Mikä meni eniten vikaan pihasuunnitelmassasi?

KOLME koiraa. 

Mitä jäljellä kukkapenkin siupuleista? 3 koiraa ja kukkasipulit!

Tasainen nurtsi ja kolme mäyräkoiraa = hole in 3! 

M kirjoitti:

Noh. Tähän ei tarvitse vastata. =) Mutta mikä minun mielestäni eniten menee vikaan pihasuunnittelussa on juuri alkuvaihe. Se suunnittelu. 

Itse olen jo eläkkeellä (jo kauan) ollut suunnitteluhortonomi. Se on koulutukseni. Minulta on vuosikymmeniä pyydetty pihasuunnitelmia ja niitä aikoinaan teinkin paljon. Samalla kuin kaupunginpuutarhurina suurempien ja hyvinkin suurien alueiden suunnitteluja. Siis minulle henkilökohtaisesti suunnittelu menee vikaan siinä vaiheessa kun sanotaan "No voithan sä ystävänkauppaa tehdä suunnitelman ilmaiseksi." Kunnollinen suunnitelma kaikkine papereineen ja kustannusarvioineen (niin, että kelpaa sitten rakennusvalvonnalle esittää jos suunnitelmia vaaditaan) vie ainakin 20-25 tuntia. Kun karttoihin on merkitty kaikki ryhmät kasveineen. Kasvien määrät ja lajit plus lajikkeet. Tehdään mittasuunnitelmat tarkkoine mittoineen. Kaltevuudet ja korot ovat jo usein kuntien papereissa. Lasketaan mullan ym maa-aineksen syvyydet. Lasketaan materiaalit. Tehdään kasveineen niin perusteellinen suunnitelma töineen, että kaikkine kivitöineen ym. se onnistuu. Tehdään perusteellinen kustannusarvio. No niin, jos tällaista on pyydetty, kuten usein oli, laskun saatuaan moni haukkoi henkeä. Siis... ? Sitten alkoi neuvottelut. Voiko suunnitelman loppusumman puolittaa jne, jne. Jos verokirjan kanssa tekee niin hommaa ei kannata jatkaa. Ja sitten oli näitä. Veivät tontilleen kylmässä autossa. Paikalla tuntitolkulla ja jatkuva kyselyjen tulva. Kaikki mietelmäni ja suunnitelmani merkittiin paperille. Tein sen töiden jälkeen vaikka halusin kotiin. Kun 4-5t kuluttua olivat tyytyväisiä kasvivalinnoistani niin minut kuskattiin kotiin. Ilman palkkaa vaivasta. Ei edes kahvia tarjottu. Eli ammattilaisten kannalta pihasuunnitelma menee vikaan jo alussa jollei huomioida, että vaivastamme haluamme myös palkan. Kiitos. Ei kukaan taloremonttiakaan tekevä tee sitä ilmaiseksi. Suunnitelma on pihatyön perusta. Nyt en moisia hommia tee. 

Oi, niin tämä! Itse olen puutarhuri ja ihan melkein ahdistaa kyläillä tuttujen ja sukulaisten luona, koska joudun töihin aina! Mitä minä tälle teen, mikä tätä vaivaa, mitä minä tuohon laittaisin jne jne jne??? Voisitko ihan nopeasti leikata tuon meidän omenapuun? Lähdetäänkö yhdessä puutarhalle, kun en oikein osaa itse valita sopivia kasveja? Kun meillä olis ne juhlat tulossa ja pitäisi varmaan pöydissä olla jotain kukkia, jos sinä tekisit kimput? Ja jos vähän katsoisit tuota meidän pihaa, että mitä sille voisi vielä tehdä?

Kyllä, kyllä, mutta ilmaiseksiko ajattelit...? Tai sit jos kutsutaan kahville/ grillaamaan/ juhliin, niin jos minäkin saisin olla vapaalla ja istuskellen nauttia kesäpäivästä ja tarjoiluista?

Pikkupihamme on vielä vähän vaiheessa. Ruohikko-osuus poistettiin, terassia ja kiviasetelmia tilalle. Yhden pieleen menneen ratkaisun tein. Halusin kukille oman alueen, jossa sekä perennoja, että ruukkukukkia. Maan tasoitus, katekangas ja sen päälle koristekatetta. Pari ensimmäistä vuotta ok, sai kivoja instakuvia😆. Ruukkukukkien mullanvaihdosta tippui aina multaa katteelle ja hetken päästä koko alue olikin sitten rikkaruohojen vallassa. Tänä keväänä pitää suunnitella ihan jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Edellisen asukkaan älynväläykset: terijoensalava (melko lähellä taloa tietenkin), tuoksuvatukkaa iso pöheikkö ja joko jostain tulleena tai istutettuna lisäksi sitä hemmetin kurtturuusua ja japanintataria. Näitten hävittäminen on ihan jäätävä homma. Lisäksi isojen omenapuiden alla on kukkapenkki jonne omenoita putoaa, erityisesti penkin reunassa kasvavien vuorenkilpien seasta niitä on aika mahdoton poimia.

Meillä oli onneksi vain yksi isohko puska kurtturuusua. Ensin katkottiin tietenkin kaikki oksat, sitten kaivettiin lapiolla maan pinnan yläpuolelle nousseet juurakot pois. Sen jälkeen vaan ollaan ajettu ruohonleikkurilla päältä samalla kun ajetaan nurmikko. Ei ole noussut enää mitään, ja apilat sun muut voikukat mitä tossa pihassa muutenkin kasvaa valtaavat alaa niin että läntti vihertyy. Samoin joku tatar tapettiin sillä että ajettiin vaan joka nurmikonleikkuussa siitä yli niin että versot katkesivat ja kuolivat. Useampaan vuoteen ei ole enää näkynyt sitäkään rehua. Samalla tavalla pääsisi varmaan tuosta tuoksuvatukasta, mutta se onneksi kasvaa niin hyvässä paikassa että saa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En laittaisi yhtään marjapensasta.  Joko linnut syövät tai sitten pitää itse kykkiä puskissa epäergonomisessa solmussa ja poimia puskat tyhjemmiksi. Ja vielä putsata ne marjat. Ja syödäkin.

Kerro tarina kokonaan, unohdit kertoa kuka sinut pakottaa poimimaan.

Minulla on pensaita joista käyn vain syömässä suoraan pensaasta ja jätän linnuille loput.

Kun on koko suku aina ennenkin poiminut! Se on se marjanpoimijasuvun kirous...Ei kukaan pakota, mutta en osaa olla poimimattakaan, kun on jo esiäiditkin poimineet.

Viime kesänä oma 86-vuotias äitini itki ja parkui, kun en suostunut tulemaan poimimaan viinimarjoja ja keittämään niistä mehua. Poimi ja keitti sitten itse. Sen jälkeen sain kuunnella itkua ja parkua, miten raskasta se oli ja miten joka paikkaan sattuu. Saa nähdä miten tänä vuonna käy, jokohan alkaa uskoa, että syö pensaista mitä syö ja jättää loput linnuille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen musta nurmikon leviämisen estävä muovinen/kuminen kaistale kukkapenkin ympärillä. On sen verran leveä ja juntattu jotenkin syvälle maahan, ettei kiskomalla lähde, joten pitäisi ruveta isommin kaivamaan. On ruma ja alkanut repsottaa ja ruohonleikkurilla ei pääse niin lähelle, että nauhan vierestä ruoho kokonaan leikkaantuisi. Ja välillä ruohonleikkuri osuu liiankin lähelle.

Miten kukkapenkin saa erotettua nurmikosta niin, ettei nurmikko leviä ruohikkoon? Ei kai mikään matala reunuskivetys riitä?

Kanttaus eli kaivetaan sellainen ura kukkapenkin ympäri. Toki tämä pitää uusia vuosittain tai jopa paristikin, mutta sitten pystyy ruohonleikkurilla ajamaan ihan vierestä eikä tartte erikseen trimmeröidä.

Ei helkkari. Trimmeröinti on kevyempää kuin lapiohommat, eikä sitäkään tarvitse tehdä kuin pari kertaa kesässä.

Vierailija kirjoitti:

Ei enää ikinä tuoksuvatukkaa, piikkisiä juuriveroja työntäviä ruusupensaita, sikana leviävää kieloa eikä ainakaan maahumalaa, joka valtaa koko paikkakunnan.

Pihallemme oli entinen omistaja istuttanut juuri noita samoja ja monta kutakin. Ja terijoen salavia ja peltokiertoa. Ei ollut jaksanut poistaa rikkaruohoja. Ostimme talon talvella, joten ei ollut tarpeeksi tietoa, mita pihalla kasvaa, paitsi puista toki tiesimme. On ollut puuhaa puutarhassa viime vuosina  poistojen kanssa. Nyt alkaa jo olla helpompaa, mutta  maahumalaa ja peltokiertoa valittetavasti jaksaa kasvaa. 

Vierailija kirjoitti:

Outo tapa on leikata isojen pensaiden oksat keskeltä poikki, joten näyttävät etenkin talvella tosi rumilta, kun paksuista varsitynkätapeista työntyy niitä ohuita uusia versoja. Kesällä onneksi peittyvät lehtien alle.

Edellisen asukkaan aikaansaannoksia, joita on vähän vaikea korjata, jos ei kaada koko pensasta.

Nyt täytyy olla eri mieltä. Oksia on voitu leikata, niin että pihanhoito helpottuu esim

ruohonleikkuri mahtuu alle hyvin. Oksia välillä myös repeilee ja on yritetty korjata tilannetta.

Yhdessä rivitaloasunnossa asuessa leikkasin takapihan pensaiden oksat varmasti jonkun mielestä rumasti, kun yksinkertaisesti halusin tilaa takapihalle. Joka sivulla kasvava hoitamaton pensasaita piti vaan rankasti karsia. Oli kesällä "kuin uusi" vaikka vain leveyttä tiivistin ja kuolleet oksat sahasin kokonaan pois.

Minusta myös muotoillut puut esim. vaahterat ovat kauniita. Talvella toki karun näköisiä jos ei laita jotain muuta katseenvangitsijaa oksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ukonkello oli väärä ostos, jota kadun hartaasti! Ihana kukkiessaan, mutta leviää kuin korona, ruma kukintansa jälkeen, joten loppukesästä kukkapenkissä on keltaisia lakastuvia varsia tai jos varret leikkaa poikki niin sitten iso kalju kohta. Ja jos ei niitä siemenkotia älyä leikata ajoissa pois, niin sitten on seuraavana keväänä kaikki kukkapenkit täynnä pikkuruisia ukonkellon taimia, joiden juuri on ärsyttävän vaikea saada kiskotuksi pois.

Kaivoin koko ukonkellopenkin pois, mutta vaikka vaihdoin mullat, niin edelleen niitä taimia jostain sikiää.

Ai s**tana, tämä. Leviää hulluna joka paikkaan muttei siihen missä haluaisi sen kasvavan

Mä laitoin isoukonkelloa just sen takia kun haluaisin penkin missä kaikki kasvaa ihan sekaisin ja joka suuntaan. Pari vuotta se on tuolla ollut, nyt ekan kerran levinnyt. Eikös sitä leviämistä voisi estää juuri leikkaamalla ennen kuin siemenet on valmiita?

Meinasin tehdä pihasuunnitelman, mutta väistin luodin enkä tehnyt! Nyt jos vuosia tässä asuneena arvostan pihan yksinkertaisuutta. Sen ainoan omenapuunkin kaadoin tuholaisten takia. Ärsyynnyin jokakesäiseen tuholaismereen, ja siitä seuranneeseen  jätesäkilliseen mätiä/muuten pilalla olevien omenoita keräämiseen. Sadosta jaäi kulholinen syötäväksi, ja joka ikinen päivä piti tarkistaa piha ja kerätä pudonneet pois.

mielessä on ollut kaikenlaista, mutta onneksi en ole tehnyt mitään! Pihassa on nyt kaksi puuta, ja nurmikkoa muuten. Kesäksi laitan ruukkuihin kukkia. Tälle kesälle toteutetaan yksinkertainen aidanne näkösuojaksi.

Vierailija kirjoitti:

Meinasin tehdä pihasuunnitelman, mutta väistin luodin enkä tehnyt! Nyt jos vuosia tässä asuneena arvostan pihan yksinkertaisuutta. Sen ainoan omenapuunkin kaadoin tuholaisten takia. Ärsyynnyin jokakesäiseen tuholaismereen, ja siitä seuranneeseen  jätesäkilliseen mätiä/muuten pilalla olevien omenoita keräämiseen. Sadosta jaäi kulholinen syötäväksi, ja joka ikinen päivä piti tarkistaa piha ja kerätä pudonneet pois.

mielessä on ollut kaikenlaista, mutta onneksi en ole tehnyt mitään! Pihassa on nyt kaksi puuta, ja nurmikkoa muuten. Kesäksi laitan ruukkuihin kukkia. Tälle kesälle toteutetaan yksinkertainen aidanne näkösuojaksi.

Se piti vielä sanoa että samoihin aikoihin talon ostanut kaverini laittoi monta kesää vain lisää ja lisää tavaraa pihaan, ja nyt on sitten alkanut poistaa niitä koska eivät menesty., täytyy myrkyttää ja suojata, nyppiä, kitekä, satoa ei tule, kasvit leviävät paikkoihin joihin ei halua. Kamala vaiva kuulemma. Hän ei myöskään tullut ajatelleeki nurmikokin leikkaamisen vaikeutta tai lumitöitä siinä puuhatessaan. Onneksi itse olin laiska :D

Vierailija kirjoitti:

Mesimarja vai mikä jalomaarain se olikaan, jonka mesimarjana ostin. Hienosti punaisin kukin kukkii, hienosti leviää maanpeittokasviksi, mutta muutaman vuoden kuluttua onkin sitten peittänyt alleen kaiken muun ja jatkaa leviämistään vaikka miten kitkisi. Lisäksi häätää muut kasvit tiehensä, joten siinäpä sitten katsellaan vaan niitä mesimarjamättäitä. Ja marjat on tosi pahoja, eivät yhtään mesimarjoilta maistuvia. Älkää ikinä pihoillenne huoliko moista!

Minullakin on jalomaarainta. Hyvin pysyy kurissa ruohonleikkurilla, ja marjatkin ovat hyvänmakuisia (joskaan eivät yhtä aromikkaita kuin mesimarjat).

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi uskoa niitä kasvien kasvuvyöhykesuosituksia. On mennyt muutama koristepensas uusiksi, kun ovat muutaman vuoden kuluttua menehtyneet. Nyt pähkäilen, kestääköhän pallohortensia Strong Annabelle vyöhykkeellä V, kun mainoksessa se V on suluissa. Muut pallohortensiat ilmeisesti ovat vain eteläisempien vyöhykkeiden kasveja, ainakaan aiemmin ei ole tullut vastaan tuollasta pallohortensiaa, jossa vyöhykkeiksi on merkitty I-IV(V).

Minulla on V-vyöhykkeellä jopa II-vyöhykkeen kasveja, ja hyvin ovat talvistakin selvinneet...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi uskoa niitä kasvien kasvuvyöhykesuosituksia. On mennyt muutama koristepensas uusiksi, kun ovat muutaman vuoden kuluttua menehtyneet. Nyt pähkäilen, kestääköhän pallohortensia Strong Annabelle vyöhykkeellä V, kun mainoksessa se V on suluissa. Muut pallohortensiat ilmeisesti ovat vain eteläisempien vyöhykkeiden kasveja, ainakaan aiemmin ei ole tullut vastaan tuollasta pallohortensiaa, jossa vyöhykkeiksi on merkitty I-IV(V).

Minulla on V-vyöhykkeellä jopa II-vyöhykkeen kasveja, ja hyvin ovat talvistakin selvinneet...

Monesti riittää se että kasvi on suojassa pahimmalta pohjoistuulelta, ja saa tarpeeksi lämpöä kesäisin. Tällöin voi viihtyä kasvi pohjoisemmassakin.

Vierailija kirjoitti:

Rusakot syö kaiken, mikä irti lähtee. Krookuksia ei kannata näköjään istuttaa, kun ne pääsevät parempiin suihin.

Mä hyysään rusakoita meidän pihassa. Muut ruokkii lintuja (ja siis myös hiiriä ja rottia) itse ruokin rusakoita talvisin. Niille riittää herkulliset oksat, ei tarvitse syöttää sekllaista mitä syö sitten muutkin ja pyrkivät talojen seinien väliin pesiänsä tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pitäisi olla isoja lehtipuita missään keskeisellä paikalla. Kauniita ovat, mutta se risujen ja lehtien haravointi on ärsyttävää. Haluan helppohoitoisen pihan. Lehtipuut johonkin reunalle korkeintaan, näkyville paikoille pieniä pensaita ja havupuita.

Ei niitä lehtiä pidä haravoida. Ne on lannoitetta kevään kasvulle.

LEhtiä on monessa paikkaa pakko haravoida, koskoa muuten maanpinta kohoaa liikaa taloon ja  tai esim kiveykseen nähden. Meillä edelliset asukkaat eivät ole näin tehneet, ja nurmikko/piha-alue onkin nyt kivasti melkein 10cm korkeammalla kuin laatoitus.

Vierailija kirjoitti:

Meinasin tehdä pihasuunnitelman, mutta väistin luodin enkä tehnyt! Nyt jos vuosia tässä asuneena arvostan pihan yksinkertaisuutta. Sen ainoan omenapuunkin kaadoin tuholaisten takia. Ärsyynnyin jokakesäiseen tuholaismereen, ja siitä seuranneeseen  jätesäkilliseen mätiä/muuten pilalla olevien omenoita keräämiseen. Sadosta jaäi kulholinen syötäväksi, ja joka ikinen päivä piti tarkistaa piha ja kerätä pudonneet pois.

mielessä on ollut kaikenlaista, mutta onneksi en ole tehnyt mitään! Pihassa on nyt kaksi puuta, ja nurmikkoa muuten. Kesäksi laitan ruukkuihin kukkia. Tälle kesälle toteutetaan yksinkertainen aidanne näkösuojaksi.

Pihlajan pitäisi kuulemma sopia omenapuun kaveriksi tuholaisilta suojaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Nurmikon leikkaus on ihan ok, kun istutusalueet on rajattu erilleen eikä yksinäisiä pensaita tai puita tarvitse leikkurilla väistellä, mutta ehkä nurmikkoa saisi olla vieläkin vähemmän. En vain oikein tiedä, tuleeko pihasta liian ahtaan näköinen, jos iso piha on täynnä erilaisia isoja istutusalueita, joita rajaisi vain pikkuiset polut. Niiden polkujen teko taitaisi olla liian iso urakka.

Itse miellän nurmikonleikkauksen nopeimmaksi ja helpoimmaksi pihanhoitotavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinasin tehdä pihasuunnitelman, mutta väistin luodin enkä tehnyt! Nyt jos vuosia tässä asuneena arvostan pihan yksinkertaisuutta. Sen ainoan omenapuunkin kaadoin tuholaisten takia. Ärsyynnyin jokakesäiseen tuholaismereen, ja siitä seuranneeseen  jätesäkilliseen mätiä/muuten pilalla olevien omenoita keräämiseen. Sadosta jaäi kulholinen syötäväksi, ja joka ikinen päivä piti tarkistaa piha ja kerätä pudonneet pois.

mielessä on ollut kaikenlaista, mutta onneksi en ole tehnyt mitään! Pihassa on nyt kaksi puuta, ja nurmikkoa muuten. Kesäksi laitan ruukkuihin kukkia. Tälle kesälle toteutetaan yksinkertainen aidanne näkösuojaksi.

Pihlajan pitäisi kuulemma sopia omenapuun kaveriksi tuholaisilta suojaamaan.

Pihlaja on muutaman metrin päässä. Ja toinenkin. Naapureiden puille tai tuholaisille ei kukaan voi mitään.

Ehkä vielä rasittavampaa kuin huono omenapuu on kuitenkin se että ihmiset keksivät mitä moninaisimpia syitä miksi omenapuu on just hyvä ja sitä ei saisi kaataa. Naapurit, ystävät, kylänmiehet, sukulaiset, ja näemmä ihan tuntemattomat netissäkin vielä :D 

Kerro nyt toki vielä miten omenoista voi tehdä piirakkaa (jota meillä ei syö kukaan) ja mehua ja hilloa(joita meillä ei myöskään käytä kukaan.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellisen asukkaan älynväläykset: terijoensalava (melko lähellä taloa tietenkin), tuoksuvatukkaa iso pöheikkö ja joko jostain tulleena tai istutettuna lisäksi sitä hemmetin kurtturuusua ja japanintataria. Näitten hävittäminen on ihan jäätävä homma. Lisäksi isojen omenapuiden alla on kukkapenkki jonne omenoita putoaa, erityisesti penkin reunassa kasvavien vuorenkilpien seasta niitä on aika mahdoton poimia.

Meillä oli onneksi vain yksi isohko puska kurtturuusua. Ensin katkottiin tietenkin kaikki oksat, sitten kaivettiin lapiolla maan pinnan yläpuolelle nousseet juurakot pois. Sen jälkeen vaan ollaan ajettu ruohonleikkurilla päältä samalla kun ajetaan nurmikko. Ei ole noussut enää mitään, ja apilat sun muut voikukat mitä tossa pihassa muutenkin kasvaa valtaavat alaa niin että läntti vihertyy. Samoin joku tatar tapettiin sillä että ajettiin vaan joka nurmikonleikkuussa siitä yli niin että versot katkesivat ja kuolivat. Useampaan vuoteen ei ole enää näkynyt sitäkään rehua. Samalla tavalla pääsisi varmaan tuosta tuoksuvatukasta, mutta se onneksi kasvaa niin hyvässä paikassa että saa olla.

Mun kurtturuusut ja tatarit valitettavasti kasvaa sellaisessa paikassa ettei ruohonleikkurilla pääse, kun on niin epätasaista ja kiviä.