Oliko ennen yleistäkin antaa pikkulapsille alkoholia?? (HS 50 v sitten)
"Useat pikkulapset pitävät oluesta, heistä voi tulla sille jopa persoja. Vanhempien olisi kuitenkin harkittava, ennen kuin he antavat leikki-ikäiselle viinaksia."
Jutussa sanotaan, että jotkut antavat pienille lapsille vahvoja drinkkejä, jotta nämä nukahtaisivat nopeasti. Uutisessa on varoittava sävy, mutta tuntuu todella häiritsevältä, että vanhemmille pitää oikein suositella, että "ei kannattaisi antaa lapsille alkoholia" :o Ja vielä tuohon sävyyn, että "harkitkaa nyt onko se fiksua", eikä niin kuin nykyään ajatellaan, että ei tietenkään saa antaa lapsille alkoholia. Onko suurten ikäluokkien äidit ja isät yleisestikin pistäneet pikkulapsille pullon kouraan, aivan sairasta!
Kommentit (33)
Meillä oli 80-luvulla rommitynnyri ala-asteella luokassa. Opettaja sytytti Bostonin ja annosteli sitten isolla kauhalla omiin mukeihin ennen päivänavausta, ruokavälkällä ja vähän muulloinkin.
Herranjestas mitä meininkiä! Kohtalaisen helppoa lastenkasvatusta, kun voi päihteillä nukuttaa ja muuten pitää vaan jossain pihalla pyörimässä.
Itsekin olen 70-luvun lapsi, enkä tietenkään tiedä, mitä mulle on ihan pienenä annettu, mutta leikki-ikäisenä muistan maistaneeni luvan kanssa vanhempien lasista. Jotenkin hauskaa se tuntui aikuisista olevan. Vanhempien kanssa ei juuri vietetty aikaa, vaan aikuiset touhusivat omiaan ja lapset saivat itse keksiä tekemiset. Vanhempien avuksikaan ei sopinut mennä, vaan äiti vaan siivosi ja siivosi ja vietti aikaa keittiössä (varmaan ihan tyytyväisenä, ettei tarvinnut olla lasten kanssa). Toisin kuin nykyään, kun lasten kanssa vietettyä aikaa priorisoidaan kotitöiden kustannuksella, niin kuin oikein onkin.
Sitä tässä siis vaan mietin, että on vanhemmuus ollut monessa mielessä helpompaa ennen, kuin ei hääppöisiä vaatimuksia ollut hyvään äitiyteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut yleistä suurien ikäluokkien tavisperheissä ainakaan. En ole ikinä edes kuullut ja nähnyt vaikka laaja suku. Yleensäkään ei mitään viinaksia ollut edes kodeissa. Viinoja piti hakea Alkosta viinakortilla siihen aikaan. Lapset nukkuivat ja nukahtivat varsin hyvin kun temmelsivät ulkona kaiken päivää leikkien ja juosten. Ei ollut univaikeuksia suurilla ikäluokillä kun kotitöihinkin piti lasten ilman muuta osallistua ja koulukin oli erilaista ja läksyjä oli paljon. Aivan turha tuollainen kirjoitus.
Ihan sama täällä, meillä kotona ei ollut mitään alkoholipitoista, enkä itse koskaan antanut lapsilleni mitään alkoholia, koska sitä ei edelleenkään ollut. Lapseni olivat todella huonoja nukkumaan.
Kaveri sai kaksoset Sveitsissä 2000-luvulla ja siellä neuvottiin heti antamaan unilääkettä vauvoille jos missään meni ääneen sanomaan olevansa vähän väsynyt kun vauvat valvottaa. On kuulemma maan tapa.
Tossa jutussa häiritsee erityisesti se, että vanhempia kehotetaan HARKITSEMAAN, ennen kuin antavat pikkulapsille alkoholia. Ikään kuin että perusteellisen harkinnan jälkeen onkin ihan ok antaa vauvalle viinaa :D "Kyllä se nyt niin on, ettei muu kuin koskenkorva auta tähän koliikkiin"
Meillä monia tuttava- ja sukulaisperheitä 70- luvulla, joita tapailtiin ja juhlittiinkin joskus yhdessä. Koskaan en nähnyt tai kuullut kenenkään antaneen alkoholia lapsille.
On aivan tuulesta temmattu juttu, ei ainakaan pk-seudulla tehty näin.
No ei annettu lapsille alkoholia yleisesti, toki silloin ei jotain jokapäiväistä viini- tai olutkulttuuria ollutkaan. Jos isällä oli viinapullo, se pidettiin piilossa lapsila tai vaimoltakin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se oli aika yleistä. Nukahtamisen avuksi erityisesti. Minulle annettiin konjakkia kun oli flunssa. Sokeria laitettiin sekaan niin ei ollut niin pahaa.
Sama. Ihmekkös tykkään Larsenin VSOPsta niin paljon :)
Meillä ei juotu maitoa. Itsekin lopetin sen jo pienenä. Isäni ja äitini joivat usein ruuan kanssa yhden keskioluen ja minä saatoin saada sentin verran lasin pohjalle. Siis alakouluikäisenä 1960-luvulla. Luulen, että tapa oli tullut siitä, että ennen juotiin kotikaljaa enemmän. Sitäkin oli meillä välillä. Ei tullut minusta alkoholistia, mutta en ole omille lapsilleni kaljaa tarjonnut.
Keskioluen tultua kauppoihin sitä pidettiin ikään kuin alkoholittomana tai siihen suhtauduttiin vähän niin kuin johonkin ykkösolueen nykyisin. Muistan jonkun lyhytelokuvan tai dokumentin 70-luvulta, jossa viikonloppuna perhe ruokailee kerrostaloasunnon keittiössä, ja isä antaa lapsilleen lasiin kaljapullon jämät. Ja tuo siis näytettiin ihan normaalin sivistyneenä toimenpiteenä, perhe kuvattiin keskiluokkaisena.
Ehkä tuon takia tuossa lehtijutussakin korostettiin, että kyseessä ovat "viinakset".
Vierailija kirjoitti:
Ei se varmaan enää 70-luvulla ollut yleistä Suomessa. Toisaalta varsinkin maaseudulla oli Suomessa tuolloin kauhea esittäminen ja kunnollisuuden vaatimus, joten jos joku lapsi nukutettiinkin joskus alkoholilla, varmasti siitä ei kylillä huudeltu.
Toisin oli esim. Irlannissa, missä lapsille todellakin juotettiin Guinnessia pienestä pitäen. En sitten tiedä lopputulosten kannalta, että kumpi tapa lienee parempi.
Tämä on muuten totta - siis se, että maaseudun ja kaupungin välinen ero alkoholin käytössä oli todella selkeä. Johtui tietysti osittain siitä, että maaseudulla ei yksinkertaisesti myyty alkoholia, viinakaupat ja anniskeluravintolat olivat kaupungeissa.
Miettikääpä muuten tästä näkökulmasta, kuinka houkuttelevalta maalta muutto saattoi tuntua suureen ikäluokkaan kuuluvista.
Dunga kirjoitti:
Meillä monia tuttava- ja sukulaisperheitä 70- luvulla, joita tapailtiin ja juhlittiinkin joskus yhdessä. Koskaan en nähnyt tai kuullut kenenkään antaneen alkoholia lapsille.
On aivan tuulesta temmattu juttu, ei ainakaan pk-seudulla tehty näin.
Valitettavasti ei ole tuulesta temmattu. Teidän perheessä ja teidän tutuillanne olivat asiat hyvin. Kaikilla ei ollut.
Minun äitini sai myös lääkekonjakkia ennenaikaisiin supistuksiin minua odottaessaan 1974. Tästä on vitsailtu, että "no se selittääkin paljon", mutta oikeasti vanhemmat sanovat, ettei äiti sitä juonut, mutta isä joi kun reseptillä sai. Synnyin lasketun ajan jälkeen.