En omista mustia vaatteita ja hautajaiset tulossa. Rahatilanne tiukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma, miten nykyaikana ei piitata tavoista. Minäkin olen kotoisin köyhästä perheestä, mutta aina meillä oli asianmukaiset vaatteet hautajaisiin. Juhliin ei menty arkivaatteissa. Tämä ei siis missään nimessä kritiikkiä sinulle, ap, vaan näille, joiden mielestä on ihan se ja sama, mitä hautajaisiin päällensä laittaa.

Kenelle sillä oikeastaan on väliä, mitä joku hautajaisissa laittaa päällensä?

Sureville omaisille

Ei kaikille. Useimpia ei varmaan ei edes kiinnosta vieraiden pukeutuminen. Usein ne omaiset itsekin pukeutuu muuten kuin mustaan tai tummaan.

Toisaalta jotkut saattavat erityisen herkässä mielentilassa tai tunnekuohussa huomioida toisten mielestä aivan käsittämättömältä tuntuvia, mieleenpainuvia ja jopa irrelevantteja pikkuasioita ja yksityiskohtia.

Ymmärtäkää nyt ihmiset hyvät että yleisesti ottaen pidetään loukkaavana, jos menette hautajaisiin sopimattomalla tavalla pukeutuneena. Jos haluatte joutua selittelemään saattoväelle pukeutumistanne, niin pukeutukaa kaikin mokomin miten haluatte. Eri asia hautajaiset, joissa on ilmoitettu, että pukukoodi on rento. Ei minulla ainakaan ole halua ruveta hautajaisissa kiistelemään siitä, miksi olen laittanut päälleni cocktailmekon. Mieluummin pukeudun mustaan.

Ja kyllä, tästä asiasta voidaan olla erittäin tiukkoja. Saatatte yllättyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään hautajaiset on aika pieniä ja entistä rennompia. Esim tarjottavat voi olla kokonaan tai osittain kotona tehtyjä.

Olen ollut hautajaisissa, joissa ollaan oltu nahkahousuissa yms.

Pääasia, että vaatteet on puhtaat.

Riippuu hautajaisista. Itse olen nuori ihminen ja tuo kuulostaa täysin oudolta sillä kaikki hautajaiset, jossa olen ollut mukana ovat olleet hyvin perinteisiä ja kaukana rennoista. Vanhojen ihmisten hautajaisia ja vieraina paljon vanhuksia, kaukana isoista keskuksista. Pitopalvelut ja maksetut muusikot. Jokainen köyhin mummo on siellä laittanut parasta päälleen, ei todellakaan voisi mennä itse rennosti pukeutuneena tuntematta oloani töykeäksi.

Kuvittelisin nuoremman kaupunkilaisen hautajaisisten olevan rennomat ja kuvailemasi kaltaiset? Vai onko alueellinen ero?

Minä taas olen ollut usein lähiomaisen roolissa hautajaisissa ja olen ollut itse myös mukana järjestämässä hautajaisia. Pukeutuminen on ollut lähinnä sitä, mitä sattuu valmiiksi löytymään. Kyseessä on myös ollut hyvin nuortenkin ihmisten hautajaisia, joten meininki ei ole ollut mikään perinteisen jäykkä ja muodollinen, kuten ehkä vanhojen ihmisten hautajaisissa. Sukumme kummankaan vanhempani puolelta ei ole mitään perinteisen uskovaista. Lähes kaikki on olleet tuhkauksia, joten ei ole ollut haudalla pönöttämisiä. Sen sijaan on ollut esimerkiksi paljon musiikkia ohjelmistossa ja muutakin sellaista, mitä ei ehkä niin perinteisiä juttuja ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menet niissä mitä on. Luuletko sä että sotien jäljeisenä pula aikana tai edes ennen niitä köyhemmällä kansalla. Oli mitääb erillisiä vaatteita hautajaisiin.

Itse asiassa ennen vanhaan ihmisillä oli eri vaatteet arkeen ja juhlaan. Myös niillä köyhemmillä.

Olen eri. Toisaalta nykyään monilla on paljon harvemmin juhlavaa tms. pukeutumista edellyttäviä tilaisuuksia. Aikoinaan hautajaisia valitettavasti todellakin oli tiheään, usein lastenkin. Vaikka minulla on mm. iso suku, olin ensimmäistä kertaa hautajaisissa 13-vuotiaana ja sen jälkeen seuraaviin meni lähes 20 vuotta. Johtuen ihan siitä, että kukaan ei kuollut. Erilliset hautajaisvaatteet olisivat olleet aivan turhat.

Myöskin muita tietynlaista pukeutumista vaativia tilaisuuksia on nykyään monen kohdalla vähemmän kuin ehkä historiallisesti on ollut. Nykyään useimmat eivät käy sunnuntaisin kirkossa kirkkovaatteissaan eikä häitäkään ole samalla tavalla kuin ehkä joskus oli. Lisäksi enää ei ole yhtä hyväksyttyä mennä häihin toistuvasti samassa mekossa. Moni ei myöskään pidä enää "virallisia" syntymäpäiväjuhlia.

Taitava ja säästäväinen pukeutuja hommaa esim. alaosan joka oikein yhdisteltynä sopii niin juhlaan kuin arkeen.

mustat juhlahousut, yläosa paitapusero, jakku, juhlapusero pitkähihainen ja lyhythihainen, valkoinen, harmaa, musta,  villatakki, tumma hame, bleiseri jne

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt ihmiset hyvät että yleisesti ottaen pidetään loukkaavana, jos menette hautajaisiin sopimattomalla tavalla pukeutuneena. Jos haluatte joutua selittelemään saattoväelle pukeutumistanne, niin pukeutukaa kaikin mokomin miten haluatte. Eri asia hautajaiset, joissa on ilmoitettu, että pukukoodi on rento. Ei minulla ainakaan ole halua ruveta hautajaisissa kiistelemään siitä, miksi olen laittanut päälleni cocktailmekon. Mieluummin pukeudun mustaan.

Ja kyllä, tästä asiasta voidaan olla erittäin tiukkoja. Saatatte yllättyä.

Hienot vaihtoehdot sulla, mustaa tai cocktailmekko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään hautajaiset on aika pieniä ja entistä rennompia. Esim tarjottavat voi olla kokonaan tai osittain kotona tehtyjä.

Olen ollut hautajaisissa, joissa ollaan oltu nahkahousuissa yms.

Pääasia, että vaatteet on puhtaat.

Riippuu hautajaisista. Itse olen nuori ihminen ja tuo kuulostaa täysin oudolta sillä kaikki hautajaiset, jossa olen ollut mukana ovat olleet hyvin perinteisiä ja kaukana rennoista. Vanhojen ihmisten hautajaisia ja vieraina paljon vanhuksia, kaukana isoista keskuksista. Pitopalvelut ja maksetut muusikot. Jokainen köyhin mummo on siellä laittanut parasta päälleen, ei todellakaan voisi mennä itse rennosti pukeutuneena tuntematta oloani töykeäksi.

Kuvittelisin nuoremman kaupunkilaisen hautajaisisten olevan rennomat ja kuvailemasi kaltaiset? Vai onko alueellinen ero?

Minä taas olen ollut usein lähiomaisen roolissa hautajaisissa ja olen ollut itse myös mukana järjestämässä hautajaisia. Pukeutuminen on ollut lähinnä sitä, mitä sattuu valmiiksi löytymään. Kyseessä on myös ollut hyvin nuortenkin ihmisten hautajaisia, joten meininki ei ole ollut mikään perinteisen jäykkä ja muodollinen, kuten ehkä vanhojen ihmisten hautajaisissa. Sukumme kummankaan vanhempani puolelta ei ole mitään perinteisen uskovaista. Lähes kaikki on olleet tuhkauksia, joten ei ole ollut haudalla pönöttämisiä. Sen sijaan on ollut esimerkiksi paljon musiikkia ohjelmistossa ja muutakin sellaista, mitä ei ehkä niin perinteisiä juttuja ole.

Ikävä kuulla että olet ollut useamman nuoren henkilön hautajaisessa.

Varmasti vainajan ja vieraiden ikä, hautaustapa ja suvun uskonnollisuus kaikki vaikuttavat tilaisuuden luonteeseen ja sitä kautta myös pukeutumiseen. Oma sukuni on "tuikitavallista luterilaista". En koe sukua erityisen uskonnolliseksi, muttei se uskonnotontakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtäkää nyt ihmiset hyvät että yleisesti ottaen pidetään loukkaavana, jos menette hautajaisiin sopimattomalla tavalla pukeutuneena. Jos haluatte joutua selittelemään saattoväelle pukeutumistanne, niin pukeutukaa kaikin mokomin miten haluatte. Eri asia hautajaiset, joissa on ilmoitettu, että pukukoodi on rento. Ei minulla ainakaan ole halua ruveta hautajaisissa kiistelemään siitä, miksi olen laittanut päälleni cocktailmekon. Mieluummin pukeudun mustaan.

Ja kyllä, tästä asiasta voidaan olla erittäin tiukkoja. Saatatte yllättyä.

Hienot vaihtoehdot sulla, mustaa tai cocktailmekko.

Cocktailmekossa sentään on yritystä olla juhla-asu.

Jos saisin itse päättää, toivoisin omiin hautajaisiin perinteisen ja arvokkaan pukeutumisen ilman tennareita ja farkkuja. Kaunis klassinen musiikki, hyvää ruokaa kakkukahveineen, perinteisen jäykkä ja surullinen tunnelma jossa on tilaa olla vakava, surullinen ja ontto. Puhua saa jos haluaa, mutta voi olla myös hiljaa. Ei mitään "haluan hautajaisiini iloa".

En ole näkemässä jos tämä ei toteudu mutta siksi pukeudun muidenkin hautajaisiin hyvin. Se on oma tapani näyttää arvostusta vainajalle.

Väitän, että lähes jokaisen vaatekaapista löytyy jotain sopivaa.

Joskus joillekin voi mennä vaatteet tunteisiin hautajaisissa, mutta se ei tarkoita, että vaatteissa olisi mitään vikaa kuitenkaan.

Mummo järjesti isän hautajaisissa kohtauksen, kun pikkusiskollani oli punainen mekko. Samalla haukkui äidin ja meidät lapset. Isä ei edes ollut juurikaan tekemisissä äitinsä eli siis mummon kanssa, koska mummo oli kohdellut kaltoin lapsiaan näiden ollessa lapsia ja nuoria. Ei jostain kumman syystä oltu mummon kanssa tekemisissä tämän jälkeen.

No minkä värisiä vaatteita omistat . Ihme, jos ei yhtään tummaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menet niissä mitä on. Luuletko sä että sotien jäljeisenä pula aikana tai edes ennen niitä köyhemmällä kansalla. Oli mitääb erillisiä vaatteita hautajaisiin.

Itse asiassa ennen vanhaan ihmisillä oli eri vaatteet arkeen ja juhlaan. Myös niillä köyhemmillä.

Olen eri. Toisaalta nykyään monilla on paljon harvemmin juhlavaa tms. pukeutumista edellyttäviä tilaisuuksia. Aikoinaan hautajaisia valitettavasti todellakin oli tiheään, usein lastenkin. Vaikka minulla on mm. iso suku, olin ensimmäistä kertaa hautajaisissa 13-vuotiaana ja sen jälkeen seuraaviin meni lähes 20 vuotta. Johtuen ihan siitä, että kukaan ei kuollut. Erilliset hautajaisvaatteet olisivat olleet aivan turhat.

Myöskin muita tietynlaista pukeutumista vaativia tilaisuuksia on nykyään monen kohdalla vähemmän kuin ehkä historiallisesti on ollut. Nykyään useimmat eivät käy sunnuntaisin kirkossa kirkkovaatteissaan eikä häitäkään ole samalla tavalla kuin ehkä joskus oli. Lisäksi enää ei ole yhtä hyväksyttyä mennä häihin toistuvasti samassa mekossa. Moni ei myöskään pidä enää "virallisia" syntymäpäiväjuhlia.

Höpöhöpö.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se välillä vaikeaa... Oma rakas isotätini piti kovasti eräästä beigenvärisestä kietaisumekostani, kun kävin häntä katsomassa.

Olisin halunnut häntä muistaakseni ja kunnioittaakseni laittaa tuon mekon päälleni hänen hautajaisiinsa, vaan tiukka tuomio tuli lähipiiriltä: mustaa päälle.

Mikä olisi mahtanut olla tuomio sitten jos mekon päällä olisi ollut musta jakku tai bleiseri?

Kannanpa minäkin korteni kekoon. Äitini on kohta 90, köyhistä oloista, mutta hänen etikettiopetuksillaan olen selvinnyt elämässä moitteetta kaikenlaisista tilanteista.

Hänen sanojensa mukaan hautajaisasun pitää olla tumma ja hillitty, ei välttämättä musta. Päällysvaatteista ei niin nuukaa, musta tai ainakin tumma, jos on, mutta jokainen ymmärtää, että päällysvaatteita ei ole välttämättä varaa ja syytäkään ostaa yhtä tilaisuutta varten. Eikä varsinkaan talvitakkeja tai kenkiä.

Lasten pukeutuminen on myös vapaampaa, ja lapsilla yleensä onkin harvemmin mustia vaatteita.

Minusta näissä neuvoissa on järki päässä. Ap, ota siis kaapista tummaa ylle. Kelpaa varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että lähes jokaisen vaatekaapista löytyy jotain sopivaa.

Joskus joillekin voi mennä vaatteet tunteisiin hautajaisissa, mutta se ei tarkoita, että vaatteissa olisi mitään vikaa kuitenkaan.

Mummo järjesti isän hautajaisissa kohtauksen, kun pikkusiskollani oli punainen mekko. Samalla haukkui äidin ja meidät lapset. Isä ei edes ollut juurikaan tekemisissä äitinsä eli siis mummon kanssa, koska mummo oli kohdellut kaltoin lapsiaan näiden ollessa lapsia ja nuoria. Ei jostain kumman syystä oltu mummon kanssa tekemisissä tämän jälkeen.

Ja tarinan pahis on...?

Mulla on aina samat verkkarit. Muuhun ei ole varaa.

Kävin isän hautajaisissa verkkareissa korona-aikaan. Kaikki kunnioitti mua kun tulin suvun verkkareissa paikalle ja isästäkin se olisi ollut jees.

Verkkareissa on hyvä potkia pään korkuuteen jos tulee tappelu.

Ja pääsee hyppäämään aidan yli jos joku jahtaa puukon kanssa.

Iskä olis ymmärtäny kyl.

Voi joko mennä miten menee tai jättää menemättä. Ite skippaan hautajaiset jos en saa kyytiä tai on duunia. Kaikki kyl ymmärtää tän.

Vierailija kirjoitti:

Jos saisin itse päättää, toivoisin omiin hautajaisiin perinteisen ja arvokkaan pukeutumisen ilman tennareita ja farkkuja. Kaunis klassinen musiikki, hyvää ruokaa kakkukahveineen, perinteisen jäykkä ja surullinen tunnelma jossa on tilaa olla vakava, surullinen ja ontto. Puhua saa jos haluaa, mutta voi olla myös hiljaa. Ei mitään "haluan hautajaisiini iloa".

En ole näkemässä jos tämä ei toteudu mutta siksi pukeudun muidenkin hautajaisiin hyvin. Se on oma tapani näyttää arvostusta vainajalle.

Minäkään en ymmärrä, miksi hautajaisten tulisi olla rento - tai pahimmillaan iloinen - tilaisuus. Saisiko edes hautajaisissa olla rauhassa surullinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa että ap ajattelee vainajan kunnioitusta ja hautajaisetikettiä. Monella tässä ketjussa ei tunnu oikein olevan käsitystä, mitä se tarkoittaa.

Etiketti on ihmisiä varten eikä ihmiset sitä etikettiä varten.

Etiketti ei koskaan mene ihmisten edelle. Sekin on osa etikettiä.

Kiitos tästä viestistä. Se oli kauniisti ja viisaasti sanottu.

Parikymppisen poikani hautajaisissa oli paljon pojan ystäviä. Pukeutuminen heillä vaihteli mustista puvuista farkkuihin ja paitoihin, mutta kaikkien läsnäolo oli ihan yhtä tärkeää, sekä pojalle että meille. Varmasti myös ystäville itselleen.

Älä siis ainakaan vaatteiden vuoksi jätä menemättä.

Tämä ketju oli hyvä muistutus, että laitan hautajaistestamenttiini: asu vapaa, ei edes pakollinen. Mun monttubileissä ei tartte jäykistellä ja murehtia pukuja. Tieto siitä, että läheiset saapuvat paikalle on tarpeeksi iso ele minulle.

-M47

Onpa rentoa porukkaa!

Minut on kasvatettu niin, että hautajaisiin laitetaan siisteintä ja kauneinta mitä löytyy. Jos ei löydy, niin ostetaan. Ja mustaa. Ulkovaatteetkin vähintään uudennäköisiä. Miehillä mustat puvut. Ei halata. Ollaan hillittyjä ja kohteliaita. Lapset ovat hiljaa ja istuvat muistotilaisuudessa.