Lue keskustelun säännöt.
minkä takia juuri opiskelijat yritetään pakottaa
30.04.2023 |
kimppa-asumiseen? Yksin asuva opiskelijahan kuitenkin maksaa asumisestaan suhteessa enemmän, koska asumistuessa on kuitenkin ne rajat. Kaikki opiskelijat eivät voi asua yhteisöllisesti, voi olla terveyssyitä, voi olla hyvin introvertti luonne ja ahdistus jos vieraita ihmisiä omassa kodissa, voi olla traumoja, joiden takia ei uskalla asua vieraiden ihmisten kanssa.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasunnossa oma asunto on se oma huone. Sinne ei tarvitse päästää muita ja oven voi pitää kiinni ja lukossa.
Itse en pysty jakamaan edes yhteisiä tiloja kenenkään kanssa. Siksi asun yksin.
Et pysty ja et halua on eri asioita. Mikäpäs siinä jos olet valmis maksamaan siitä.
Niin ne ovatkin eri asioita. Ja minä en todella PYSTY. Jos asunnossani on vieraita ihmisiä, en saa nukutta, en syötyä, keho on koko ajan hälytystilassa. En käy missään tapahtumissa vaan käytän rahat asumiseen.
Ehkä ennemmin kannattaisi käyttää ne rahat hoidon saamiseen?
miten introverttiudesta voi parantua kun se ei ole edes sairaus?
Kuvaamasi ei ole introverttiutta.
Ei mutta psyykkisesti oireileva voi olla myös introvertti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi asumaan solussa, vaikka oman huoneen saakin lukkoon, ahdistaisi silti ajatus että seinän takana on joku tuntematon. Edes kaverin kanssa en haluaisi asua, seurustelukumppaninkin kanssa mieluummin erillään. Yhteistilat on silti yhteisiä enkä haluaisi mm. jakaa kylpyhuonetta tai kokkailla samassa keittiössä muiden kanssa, helposti voisi tulla erimielisyyksiä esim siivoamisesta ja muuta. Puhumattakaan, jos kämppis bilettäisi tai toisi seurustelukumppaninsa yhteiseen asuntoon, enkä itsekään kyllä haluaisi kutsua läheisiäni soluun.
Suuri osa opiskelijoista ei vaadi mitään uusia luksusasuntoja hyvällä sijainnilla. Mulle kelpaisi hyvin vähän nuhjuinenkin yksiö vaikka jostain Kouvolasta jos siellä vaan olisi koulu kohtuullisen lähellä. Ei todellakaan tarvitsisi olla mikään hieno asunto Helsingistä. Ne jotka haluaa sen hienon asunnon, luultavasti voivat itse maksaakin enemmän tekemällä töitä.
sä taidat oikeasti kuvitella ettet pyydä paljoa?
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on varmaan ainoa maa, jossa opiskelijoille on tarjolla yksiöitä heti fuksivuodesta lähtien.
Esim Briteissä moni yliopisto edellyttää opiskelijan asuvan kampuksella, eikä siellä todellakaan ole mitään yksiöitä kaikille. Ehkä kolmantena opiskeluvuonna voi saada oman kylppärin. Ja samoissa asunnoissa asuu siis myös loordien ja kuninkaallisten lapset.
Tai Jenkeissä. Siellä asutaan 2-4 hengen huoneissa ekat vuodet.
Minusta jokainen opiskelija, jolla on varaa vuokrata yksiö vapailta markkinoilta (ilman asuntotukea) saa sen tehdä. Mutta jos elelee vain tukien varassa, niin siinä ei tarjota luksusta. Onpahan motivaatiota valmistus ja lähteä tienaamaan.
Suomessa on oppilaitosten lukumäärään nähden varsin vähän kampuksia eikä useimpien oppilaitosten ympärille ole edes mahdollista rakentaa kampusta. Opiskelija-asunnot, siis myös ne soluasunnot, eivät useinkaan ole ihan oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä, jolloin muodostuisi kampusalue.
Noin muuten Suomessa on kaiketi ajateltu, ettei opiskelijan vanhempien varallisuuden pitäisi vaikuttaa siihen, missä ja miten opiskelija voi asua. Kaikilla pitää olla yhtälainen oikeus asua yksiössä eikä vain niillä, joiden vanhemmat maksavat lapsensa asumiskulut.
s
Kyse on siitä mihin meillä köyhänä kansana on varaa. Ei voi ajatella niin, että kaikkien pitää saada luksusta. Vaan julkisilla varoilla varmistetaan, että ihan jokainen opiskelija saa jonkun asunnon, mieluusti läheltä oppilaitosta. Jos joku haluaa asua linnassa, niin asukoon, mutta sitä ei pidä tukea. Mutta perustason, mihin myönnetään täydet tuet pitää olla vaatimaton, se on kuitenkin lyhyt väliaikainen asunto. Nykyisin uusi yksiö on se perustaso, ja maailman mittakaavassa ihan käsittämättömän hulppea tuettu asunto opiskelijalle.
Vuoden 2016 opiskelijodien asumistukimuutoksen ajatuksena varmaan olikin, että osa opiskelijoista tippuu kokonaan asumistuen ulkopuolelle, koska yleisessä asumistuessa otetaan huomioon myös mahdollisen avopuolison tulot. Tällä tavalla yhteiskunta olisi säästänyt. Ei kuitenkaan älytty, että opiskelijat sitten mieluummin elävät sinkkuina tai eivät ainakaan opiskeluaikanaan muuta kumppaninsa kanssa saman katon alle.
Tämä ei ollut mikään erityinen uudistus vaan paluu vanhaan malliin. Aloitin itse opintoni 2004, jolloin asumislisää ei maksettu pariskunnille erikseen yhteiseen kämppään, vaan he olivat yleisen asumistuen piirissä. En muista milloin tuli uudistus, että asumistuesta tuli opiskelijoille henkilökohtainen, mutta kauan se ei ollut voimassa. Kun opiskelijat urputtavat olevansa samanvertaisia kansalaisia kuin muutkin, niin ihan tiedoksi: eivät muutkaan saa yleistä asumistukea henkilökohtaisena vaan asuntokunnittain katsotaan tuen tarve.
Ymmärrän pointtisi, mutta ei muitakaan yksin asuvia asumistuen saajia yritetä painostaa soluasuntoihin.
Millä tavalla painostetaan? Se, ettei makseta tukia rajattomia määriä, ei ole painostusta. Opintolainaa saa nykyään 660€/kk. Ennen tuollaisista summista saattoi vain unelmoida. Lisäksi opiskelijayksiöitä ei ole koskaan ollut näin paljon tarjolla kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soluasunnossa oma asunto on se oma huone. Sinne ei tarvitse päästää muita ja oven voi pitää kiinni ja lukossa.
Itse en pysty jakamaan edes yhteisiä tiloja kenenkään kanssa. Siksi asun yksin.
Et pysty ja et halua on eri asioita. Mikäpäs siinä jos olet valmis maksamaan siitä.
Niin ne ovatkin eri asioita. Ja minä en todella PYSTY. Jos asunnossani on vieraita ihmisiä, en saa nukutta, en syötyä, keho on koko ajan hälytystilassa. En käy missään tapahtumissa vaan käytän rahat asumiseen.
Peloista pääsee parhaiten eroon kohtaamalla ne. Välttelemällä vain vahvistat sitä.
Introverttius / extroverttius on suht pysyvä piirre, eli ei se muutu. Se ei ole myöskään valinta. Myöskään psyykkiset ahdistusoireet eivät parane pakottamalla. Eli jos joutuisin soluun, lopettaisin opinnot ja eläisin sitten yksiössä työttömyyskorvauksella. Sehän onkin järkevää.
Introvertit ei pelkää ihmisiä. Solussa saa myös introvertti olla ihan rauhassa omassa huoneessaan.
Riippuu kuinka introvertti on. Osaa stressaa jo se, että yleisissä tiloissa on porukkaa.
Mun opiskelijakämpän vuokra on alle 400e eikä ole paha hinta siitä, että saa asua yksin. Muut kulut maksan lainalla ja kesäisin teen töitä, jos saan. Näin lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä ei tulisi mieleenkään asua solussa, ehkä se olisi lukioikäisenä menetellyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Itse kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. En todellakaan halua mihinkään soluasuntoon asumaan. Sitä paitsi minulla on vielä lemmikeitä.
Miksi opiskelet?
Noilla spekseillä et saa ikinä töitä vaikka olisi mikä tutkinto plakkarissa. Viet vaan joltakin opiskelupaikan.Ihan vierestä huutelen: höpö höpö. Etätyö on monella asiantuntialalla aivan normi tänäpäivänä, työtä voi tehdä omilla ehdoilla, eikä useissa asiantunijatyössä tarvitse kohdata ihmisiä, vaan kommunikointi hoidetaan esim mailitse. Ei nykypäivän työelämä enää ole sitä, että ajetaan konttorille ja siellä kahvitellaan pitkin päivää ja tavataan asiakkaita face to face.
Kyllä se vaan melkein kaikille nimenomaan on sitä.
Asumistuessa on hyväksyttävät asumismenot (maksimi), jonka puitteissa jokainen saa hankkia itselleen sellaisen asunnon, kuin haluaa/johon on varaa.
Toki voitaisiin pohtia sitä, että palkittaisiin edullisemmasta vuokrasta jotenkin. Esimerkiksi jos on jonkun tietyn summan alle vuokra, korvattaisiin 100 % nykyisen 80 % sijasta.
Kannatan siis porkkanoita, en pakottamista ja sääntelyä.
Osa opiskelijoista ottaa asumistuen lisäksi opintolainaa, jotta voi asua yksiössä. Mielestäni tämä on ihan ok. Siinä on varsin merkittävä osavastuu. Harva opiskelija voi asua yksiössä ja lisäksi syödä ja kustantaa arjen muut menot pelkillä tuilla. Ne ovat niin pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin toki muuttaa soluun. Toivottavasti kämppistä ei häiritsisi se, että herään joka aamu viimeistään neljältä suorittamaan uskontooni liittyvät rituaalit. Minulla on myös ei-sisäsiistiksi oppiva lemmikki, joka kuljeskelee vapaana.
Lemmikkisi kuljeskelee ja suoritat rituaalit omassa huoneessasi. Äänettömästi, mikäli suoritat ne aamuneljältä. Et sä kerrostaloyksiössäkään saa siihen aikaan möykätä.
Niin, en minä kieltäytynytkään soluasumisesta. Ihan mukava vaihtoehto yksinäiselle ihmiselle ;)
Vierailija kirjoitti:
Ei yritetä, sulla on kaikki oikeus maksaa oma elämisesi.
Yhteiskunnan tehtävä se ei ole.
Ok, mutta selitä mulla seuraava asia:
asumistuessa on kämpän maksimihinta. Yksiö menee tämän hinnan yli. Yksinasuva siis maksaa ylijäämän lainalla / työllä.
Samaan aikaan joku toinen asuu solussa ja rahaa jää enemmän käteen mutta raha menee bilettämiseen.
Miksi jälkimmäistä ei paheksuta mutta ensimmäistä paheksutaan? Miksi ylijäämän saa laittaa bilettämiseen mutta ei asumiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rahaa ei ole, niin opiskelijat voivat ihan itse maksaa asumisensa yksiöissä ja kaksioissa, ilman valtion sporsorointia.
Hyvin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Itse kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. En todellakaan halua mihinkään soluasuntoon asumaan. Sitä paitsi minulla on vielä lemmikeitä.
Miksi opiskelet?
Noilla spekseillä et saa ikinä töitä vaikka olisi mikä tutkinto plakkarissa. Viet vaan joltakin opiskelupaikan.Ihan vierestä huutelen: höpö höpö. Etätyö on monella asiantuntialalla aivan normi tänäpäivänä, työtä voi tehdä omilla ehdoilla, eikä useissa asiantunijatyössä tarvitse kohdata ihmisiä, vaan kommunikointi hoidetaan esim mailitse. Ei nykypäivän työelämä enää ole sitä, että ajetaan konttorille ja siellä kahvitellaan pitkin päivää ja tavataan asiakkaita face to face.
Etätyöt olivat korona-ajan poikkeus josta ollaan kaikkialla maailmassa sen erittäin suurien negatiivisten vaikutusten takia pyrkimässä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat usein sen ikäisiä että opiskelevat myös elämää. Johon kuuluu muiden sietäminen ja jopa MUIDEN KANSSA YSTÄVYSTYMINEN. Tätä varten lumihiutaleisen ei ole enää syytä käyttää autisti- tai introverttikorttia vaan käydä rohkeasti päin sitä elämää tai muuten syrjäytyy loppuiäkseen.
Mulla on aina ollut ystäviä ja kavereita, vaikka en ole koskaan asunut soluasunnossa. 1980-luvulla, kun opiskelin sairaanhoitajaksi, opiston ylimmässä kerroksessa oli opiskelija-asuntola. Siellä asui pääasiassa muualta pääkaupunkiseudulle muuttaneita. Lisäksi oli vielä siihen aikaan aika tavallista asua alivuokralaisena. Silloinen seinänaapurini oli pienessä kaksiossa asuva keski-ikäinen nainen, jolla oli opiskelijoita alivuokralaisena. Kertoi silloin, että hän saa sillä tavalla helpommin ja nopeammin maksettua asuntolainansa pois. Siihen aikaan myös soluasuntoja oli enemmän. Mä asuin vanhempieni omistamassa isossa kaksiossa enkä opiskeluaikana maksanut asumisestani mitään. Kyllä mun opiskelukaverit välilä sanoivat, että kateeksi käy.
Tässä maassa on vuosikymmeniä menty siihen suuntaan, että vanhempien varallisuuden ei pitäisi vaikuttaa lasten ja nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Viimeisin onkin nyt tämä oppivelvollisuuden muuttaminen 18 vuoden ikään asti. Toisaalta tästä suuntauksesta on sitten seurannut se, että tietyissä tilanteissa työssäkäynnistä ei ole lainkaan tai ainakin on vain hyvin vähän taloudellista hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Itse kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. En todellakaan halua mihinkään soluasuntoon asumaan. Sitä paitsi minulla on vielä lemmikeitä.
Miksi opiskelet?
Noilla spekseillä et saa ikinä töitä vaikka olisi mikä tutkinto plakkarissa. Viet vaan joltakin opiskelupaikan.Ihan vierestä huutelen: höpö höpö. Etätyö on monella asiantuntialalla aivan normi tänäpäivänä, työtä voi tehdä omilla ehdoilla, eikä useissa asiantunijatyössä tarvitse kohdata ihmisiä, vaan kommunikointi hoidetaan esim mailitse. Ei nykypäivän työelämä enää ole sitä, että ajetaan konttorille ja siellä kahvitellaan pitkin päivää ja tavataan asiakkaita face to face.
Kyllä se vaan melkein kaikille nimenomaan on sitä.
Ei todella ole. Esim omalla alallani eätyötä voi tehdä n. 90 %:sesti. Aion itsekin työskennellä etänä, vaikka ei edes ole sos tilanteiden pelkoa. En vain jaksa turhan takia lähteä minnekään kun hommat voi hoitaa kotonakin. Sitten se 10 % on sitä pakollista mikä ei hoidu etänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos rahaa ei ole, niin opiskelijat voivat ihan itse maksaa asumisensa yksiöissä ja kaksioissa, ilman valtion sporsorointia.
Hyvin yksinkertaista.
Jos solua voidaan sponsoroida esim 300 eurolla niin miksi yksiöön ei saisi saada myös 300 e:n sponsorirahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en opiskelijana käy esim bilettämässä vaan laitan rahaa enemmän asumiseen, jotta saan asua yksin. Kämppiksen kanssa asuminen olisi silkka mahdottomuus, sillä minulla menee pakko-oireisiin tuntikausia päivässä. Vaikean traumataustan takia en voi myöskään nukkua vieraiden ihmisten kanssa, eli vaikka kämppiksestö tulisi tuttu, ei hän voisi tuoda esim poikakaveria yöksi. Joten näen paremmaksi, että laitan enemmän rahaa asumiseen ja jätän opiskelijaelämän välistä. Jos minun pitäisi pakolla asua opiskelijana kimppakämpässä, joutuisin jättämään opinnot kesken.
En usko kenenkään edellyttävän huoneen jakamista, mutta mikset pärjäisi solussa, jossa on oma (lukittava) huone? Mutta toki jos pakko-oireet on
Kämppiksen pitäisi pestä käsiä samalla tasolla mitä minä, eli epänormaalilla tasolla. Minulla menee suihkussa, vessassa huomattava aika, joka on pois kämppiksen suihkuttelusta. Introverttina en pysty asumaan toisten kanssa, en pysty olemaan puheissa kenenkään kanssa joka päivä. En voi olla samassa tilassa vieraiden miesten kanssa, eli kämppis ei voisi tuoda poikakaveria kylään koskaan. En voi jakaa samaa vessaa miesten kanssa, eli poikakaveri ei voi tulla edes käymään päiväseltään.
Olet elävältä kuollut ja marinoidut omassa paskassasi.
Kaikki ei halua siivoilla muiden jälkiä tai elää paskan keskellä. Soluhuoneessa tulee myös äkkiä ahdasta, kun sinne täytyy saada jääkaappi ja astiat yms. ettei kämppis riko niitä tai jemmaa omaan huoneeseensa. Tai syö sinun ruokiasi.
Missä muka yritetään pakottaa? En kyllä ole tällaista havainnut, yksiöitäkin on nyt enemmän kuin aiemmin eikä soluasuminen ole kovinkaan suosittua nykyään. Se jos asumistuesta leikataan, ei ole sama kuin pakotettaisiin soluasumiseen. Luultavasti tässä tapauksessa opintotuki korottuisi tai sitten puuttuva osuus maksettaisiin lainalla/työllä/säästöillä/vanhempien avustuksella. Jokainen saa käyttää tukensa sellaiseen asumiseen kuin haluaa ja miettiä, onko tärkeämpää laittaa rahaa esim. ulkona syömiseen ja bileisiin vai asumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rahaa ei ole, niin opiskelijat voivat ihan itse maksaa asumisensa yksiöissä ja kaksioissa, ilman valtion sporsorointia.
Hyvin yksinkertaista.
Jos solua voidaan sponsoroida esim 300 eurolla niin miksi yksiöön ei saisi saada myös 300 e:n sponsorirahaa?
Näinpä, ja harvoin niitä yksiötä 300 euron kuukausivuokralla löytyy.
Yksiössä asuva opiskelija maksaa siis asumistaan opintotuella ja mahdollisesti jopa opintolainalla. Solussa asuvalla opintotuki (ja opintolaina?) jää muihin tarkoituksiin.
Se on täysin ok. Osa satsaa asumiseen enemmän, osa muihin asioihiin. En tiedä, missä ongelma ihmisten mielestä on.
Vierailija kirjoitti:
Asumistuessa on hyväksyttävät asumismenot (maksimi), jonka puitteissa jokainen saa hankkia itselleen sellaisen asunnon, kuin haluaa/johon on varaa.
Toki voitaisiin pohtia sitä, että palkittaisiin edullisemmasta vuokrasta jotenkin. Esimerkiksi jos on jonkun tietyn summan alle vuokra, korvattaisiin 100 % nykyisen 80 % sijasta.
Kannatan siis porkkanoita, en pakottamista ja sääntelyä.
Osa opiskelijoista ottaa asumistuen lisäksi opintolainaa, jotta voi asua yksiössä. Mielestäni tämä on ihan ok. Siinä on varsin merkittävä osavastuu. Harva opiskelija voi asua yksiössä ja lisäksi syödä ja kustantaa arjen muut menot pelkillä tuilla. Ne ovat niin pieniä.
Ensimmäinen järkevä kommentti koko ketjussa. Juuri porkkana on parempi kuin keppi. Ei rangaista niitä, joilla on omantilan tarve syystä tai toisesta mutta palkitaan niitä, jotka haluavat ja pystyvät asumaan yhdessä. Ei minua haittaa ollenkaan maksaa opintolainasta asunnonkuluja sillä näen omanrauhan maksamisen arvoisena. Sen sijaan en näe oikeana, että minulta evättäisiin asumistuki kokonaan yksiöön vaan kyllä yksiöönkin kuuluu se 80 % HYVÄKSYTTÄVISTÄ asumismenoista (jotka joka tapauksessa ovat paljon vähemmän kuin yksiön vuokra). ap
Sinulta pitäisi ensimmäiseksi ottaa pois se tietokone.