Mies nauroi tekemilleni munkeille
Ekan kerran elämässäni tein munkkeja itse. Nousi niin paljon että rinkilät meni melkein umpeen. Muutamaan jäi siihen keskelle vähän jotain taikinaröpelöä, kun en osannut tehdä sileitä reikiä. Mies nauroi kun sain munkit valmiiksi, että ne on kuin peräreikiä ja on pukamatkin mukana. Ehkä ne vähän näytti siltä mutta hyvä fiilis meni kokonaan. Ei sanaakaan kiitokseksi kun leivoin tai edes lohdutusta kun epäonnistuin, pelkkää naurua.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä paistettiin kanssa just munkkeja, minä paistoin ja mies oli sokerivastaavana. Ulkonäkö oli lievästi sanottuna erikoinen, mutta mies totesi että maku on tärkein ja totesi että hyviä ovat.
Voi miten hienoa, että mies antoi hyväksynnän paistamillesi munkeille. Voit olla tyytyväinen tämän illan. Sokerivastaava. :D Voi teitä.
Olen kyllä tyytyväinen elämääni muulloinkin, mutta kiitos kuitenkin vastauksestasi ja jatkossakin leivomme/kokkailemme yhdessä🙂
Voithan sinä niinkin itseäsi huijata.
Miten teit ne rinkilät? Itse teen taikinasta pyöreitä palloja ja kohotan ne. Osasta teen rinkilöitä niin, että painan peukalolla kuopan keskelle ja sitten teen läpi reiän ja pyöritän kahdella sormella siitä rinkilän ja paistan ne heti. Näin ei reikä mene umpeen kohotusvaiheessa ja muutenkin munkit helpompi ja nopeampi tehdä, kun tekee vain pyöreitä palloja leipomisvaiheessa.
Olen kyllä tyytyväinen elämääni muulloinkin, mutta kiitos kuitenkin vastauksestasi ja jatkossakin leivomme/kokkailemme yhdessä🙂