Lue keskustelun säännöt.
Miten reagoisit? Onko oikeutta loukkaantua?
07.05.2023 |
Miehen äiti on asunut jo pitkään hoitokodissa sairastaen edennyttä Alzheimerin tautia + muutakin. Tunnistaa vielä käydessä mutta noin muutoin lähimuistia ei ole eikä varmaan kukaan tiedä onko vierailuista iloa kenellekään . Mies on aina ollut läheinen äitinsä kanssa ja etäisempi suhde isäänsä. Ollaan vierailtu anopin hoitokodissa noin kerran kuukaudessa koronarajoitusten loputtua paitsi jos on ollut flunssaa perheessä.
Nyt appi oli laittanut viikolla pojalleen tekstarilla tiedon että anopilla on kuumetta ja positiivinen koronatulos. Hänen kunnossaan voi olla se viimeinen niitti, muiden sairauksiensa takia todella riskiryhmässä. Mies ei kertonut asiasta mitään minulle ja kuulin tänään kun appi soitti muissa asioissa. Olen aivan hiilenä miehelleni; miksi ihmeessä ei katsonut tiedottamisen arvoiseksi asiaksi? Muutenkin on todella passiivinen äitinsä suhteen; minä olen "pakottanut" vierailuille ja mies haluaa että mennään aina yhdessä; hän ei jotenkaan osaa olla hoivakodissa muutamaa lausetta hokevan äitinsä kanssa.
Meillä on muutenkin hiukan ehkä haastava vaihe parisuhteessa; olen aivan kypsä moneen muuhunkin asiaan mutta nyt tuntuu että viimeinen tikki on se, että pitää pimennossa aivan kaiken mikä liittyy hänen perheeseensä. Heillä on perhekulttuuri, jossa vaimot ei kuulu sukuun ja mies muutenkin tuntuu vuosi vuodelta erakoituvan kaikista; niin kavereistaan kuin sukulaisistaan. Ei pidä kehenkään mitään yhteyttä oma-aloitteisesti.
Jollain tasolla ymmärrän että mies ei osaa käsitellä äitinsä hiipumista ja katoamista kommunikaation ulottumattomiin ja että hänellä on sisarensa kanssa riitoja mutta en silti käsitä tätä asiaa. Omassa perheessä ollaan aika eri maailmaa; oma äitini on osallistunut anoppinsa hoitoon ja muutenkaan ei ole tehty mitään rajanvetoa sen suhteen etteikö aviopuolisot kuuluisi sukuun/perheeseen; yhteyttä on pidetty kaikkiin. Onko oikeutettua olla vihainen? Miten ihmeessä tätä selvittäisi? (Arvaatte varmaan että miehen mielestä ei ole mitään ongelmaa)
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
En hahmota, mistä olet miehellesi vihainen. Siitäkö, ettei hän kertonut sinulle äitinsä uusimmasta sairaudesta vai siitä, että hän tulee kotiinne käytyään äitinsä luona ettekä osaa varoa tartuntaa?
Mies ei ole käynyt äitinsä luona yksin koskaan. Olen kiukkuinen siitä, ettei kertonut tietoa koronatartunnasta (joka hyvin todennäköisesti johtaa anopin kuolemaan) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tiedoksi vaan, että jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa, mutta teot on jo toinen asia.
Loukkaannu jos katsot sen tarpeelliseksi ja rakentavaksi muuten älä.
Vierailija kirjoitti:
Loukkaannu jos katsot sen tarpeelliseksi ja rakentavaksi muuten älä.
Eli on ihan normaalia olla kertomatta puolisolleen että oma vanhempi on kuolemaisillaan? Missä vaiheessa siitä sitten kerrotaan tavallisissa perheissä? Vai eikö kerrota ollenkaan?
Ja mitä sä hyödyt, kun saat täältä luvan loukkaantua? Auttaako se johonkin? 🥴
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna olla. Meillä mies on läheinen vanhempiensa kanssa, minä en. Siihen on omat syynsä. Jos mies alkaisi kovasti painostaa minua tapaamaan vanhempiani, niin minä olisin se joka suuttuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pitäisi yllättyä mutta silti yllätyn palstalla joka kerta... Eli siis on ihan ok ja normaalia ettei mies kerro äitinsä akuutista ja vakavasta sairastumisesta vaimolleen? Asian pimittämisestä suuttuva vaimo on pikkumainen turhasta loukkaantuja, ja pitäisi vaan olla reagoimatta mitenkään? Itsekin olin aikanaan anopin kanssa läheinen, nyt hänen kanssaan kommunikointi on vaikeaa ja hyvin rajallista joten olen täysin sen varassa mitä joku miehen lapsuudenperheen jäsenistä kertoo.
Mitä asioita tavallisissa perheissä/parisuhteissa oikein jaetaan jos tälläiset eivät kuulu normaaliin kommunikaatioon? ap pyörittää silmiään....
Vierailija kirjoitti:
Ei pitäisi yllättyä mutta silti yllätyn palstalla joka kerta... Eli siis on ihan ok ja normaalia ettei mies kerro äitinsä akuutista ja vakavasta sairastumisesta vaimolleen? Asian pimittämisestä suuttuva vaimo on pikkumainen turhasta loukkaantuja, ja pitäisi vaan olla reagoimatta mitenkään? Itsekin olin aikanaan anopin kanssa läheinen, nyt hänen kanssaan kommunikointi on vaikeaa ja hyvin rajallista joten olen täysin sen varassa mitä joku miehen lapsuudenperheen jäsenistä kertoo.
Mitä asioita tavallisissa perheissä/parisuhteissa oikein jaetaan jos tälläiset eivät kuulu normaaliin kommunikaatioon? ap pyörittää silmiään....
Miten se mies vastasi/puolustautui, kun sanoit ettei hän näe mitään ongelmaa tässä pimittämisessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pitänyt asiaa tärkeänä ja jatkoi hommiaan
Kyllä on mielestäni kummallista ja kysyisin asiasta, mutta että loukkaantua?! Ja muutenkin mikä ihmeen oikeus loukkaantua? Loukkaantuminen on tunne, jos se ilmenee, olet loukkaantunut. Ei siihen tarvita mitään lupia tai syitä, myöskään sen ei tulisi ilmetä minään mykkäkouluina tms. henkisenä väkivaltana. Ainut miten voi ilmetä, on keskustelu aiheesta ja selvää on, että olet jo loukkaantunut. Nyt vain mietit, miten sen selittäisit niin ettet vaikuta turhalta nipottajalta.
Se ei taida onnistua. Ehkä vain kevyt keskustelu ja kerrot, että haluat jatkossa kuulla perheeseen liittyvät asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minusta on outoa että mies ei kertonut asiasta sinulle. Lisäksi voisi olettaa että mies olisi asiasta huolissaan, ja ehkä onkin, mutta ei näytä / osaa näyttää sitä.
Kuulostaa ap siltä, että sekaannut asioihin, jotka eivät sinulle kuulu. Määrittelet toisen puolesta miten käyttäydytään 😑
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaannu jos katsot sen tarpeelliseksi ja rakentavaksi muuten älä.
Eli on ihan normaalia olla kertomatta puolisolleen että oma vanhempi on kuolemaisillaan? Missä vaiheessa siitä sitten kerrotaan tavallisissa perheissä? Vai eikö kerrota ollenkaan?
On normaalia, jos puoliso käyttäytyy kuten ap.
Ymmärrän ap:tä täysin. Todennäköisestihän hänkin on tuntenut anoppinsa vuosikymmeniä, ehkä ollut läheinenkin, ja nytkin siis käy häntä katsomassa siellä hoivakodissa. On varmaan yhteisiä lapsiakin, jotka siis saattavat olla nyt vaarassa menettää mummonsa. Ap on niiden lasten äiti ja hän voisi jotenkin varovasti kertoa lapsille ikätasoisesti, että nyt mummolla menee huonosti ja toivotaan parasta. Siis jos hän himputti tietäisi asioista. Mies vain möllää eikä sano mitään kuin ap ja yhteiset lapset olisivat ulkopuolisia kaikesta hänen äitiinsä liittyvästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loukkaannu jos katsot sen tarpeelliseksi ja rakentavaksi muuten älä.
Eli on ihan normaalia olla kertomatta puolisolleen että oma vanhempi on kuolemaisillaan? Missä vaiheessa siitä sitten kerrotaan tavallisissa perheissä? Vai eikö kerrota ollenkaan?
On normaalia, jos puoliso käyttäytyy kuten ap.
Miten oikeaoppisesti käyttäydyttäisiin?
Miehelle vaikea asia. Siksi ei kertonut, ei osaa käsitellä tunteitaan ja hankalia asioita.
Voisin kuvitella että minä saisin tietää viikkoa ennnen hautajaisia että anoppi on kuollut.
Miten joku voi ajatella, etteivät vaimot kuulu sukuun?
Vierailija kirjoitti:
Miehelle vaikea asia. Siksi ei kertonut, ei osaa käsitellä tunteitaan ja hankalia asioita.
Voisin kuvitella että minä saisin tietää viikkoa ennnen hautajaisia että anoppi on kuollut.
Onko miehesi jollain kirjolla?
En hahmota, mistä olet miehellesi vihainen. Siitäkö, ettei hän kertonut sinulle äitinsä uusimmasta sairaudesta vai siitä, että hän tulee kotiinne käytyään äitinsä luona ettekä osaa varoa tartuntaa?