Olenko jotenkin heikko yksilö kun väsyn perusarjesta?

Olisiko mahdollista kokeilla jonkin vaikka nelipäiväistä työviikkoa? Ei lopulta mahdottoman paljon näy edes palkassa.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mahdollista kokeilla jonkin vaikka nelipäiväistä työviikkoa? Ei lopulta mahdottoman paljon näy edes palkassa.

Minulla on jo lyhennetty työaika, 8-15. Lastenhoitajan palkka on sen verran pieni, ettei siitä oikein vähennetä enää enempää

Kiitos vastauksista. Toki elämä helpottaa jossain kohtaa, kun lapset kasvaa Opinnot on tällä hetkellä avoimen opintoja, että parantaisin mahdollisuuksia päästä varsinaiseksi opiskelijaksi. Opiskelu alkaa olla pakollista koska lastenhoitajan palkalla ei oikein elä ja työ alkaa olla niin raskasta että en tule jaksamaan sitä eläkeikään. En nytkään jaksaisi jos rehellisiä ollaan. Omat lapset kärsii kun kaikki energia ym menee jo töissä 😞

Kuulostaa siltä että ruokaan, liikuntaan ja kivaan tekemiseen eli ns elämän iloon pitäisi kiinnittää huomiota jotta elämään tulisi jaksamista ja energiaa. Uni vaikuttaa olevan kunnossa ja jaksat tehdä kaiken välttämättömän, mutta onko elämä kivaa ja energistä... Ei... Se tulee noista edellä mainituista asioista. Poista ruokavaliosta huonot ja turhat hiilihydraatit, huonot rasvat, sokeri ja viljat ja vähennä maito tuotteita. Tilalle kuitupitoisia insuliinia alentavia kasviksia, proteiinia, pähkinöitä, hyviä rasvoja ja vettä. Tee elämän rutiineihin pieniä ripayksia luksusta ja kivoja rutiineja. Esim koiran lenkillä lempimusat korville. Aamupalalla hedelmä smoothieta ja itse tehtyä granolaa ja 1 sivu lempi naisten lehdestä. Perjantaina sauna, vähän spessumpaa ruokaa ja vaikka jalkahoito itselle ja lapsille etc. Katso Netflixistä jotain kivaa sarjaa 1 jakso kun on sopiva aika. Vähennä somea. Keskity antamaan huomio asioihin mitä teet ja ihmisiin kenen kanssa kulloinkin olet esim lapset. Suunnittele kivoja hetkiä lomille ja lapsettomille ja lapsellisille viikonlopuille jotta on jotain mitä odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miten kukaan jaksaa nykymaailmaa. Itse jaksan juuri ja juuri osa-aikatyöt ja lapsettoman arjen kissojen ja puolison kanssa. Paljon jää tekemättä sellaista mitä haluaisin.

Syömällä terveellisesti, liikkumalla riittävästi ja nukkumalla hyvin jaksaa oikein hienosti. Positiivinen ja tavoitteellinen ajattelu myös auttaa. Sekä se, että osaa rytmittää arkensa oikein. 

Kaikkiin kohtiin tulee rasti, oliko muita hyviä neuvoja?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että ruokaan, liikuntaan ja kivaan tekemiseen eli ns elämän iloon pitäisi kiinnittää huomiota jotta elämään tulisi jaksamista ja energiaa. Uni vaikuttaa olevan kunnossa ja jaksat tehdä kaiken välttämättömän, mutta onko elämä kivaa ja energistä... Ei... Se tulee noista edellä mainituista asioista. Poista ruokavaliosta huonot ja turhat hiilihydraatit, huonot rasvat, sokeri ja viljat ja vähennä maito tuotteita. Tilalle kuitupitoisia insuliinia alentavia kasviksia, proteiinia, pähkinöitä, hyviä rasvoja ja vettä. Tee elämän rutiineihin pieniä ripayksia luksusta ja kivoja rutiineja. Esim koiran lenkillä lempimusat korville. Aamupalalla hedelmä smoothieta ja itse tehtyä granolaa ja 1 sivu lempi naisten lehdestä. Perjantaina sauna, vähän spessumpaa ruokaa ja vaikka jalkahoito itselle ja lapsille etc. Katso Netflixistä jotain kivaa sarjaa 1 jakso kun on sopiva aika. Vähennä somea. Keskity antamaan huomio asioihin mitä teet ja ihmisiin kenen kanssa kulloinkin olet esim lapset. Suunnittele kivoja hetkiä lomille ja lapsettomille ja lapsellisille viikonlopuille jotta on jotain mitä odottaa.

Tämä viesti voisi olla jotain satiiria. En tiedä naurattaako vai lentääkö oksennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että ruokaan, liikuntaan ja kivaan tekemiseen eli ns elämän iloon pitäisi kiinnittää huomiota jotta elämään tulisi jaksamista ja energiaa. Uni vaikuttaa olevan kunnossa ja jaksat tehdä kaiken välttämättömän, mutta onko elämä kivaa ja energistä... Ei... Se tulee noista edellä mainituista asioista. Poista ruokavaliosta huonot ja turhat hiilihydraatit, huonot rasvat, sokeri ja viljat ja vähennä maito tuotteita. Tilalle kuitupitoisia insuliinia alentavia kasviksia, proteiinia, pähkinöitä, hyviä rasvoja ja vettä. Tee elämän rutiineihin pieniä ripayksia luksusta ja kivoja rutiineja. Esim koiran lenkillä lempimusat korville. Aamupalalla hedelmä smoothieta ja itse tehtyä granolaa ja 1 sivu lempi naisten lehdestä. Perjantaina sauna, vähän spessumpaa ruokaa ja vaikka jalkahoito itselle ja lapsille etc. Katso Netflixistä jotain kivaa sarjaa 1 jakso kun on sopiva aika. Vähennä somea. Keskity antamaan huomio asioihin mitä teet ja ihmisiin kenen kanssa kulloinkin olet esim lapset. Suunnittele kivoja hetkiä lomille ja lapsettomille ja lapsellisille viikonlopuille jotta on jotain mitä odottaa.

Tämä viesti voisi olla jotain satiiria. En tiedä naurattaako vai lentääkö oksennus.

Mietin ihan samaa. Tosin minua ei oksettanut, vaan nauratti aivan hulluna 😂

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että ruokaan, liikuntaan ja kivaan tekemiseen eli ns elämän iloon pitäisi kiinnittää huomiota jotta elämään tulisi jaksamista ja energiaa. Uni vaikuttaa olevan kunnossa ja jaksat tehdä kaiken välttämättömän, mutta onko elämä kivaa ja energistä... Ei... Se tulee noista edellä mainituista asioista. Poista ruokavaliosta huonot ja turhat hiilihydraatit, huonot rasvat, sokeri ja viljat ja vähennä maito tuotteita. Tilalle kuitupitoisia insuliinia alentavia kasviksia, proteiinia, pähkinöitä, hyviä rasvoja ja vettä. Tee elämän rutiineihin pieniä ripayksia luksusta ja kivoja rutiineja. Esim koiran lenkillä lempimusat korville. Aamupalalla hedelmä smoothieta ja itse tehtyä granolaa ja 1 sivu lempi naisten lehdestä. Perjantaina sauna, vähän spessumpaa ruokaa ja vaikka jalkahoito itselle ja lapsille etc. Katso Netflixistä jotain kivaa sarjaa 1 jakso kun on sopiva aika. Vähennä somea. Keskity antamaan huomio asioihin mitä teet ja ihmisiin kenen kanssa kulloinkin olet esim lapset. Suunnittele kivoja hetkiä lomille ja lapsettomille ja lapsellisille viikonlopuille jotta on jotain mitä odottaa.

Kuulostaa siltä että suosittelet suorittajalle lisää suorittamista. Kun suoritat vaan vähän vielä lisää ja vähän vielä paremmin, niin kyllä se jaksaminenkin siitä kohenee!

Vaihda alaa, ei muutu helpommaksi kun ikää tulee. Minäkin olen ihan poikki, teen erityyppistä työtä, valtionhallinnon virkahommia mutta olen aivan puhki päivien jälkeen, loputtomien palaverien ja aivotyön joka vaatii herpaatumatonta pinnistelyä väsyneille aivoilla. Mun paras hetki päivässä on lounas aikuisten kanssa, sekoaisin jos olisi joku melulauma silloinkin kaitsettavana. Elämä on kyllä yhtä suorittamista ja ilotonta puurtamista. En olis uskonut aikuisuudesta että tää on tällaista. Mietin päivittäin että onko kaikki yhtä poikki ja hajalla.

Onhan se raskasta, kun pitää koko ajan olla tekemässä jotain, paitsi kun nukkuu yöunia. Kannattaa silti syödä rautaa. Ferritiinisi ei ole millään optimaalisella tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Sähän jaksat vaikka mitä

*Huooh*

Ap:n pointti on juuri se, että hän ei enää jaksa tuota kaikkea. Eikä siinä ole oikeastaan mitään ylimääräistä. Opiskelukin on järkevää, jos haluaa pois nykyisestä työpaikasta, jonka kokee liian stressaavana. (Itse en jaksaisi päiväkotiympäristössä päivääkään, huh huh!)

Koirasta voisi luopua, mutta koira edes vie ap:n lenkille tuulettumaan.

Lapsista ei kai kukaan kehota luopumaan, johan he ovat puolet ajasta isällään.

En tiedä, mikä tässä on ongelman ydin. Ap ei valita, että omien lasten kanssa olisi rankkaa. Ehkä ap kaipaa rakkautta, läheisyyttä, ja nyt suorittaa elämäänsä, kun se puuttuu. Minäkin teen näin, olen sinkku.

Ap voi ajatella, ettei hänellä ole aikaa rakkaudelle, eikä hänestä stressaantuneena ehkä ole siihen. Mutta rakastuminen antaa ihmeesti elämänvoimaa.

Mietipä tätä, ap. Tarvit jonkun irtioton arjesta, että pystyt katsomaan elämääsi sivusta, objektiivisesti. Ehkä sinua hyödyttäisi keskustella elämäntilanteestasi jonkun terapeutin tms. kanssa? En tiedä.

Ferritiiniarvo 100 alkaa olla hyvä. 30 on tyhjä rautavarasto.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa siis oikeastaan on ongelma, puuhata koko päivän ja illalla uni tulee hyvin? Minusta ihan normaalia.

Mä olen eri, mut musta ainakin on tylsää ja älyllisesti lamauttavaa, jos kaikki päivä menee puuhatessa arkisia juttuja.

ite just mietin,että jos olis lapsia,niin varmasti olis useammin väsynyt. Vaikka tuohan ne lapsetkin iloa ja voimaa,vaikka vievätkin. Jotenkin tuntuu,että onko tää nykyarki väsyttävämpää/kuluttavampaa kuin vaikka 80-luvulla? Silloin ei ollu nettiä eikä kännyköitä,eikä niin paljon sitä taustahälinää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 30 ferritiini on oikeasti matala, jos lukee muuta kuin suomenkielistä tutkimusaineistoa. Toinen mahdollinen yleinen syy on uniapnea, jos nukkuu noin paljon, mutta on silti väsynyt koko ajan.

Tulin sanomaan tätä samaa. Lähemmäs sata ois hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on lapset ja koira, ja ilmeisesti teet kaikki kotityöt yksin kun lapset vielä pieniä ja olet yh. Kyllähän siinä riittää.

näin on, ja on aivan täysin normaalia olla väsynyt tuollaisten päivien jälkeen, jos koskaan ei ole välissä rennompaa. Ei näytä olevan ollenkaan palautumiseen mahdollisuuksia sun arjessa.

Yritä järjästää ainakin lapsivapailla viikoilla muutama päivä, jolloin et tee mitään kotitöitä ja koiran kanssa käyt vaan minimilenkit. Voitko vähentää opintoja?

Itsellä on aika samanlainen arki, lapset onneksi jo isoja ja itsenäisiä. Sunnuntaisin en tee mitääm muuta kuin ihan elintärkeät asiat, syödään valmisruokaa, makaan sohvalla ja nukun päikkärit ja käyn illalla saunassa. Jaksan sitten taas seuraavan viikon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa siis oikeastaan on ongelma, puuhata koko päivän ja illalla uni tulee hyvin? Minusta ihan normaalia.

Mä olen eri, mut musta ainakin on tylsää ja älyllisesti lamauttavaa, jos kaikki päivä menee puuhatessa arkisia juttuja.

Sama. Ja mä olisin illalla nukkumaan mennessä tosi ahdistunut siitä, että koko päivä on mennyt robottimaisesti suorittaen ja puurtaen pakollisia asioita. Ja huomenna sama uudelleen ja uudelleen. Miettisin pökertyneenä, että tässäkö on mun elämä? Pysähdy maailma, haluan ulos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa siis oikeastaan on ongelma, puuhata koko päivän ja illalla uni tulee hyvin? Minusta ihan normaalia.

No se että en meinaa jaksaa näitä päiviä enää.... eikä tunnu hyvältä kun olo on aina väsynyt/voimaton.

Sitten pitää levätä enemmän. Niinhän sinä lapsillesikin toivottavasti sanot, jos he valittavat olevansa väsyneitä. 

Oletpa rasittava ja typerä

Millainen on ruokavaliosi? Teetkö itse ruuat alusta loppuun?

Itse herään klo 5. Käyn tunnin lenkillä aamulla. Työt alkavat klo 7 ja loppuvat klo 17-18.00 illalla. Illalla teen kotityöt ja käyn kaupassa. Joogaan ja voimistelun illalla. Minulla on mies ja 2 lasta. Teen 7 päiväistä viikkoa. Siivoan työkseni ja minulla on useampi siivouspaikka päivässä ja eri paikkoja eri päivinä. Saan itse päättää montako paikkaa siivoan päivässä. Tykkään työstäni, enkä ole yhtään väsynyt. Ihmettelen kun kaikki aina töissä kysyvät miten jaksan ja että väsyttääkö. Sanon että pitää syödä hyvin että jaksaa.

Ikä?

N52v

Lapset siis jo koululaisia ja puolet ajasta isällään?

Sinulla on lyhyet päivät, selkeästi lyhyet työmatkat, helppo työ, eikä huolta siitä, etteikö töitä alalla olisi.

Olosuhteissa ei mätä, kyllä jotain mättää ihmisessä, joka kokee tuon raskaaksi.