).
Se on muurain, ei maarain.
Google väittää jalomaaraimeksi. Kyllä Google tietää!
Vierailija kirjoitti:
Maria O. kirjoitti:
Ei enää ikinä uima-allasta etupihalle.
Joo, takapiha on parempi.
Ei enää uima-allasta ollenkaan! Hirmu hoitaminen, ja kuolleita hyttysiä täynnä.
Makuja on monia mutta...
Jos ei teillä nyt sentään ihan läpipääsemätön viidakko rehoita, antakaa kasvaa vaan!
Levitkööt sinne tänne, eikä rikkaruohotkaan niin kamalasti haittaa.
Muistan ikuisesti mummon pienen rempsallaan rehoittavan puutarhan, joka lapsesta oli tietysti valtava salaperäinen maailma.
Mun mielestäni surullisimmat puutarhat olen nähnyt Englannissa - on siellä toki aivan ihaniakin - mutta tarkoitan niitä joissa on puut ja pensaat leikattu geometrisesti ja kaikki on kuin viivoittimella vedettyä ja kynsisaksilla kynittyä. Puistatus!
Liian siisti piha, jonka hoitoon menee koko elämä ja nurmikon reunatkin viimeistellään kynsisaksilla, on ehkä jonkun elämäntapa, mutta ei sopisi minulle. On sellaisia pihoja kivompi katsella (=kuikuilla pensasaidan läpi) kuin jotain rytökasapihaa, mutta sellainen rehevämpi vapaasti kasvava viidakko on paljon stressittömämpi, kun ei tarvitse olla jatkuvasti sihtailemassa, näkyykö jossain rikkaruoho.
Daaliat! Hirmu roudaaminen edestakaisin niitä juurakoita. Mutta ovat niin kauniita katsella, kun kukat ovat täydessä loistossaan, joten ehkä jatkan sitä rallia edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukonkello oli väärä ostos, jota kadun hartaasti! Ihana kukkiessaan, mutta leviää kuin korona, ruma kukintansa jälkeen, joten loppukesästä kukkapenkissä on keltaisia lakastuvia varsia tai jos varret leikkaa poikki niin sitten iso kalju kohta. Ja jos ei niitä siemenkotia älyä leikata ajoissa pois, niin sitten on seuraavana keväänä kaikki kukkapenkit täynnä pikkuruisia ukonkellon taimia, joiden juuri on ärsyttävän vaikea saada kiskotuksi pois.
Kaivoin koko ukonkellopenkin pois, mutta vaikka vaihdoin mullat, niin edelleen niitä taimia jostain sikiää.
Ai s**tana, tämä. Leviää hulluna joka paikkaan muttei siihen missä haluaisi sen kasvavan
Mä laitoin isoukonkelloa just sen takia kun haluaisin penkin missä kaikki kasvaa ihan sekaisin ja joka suuntaan. Pari vuotta se on tuolla ollut, nyt ekan kerran levinnyt. Eikös sitä leviämistä voisi estää juuri leikkaamalla ennen kuin siemenet on valmiita?
Laittakaapa harmaamalvikkia niin sitten tiedätte jotakin holtittomasta leviämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi yhtään marjapensasta. Joko linnut syövät tai sitten pitää itse kykkiä puskissa epäergonomisessa solmussa ja poimia puskat tyhjemmiksi. Ja vielä putsata ne marjat. Ja syödäkin.
Kerro tarina kokonaan, unohdit kertoa kuka sinut pakottaa poimimaan.
Minulla on pensaita joista käyn vain syömässä suoraan pensaasta ja jätän linnuille loput.
Kun on koko suku aina ennenkin poiminut! Se on se marjanpoimijasuvun kirous...Ei kukaan pakota, mutta en osaa olla poimimattakaan, kun on jo esiäiditkin poimineet.
Olen maanisen marjastajaäidin tytär ja todellakin katkesi perinne minuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi yhtään marjapensasta. Joko linnut syövät tai sitten pitää itse kykkiä puskissa epäergonomisessa solmussa ja poimia puskat tyhjemmiksi. Ja vielä putsata ne marjat. Ja syödäkin.
Kerro tarina kokonaan, unohdit kertoa kuka sinut pakottaa poimimaan.
Minulla on pensaita joista käyn vain syömässä suoraan pensaasta ja jätän linnuille loput.
Kun on koko suku aina ennenkin poiminut! Se on se marjanpoimijasuvun kirous...Ei kukaan pakota, mutta en osaa olla poimimattakaan, kun on jo esiäiditkin poimineet.
Olen maanisen marjastajaäidin tytär ja todellakin katkesi perinne minuun.
Joskus maanisen marjastajaäidin tyttäristäkin tulee maanisia marjastajatyttäriä. Maanisista perunanviljelijöistä puhumattakaan...
Liikaa kaikkea. Minua ei saisi keväisin päästää yhteenkään taimimyymälään, koska sieltä on kerta kaikkiaan aivan pakko ostaa muutama purkillinen ihania pensaita, yrttejä, maanpeitekasveja, perennoja, kesäkurpitsoja, paprikaa, kurkkua... Vaikka en tarvitse, eikä piha kaipaa. Mutta siellä taimimyymälässä vain alkaa tuntua siltä, että oikeastaan pihani tarvitsee vielä juuri tämän havukasvin ja tämän jaloruusujuurakon (eli ostetaan ainakin 3 kpl, eihän se miltään näytä, jos on vaan yksi), ja eihän kesä ole mikään kesä ilman yrttipurkkeja tai kesäkukkia.
Ja aina ne kukkapurkit sinne pihaan mahtuvat, kun vähän tiivistää. Kukkaro ei kyllä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa kaikkea. Minua ei saisi keväisin päästää yhteenkään taimimyymälään, koska sieltä on kerta kaikkiaan aivan pakko ostaa muutama purkillinen ihania pensaita, yrttejä, maanpeitekasveja, perennoja, kesäkurpitsoja, paprikaa, kurkkua... Vaikka en tarvitse, eikä piha kaipaa. Mutta siellä taimimyymälässä vain alkaa tuntua siltä, että oikeastaan pihani tarvitsee vielä juuri tämän havukasvin ja tämän jaloruusujuurakon (eli ostetaan ainakin 3 kpl, eihän se miltään näytä, jos on vaan yksi), ja eihän kesä ole mikään kesä ilman yrttipurkkeja tai kesäkukkia.
Ja aina ne kukkapurkit sinne pihaan mahtuvat, kun vähän tiivistää. Kukkaro ei kyllä tykkää.
Sama vika. Aivan ihanaa oli tänään kierrellä taimikaupassa, niin valtavasti kaikkea kaunista (ja mielikuvissani kasvit näyttäisivät omalla pihallani vieläkin kauniimmilta) ihan käden ulottuvilla. Orvokkeja, mansikka-amppeleita, perennoja metritolkulla. Minua ei saa kyllä pysymään keväällä pois taimikaupoista sitten millään!
Sireenipuu ja pensasiaita, piikillinen. Ei edes kunnon näkäsuojaa rivaripihalla. Rakennettiin nyt kuitenkin aika iso terassi, jossa on tarkoitus nauttia kesästä ja auringosta.
Aitojen läpi kuikuiluhan on ihan parasta! Kunhan eivät niskat nyrjähdä eikä törmää valopylvääseen tai liikennemerkkiin.