Perusheterot voivat elää koko elämänsä ilman introspektiota
Sen takia he ovat usein niin hukassa itsensä kanssa. He ovat normi, joten mistään ei tule virikettä tutkia itseään jos ei itse varta vasten ryhdy siihen. Tästä itsehavainnoinnin puutteesta johtuen he sitten projisoivat erilaisiin vähemmistöihin sellaisia asioita jotka haluavat itsestään piilottaa. Enkä tarkoita sillä sitä että heillä olisi samoja ominaisuuksia, vaan sitä, että itsensä näköistä elämää elävä ihminen on peili ja siihen peiliin ei haluta katsoa.
Kommentit (29)
Hetero elää itsensä näköistä elämää heterosuhtessa, joten en ap käsitä näkökulmasi miksi seksuaalivähemmistön edustaja eläisi enemmän itsensänäköisesti, kuin hetero. Millä tavoin seksuaalinen suuntautuminen liittyisi introspektioon. Jokaisella on omat vastoinkäymisensä eikä vähemmistöön kuuluminen tee kenestäkään sen tiedostavampaa, kuin valtavirtaan kuuluminenkaan.
Mitä sieniä olet syönyt, ja mistä niitä saa?
Ihminen kokee elämässään monenlaisia persoonallisuuteen ja minuuteen liittyviä kriisejä. Jotkut ihmiset kykenevät introspektioon ja itsensä tutkiskeluun, toiset eivät. Sukupuoleen asia ei suoranaisesti liity.
Transprosessikin voi olla tapa välttää todellista itsetutkiskelua. Ihminen saattaa kuvitella, että vaikeudet johtuvat väärästä sukupuolesta, vaikka todellinen syy on muualla. Se on vain liian kipeä tai vaikea asia tunnistaa.
Vierailija kirjoitti:
Hetero elää itsensä näköistä elämää heterosuhtessa, joten en ap käsitä näkökulmasi miksi seksuaalivähemmistön edustaja eläisi enemmän itsensänäköisesti, kuin hetero. Millä tavoin seksuaalinen suuntautuminen liittyisi introspektioon. Jokaisella on omat vastoinkäymisensä eikä vähemmistöön kuuluminen tee kenestäkään sen tiedostavampaa, kuin valtavirtaan kuuluminenkaan.
Lue uudestaan mitä kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Hetero elää itsensä näköistä elämää heterosuhtessa, joten en ap käsitä näkökulmasi miksi seksuaalivähemmistön edustaja eläisi enemmän itsensänäköisesti, kuin hetero. Millä tavoin seksuaalinen suuntautuminen liittyisi introspektioon. Jokaisella on omat vastoinkäymisensä eikä vähemmistöön kuuluminen tee kenestäkään sen tiedostavampaa, kuin valtavirtaan kuuluminenkaan.
Miksi varsinkin heteromies tykkää piiloutua setelien taakse? Seteleiden karistessa joutuu väistämättä kohtaamaan sen minänsä jota ei haluta ilman rahaa.
Moni valtavirtaan kuuluva elää omannäköistä elämäänsä. Taitaa olla niin että ap on ollut pitkään hukassa sen kanssa mitä hänelle on omannäköinen elämä. Normaalit valtavirran tolkun ihmiset pystyvät siihen. Epävakaat haahut eivät.
Totta niiden kohdalla, jotka täyttävät huomaamattaan yhteiskunnan odotukset - siihen pisteeseen saakka, etteivät enää täytäkään. Avioero on usein sitten itkun ja parun paikka, ja joillekin selviää, etteivät olisi halunneet normien säätelemästä elämästä oikeastaan mitään.
Paras kaverini on homo, enkä ymmärrä aloituksesi pointtia.
Minun seksielämäni on tyydyttävää ilman että mitään introspektioita aletaan ronkkimaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta niiden kohdalla, jotka täyttävät huomaamattaan yhteiskunnan odotukset - siihen pisteeseen saakka, etteivät enää täytäkään. Avioero on usein sitten itkun ja parun paikka, ja joillekin selviää, etteivät olisi halunneet normien säätelemästä elämästä oikeastaan mitään.
Kuka voi olla niin pihalla että elää avioliitossa esittäen jotain muuta kuin on? Epävakaa? Narsisimista kärsivä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta niiden kohdalla, jotka täyttävät huomaamattaan yhteiskunnan odotukset - siihen pisteeseen saakka, etteivät enää täytäkään. Avioero on usein sitten itkun ja parun paikka, ja joillekin selviää, etteivät olisi halunneet normien säätelemästä elämästä oikeastaan mitään.
Kuka voi olla niin pihalla että elää avioliitossa esittäen jotain muuta kuin on? Epävakaa? Narsisimista kärsivä?
Seuraa palstaa. Kumppani olisi saatava hinnalla millä hyvänsä.
En ihan saa kiinni siitä, mitä aloittaja halusi tekstillään sanoa mutta heterona itseään pitävissä lienee jonkin verran sellaisia, joiden todellinen suuntautuminen on itse asiassa jokin muu. Vielä parikymmentä vuotta sitten enempi vähempi kaikkien joko odotettiin tai ainakin oletettiin olevan heteroita. Seksuaalivähemmistöihin suhtautuminen oli joko avoimen yököttelevää tai mukasuvaitsevaista "ei mua haittaa homot ja lesbot mut eikse oo yleensä vähän välivaihe?" -ihmettelyä. Varsinkin nuorilla oli kovat paineet seurustella niin ikätovereiden kuin aikuisten taholta ja parisuhdetta vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa pidettiin aikuisuuden ja kypsyyden mittapuuna. Jotkut ovat sen myötä tukahduttaneet todellisen seksuaalisuutensa kokonaan ja ikään kuin ajautuneet heterosuhteisiin. Moni ei ole oppinut tunnistamaan tunteitaan lainkaan, vaan kuvittelee olevansa rakastunut silloin, kun suhteeseen on lähdetty ennen kaikkea sosiaalisen statuksen tai partnerin taholta tulevan ihailun ja sen mukanaan tuoman egonpönkityksen takia.
Erityisen ikäväksi homma menee silloin, jos todellisen suuntautumisensa kieltänyt ihminen alkaa projisoida omaa hämmennystään, itseinhoaan ja häpeäänsä ulkopuolisiin. Ei ole mitenkään tavatonta, että kaapissa oleva seksuaalivähemmistöön kuuluva mollaa ja kritisoi julkisesti seksuaalivähemmistöjä. Toisaalta jotkut kaappihomot ja -lesbot voivat kiusata myös sinkkuja saadakseen nämä tuntemaan häpeää sinkkuudestaan, riippumatta siis siitä, onko kiusaamisen kohde homo, hetero, bi vai jokin muu. Tällaista käytöstä ei tietenkään pidä hyväksyä ja aikuisen on löydettävä toimivampia keinoja sisäisten ristiriitojensa käsittelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta niiden kohdalla, jotka täyttävät huomaamattaan yhteiskunnan odotukset - siihen pisteeseen saakka, etteivät enää täytäkään. Avioero on usein sitten itkun ja parun paikka, ja joillekin selviää, etteivät olisi halunneet normien säätelemästä elämästä oikeastaan mitään.
Kuka voi olla niin pihalla että elää avioliitossa esittäen jotain muuta kuin on? Epävakaa? Narsisimista kärsivä?
Seuraa palstaa. Kumppani olisi saatava hinnalla millä hyvänsä.
Kumppani, lapset, design-keittiö, auto- ja asuntolaina.
En tajunnut koko keskustelusta mitään, mutta en oikeastaan haluakaan tajuta. :D
Sivuhuomiona kuitenkin totean, että ylenmääräinen introspektio ei lähtökohtaisesti ole mitenkään hyvä asia. Ihminen on yleensä onnellisempi ja menestyy paremmin, jos suuntaa huomionsa maailmaan ja suhtautuu kohtaamiinsa tilanteisiin ratkaisukeskeisesti, sen sijasta että suuntaisi huomionsa itseensä ja tunteisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
En tajunnut koko keskustelusta mitään, mutta en oikeastaan haluakaan tajuta. :D
Sivuhuomiona kuitenkin totean, että ylenmääräinen introspektio ei lähtökohtaisesti ole mitenkään hyvä asia. Ihminen on yleensä onnellisempi ja menestyy paremmin, jos suuntaa huomionsa maailmaan ja suhtautuu kohtaamiinsa tilanteisiin ratkaisukeskeisesti, sen sijasta että suuntaisi huomionsa itseensä ja tunteisiinsa.
Samaa mieltä. Vai onko ap trolli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta niiden kohdalla, jotka täyttävät huomaamattaan yhteiskunnan odotukset - siihen pisteeseen saakka, etteivät enää täytäkään. Avioero on usein sitten itkun ja parun paikka, ja joillekin selviää, etteivät olisi halunneet normien säätelemästä elämästä oikeastaan mitään.
Kuka voi olla niin pihalla että elää avioliitossa esittäen jotain muuta kuin on? Epävakaa? Narsisimista kärsivä?
Seuraa palstaa. Kumppani olisi saatava hinnalla millä hyvänsä.
Kumppani, lapset, design-keittiö, auto- ja asuntolaina.
Mitä sitten jos joku mieleltään vakaa tuollaista haluaa omasta tahdostaan? En ole koskaan ymmärtänyt sellaisia jotka valheellisesti menevät tuon kommentin tapaiseen elämään mutta syvällä sisimmässään eivät halua sitä. Sellainen on itsepetosta itselle ja pahimmillaan sille kumppanille oikein kunnolla. En arvosta tuollaisia ihmisiä lainkaan. Ovat muovautuvia mutta terve ja vakaa minuus puuttuu.
Todellisuus ei ole subjektista projektoitu ajatus, se mitä yleistää ja ajattelee muista kertoo enemmän ajattelijasta itsestään kuin siitä mitä kuvailee.
34v hetero mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta niiden kohdalla, jotka täyttävät huomaamattaan yhteiskunnan odotukset - siihen pisteeseen saakka, etteivät enää täytäkään. Avioero on usein sitten itkun ja parun paikka, ja joillekin selviää, etteivät olisi halunneet normien säätelemästä elämästä oikeastaan mitään.
Kuka voi olla niin pihalla että elää avioliitossa esittäen jotain muuta kuin on? Epävakaa? Narsisimista kärsivä?
Seuraa palstaa. Kumppani olisi saatava hinnalla millä hyvänsä.
Höpö, höpö. Monet heteromiehet ja heteronaiset elävät tyytyväisinä sinkkuelämää, jolloin saa päättää vapaasti omasta ajankäytöstään ja rahankäytöstään. Tyytyväisillä sinkuille ei ole tarvetta voivotella millään nettifoorumille ja heillä riittää elämässä monenlaista tekemistä.
Naisen ja miehen välillä sitä vasta joutuukin peilin eteen, ja se onkin hyvin erilainen peili, josta ei näy tuttu naama.