Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Väsynyt ja ärsyyntynyt ihmisiin ja yleiseen elämänmenoon
26.04.2023 |
Oon 40 plus ikäinen ja jotenkin on alkanut ärsyttämään suurin osa ihmisistä. Politiikka ja sodat tuntuvat kuin pikkulasten hiekkalaatikolta ja kaikki valitukset sun muut netissä sun muualla, ei vain jaksa. En jaksa enää pitää oikein yhteyttä keneenkään, tekisi mieli erakoitua Lapin erämaamökkiin. Mutta ei voi, kun on lapset huollettavana, he ovatkin ainoat, joiden seurassa viihdyn.
Kommentit (72)
Niin ulkomaailma ei siis vastaa sinun odotuksiasi ja nyt harmittaa. Olet ulkoistanut onnellisuutesi itsesi ulkopuolelle ja ehdollistanut sen niin, että jos ulkoinen maailma ei, ole tietynlainen, se estää sinun onneksi.
Ja vastaus löytyy sinusta itsestäsi. Mediat kiinni ja omien ajatusten kanssa luontoon. Meditoi. Löydä voima itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ulkomaailma ei siis vastaa sinun odotuksiasi ja nyt harmittaa. Olet ulkoistanut onnellisuutesi itsesi ulkopuolelle ja ehdollistanut sen niin, että jos ulkoinen maailma ei, ole tietynlainen, se estää sinun onneksi.
Ja vastaus löytyy sinusta itsestäsi. Mediat kiinni ja omien ajatusten kanssa luontoon. Meditoi. Löydä voima itsestäsi.
Ei minua aiemmin tämä ärsyttänyt.
Nyt 40 plus iässä ei vaan jotenkaan enää jaksa ihmisiä. Onko tämä normaalia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ulkomaailma ei siis vastaa sinun odotuksiasi ja nyt harmittaa. Olet ulkoistanut onnellisuutesi itsesi ulkopuolelle ja ehdollistanut sen niin, että jos ulkoinen maailma ei, ole tietynlainen, se estää sinun onneksi.
Ja vastaus löytyy sinusta itsestäsi. Mediat kiinni ja omien ajatusten kanssa luontoon. Meditoi. Löydä voima itsestäsi.
Ei minua aiemmin tämä ärsyttänyt.
Nyt 40 plus iässä ei vaan jotenkaan enää jaksa ihmisiä. Onko tämä normaalia?
Voihan se perspektiivi keikahtaa missä iässä tahansa. Miksi sinun tarvitsee erityisesti jaksaa ihmisiä? Siinäpähän ovat. Keskittyy siihen omaan tekemiseen niin pysyy fokus ja prioriteetit kunnossa.
Ihmiset lätisevät turhaa. Minua ei häiritse. Politiikka on suuri huijaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ulkomaailma ei siis vastaa sinun odotuksiasi ja nyt harmittaa. Olet ulkoistanut onnellisuutesi itsesi ulkopuolelle ja ehdollistanut sen niin, että jos ulkoinen maailma ei, ole tietynlainen, se estää sinun onneksi.
Ja vastaus löytyy sinusta itsestäsi. Mediat kiinni ja omien ajatusten kanssa luontoon. Meditoi. Löydä voima itsestäsi.
Ei minua aiemmin tämä ärsyttänyt.
Nyt 40 plus iässä ei vaan jotenkaan enää jaksa ihmisiä. Onko tämä normaalia?
Voihan se perspektiivi keikahtaa missä iässä tahansa. Miksi sinun tarvitsee erityisesti jaksaa ihmisiä? Siinäpähän ovat. Keskittyy siihen omaan tekemiseen niin pysyy fokus ja prioriteetit kunnossa.
No onneksi ei erityisesti tarvitsekaan olla sosiaalinen kuin ne pakolliset. Mutta ärsyttää suunnattomasti politiikka, sodat, ihmisten kammottavat parisuhdekokemukset, katuväkivalta, kaikenlainen pahuus. Ehkä luen liikaa uutisia, katson true crimeä, luen ihmisten ihmeellisiä mielipiteitä netistä niin politiikasta kuin parisuhteista.
Ei itselläkään ole ollut helppo elämä ja erittäin vaikeita kokemuksia on takana, mutta nyt jotenkin tuntuu, että ei jaksa enää yhtään muita ihmisiä. Kuuluuko tämä 40 plus ikään vai mihin?
Onhan tuo aikuisten ihmisten kinastelu somessa nykyään ihan naurettavaa touhua. Itse samoista asioista jaksoi vaahdota ehkä joskus teini-ikäisenä. Mutta kuten joku ylempänä sanoi, niin somet ja palstat kiinni, niin välttyy paljolta paskalta. Tosielämässä harvoin käydään samanlaista sananvaihtoa ihmisten välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko politiikka tuntuu niin luotaantyöntävältä, kun lukee ihmisten kirjoituksia.
Samoin kaikki nää koronatouhut sun muut mitä tehtiin.
Jotenkin ihmisten pahansuopaisuus huokuu netissä eikä enää yhtään tee mieli olla kenenkään kanssa livenä tekemisissä. Kaikki tuntuu niin oudolta, vääristyneeltä, julmalta. Onko se netti vai ikä vai mikä. En tiedä. Olen vain menettänyt uskoni kaikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ulkomaailma ei siis vastaa sinun odotuksiasi ja nyt harmittaa. Olet ulkoistanut onnellisuutesi itsesi ulkopuolelle ja ehdollistanut sen niin, että jos ulkoinen maailma ei, ole tietynlainen, se estää sinun onneksi.
Ja vastaus löytyy sinusta itsestäsi. Mediat kiinni ja omien ajatusten kanssa luontoon. Meditoi. Löydä voima itsestäsi.
Ei minua aiemmin tämä ärsyttänyt.
Nyt 40 plus iässä ei vaan jotenkaan enää jaksa ihmisiä. Onko tämä normaalia?
Voihan se perspektiivi keikahtaa missä iässä tahansa. Miksi sinun tarvitsee erityisesti jaksaa ihmisiä? Siinäpähän ovat. Keskittyy siihen omaan tekemiseen niin pysyy fokus ja prioriteetit kunnossa.
No onneksi ei erityisesti tarvitsekaan olla sosiaalinen kuin ne pakolliset. Mutta ärsyttää suunnattomasti politiikka, sodat, ihmisten kammottavat parisuhdekokemukset, katuväkivalta, kaikenlainen pahuus. Ehkä luen liikaa uutisia, katson true crimeä, luen ihmisten ihmeellisiä mielipiteitä netistä niin politiikasta kuin parisuhteista.
Ei itselläkään ole ollut helppo elämä ja erittäin vaikeita kokemuksia on takana, mutta nyt jotenkin tuntuu, että ei jaksa enää yhtään muita ihmisiä. Kuuluuko tämä 40 plus ikään vai mihin?
Omaksi itsekseen kasvaminen on läpi elämän kestävä prosessi. Mitä enemmän sitä ikää tulee sitä enemmän uskaltaa olla sitä mikä oikeasti on.
Oletteko lukeneet Matt Haigin kirjaa Huomioita neuroottiselta planeetalta? Suosittelen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet Matt Haigin kirjaa Huomioita neuroottiselta planeetalta? Suosittelen.
Ei olla, kerro lisää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ulkomaailma ei siis vastaa sinun odotuksiasi ja nyt harmittaa. Olet ulkoistanut onnellisuutesi itsesi ulkopuolelle ja ehdollistanut sen niin, että jos ulkoinen maailma ei, ole tietynlainen, se estää sinun onneksi.
Ja vastaus löytyy sinusta itsestäsi. Mediat kiinni ja omien ajatusten kanssa luontoon. Meditoi. Löydä voima itsestäsi.
Ei minua aiemmin tämä ärsyttänyt.
Nyt 40 plus iässä ei vaan jotenkaan enää jaksa ihmisiä. Onko tämä normaalia?
Voihan se perspektiivi keikahtaa missä iässä tahansa. Miksi sinun tarvitsee erityisesti jaksaa ihmisiä? Siinäpähän ovat. Keskittyy siihen omaan tekemiseen niin pysyy fokus ja prioriteetit kunnossa.
No onneksi ei erityisesti tarvitsekaan olla sosiaalinen kuin ne pakolliset. Mutta ärsyttää suunnattomasti politiikka, sodat, ihmisten kammottavat parisuhdekokemukset, katuväkivalta, kaikenlainen pahuus. Ehkä luen liikaa uutisia, katson true crimeä, luen ihmisten ihmeellisiä mielipiteitä netistä niin politiikasta kuin parisuhteista.
Ei itselläkään ole ollut helppo elämä ja erittäin vaikeita kokemuksia on takana, mutta nyt jotenkin tuntuu, että ei jaksa enää yhtään muita ihmisiä. Kuuluuko tämä 40 plus ikään vai mihin?
Joo sä luet liikaa eli annat median myrkyttää mielesi. Jos uutisista haluaa pysyä kärryillä, seuraa STT:a. Infoa, ei mielipiteitä tai klikkibaitteja.
Puhu ihmisten kanssa normaaleissa vuorovaikutustilanteissa ja huomaat ettei todellinen elämä vastaa sitä kuvaa mitä media maalaa.
Olisipa kaikki kuten Richard Scarryn touhukkaassa maailmassa.
Älä siis kiinnitä huomiotasi toisiin ihmisiin tai yleensäkään mihinkään mikä ärsyttää. Ihminen voi itse päättää mihin kiinnittää huomionsa. Positiivisiin vai negatiivisiin asioihin. On selvää, ettei ihminen voi olla onnellinen negatiivisiin asioihin keskittyessään. Ihmisen onnellisuus tai onnettomuus koostuu siitä mitä hän ajattelee. Tämä on jokaisesta ihan itsestään kiinni. Jokainen on oman onnensa seppä. Asenne ratkaisee.
Olen saman asian itsekin kokenut. Siis ihmisiin kyllästynyt ja pettynyt ja masentunut.
T:Entinen ihmisten "vihaaja", nykyinen jokaista rakastava ( Arvaapa kumpi on mukavampi olla)
Minä täytän tänä vuonna 41 vuotta, ja olen aivan totaalisen kyllästynyt ihmisten pinnallisuuteen.
"Ai et käy töissä, no ei tässä mitään, ei jutella enää koska meillä ei ole mitään yhteistä".
Huomioita neuroottiselta planteetalta
Oman mielen käyttöopas digitaalisessa maailmassa selviytymiseenStressi ja ahdistus ovat luikerrelleet osaksi jokapäiväistä elämäämme. Internetin ja sosiaalisen median ansiosta olemme enemmän ja tiiviimmin yhteydessä toisiimme kuin koskaan aikaisemmin, mutta silti tunnemme itsemme entistä yksinäisemmiksi ja levottomiksi. Oikea ja väärä tieto ja mielipiteet vyöryvät luoksemme kaikista digitaalisista kanavista.
Meidän on jatkuvasti seurattava, murehdittava ja kommentoitava kaikkea maailmanpolitiikasta omaan painoindeksiimme, ruokavalioihin ja naapurin kissavideoon. Ihastelemme ja kauhistelemme toistemme täydellisen näköisiä elämiä ja yleviä mielipiteitä sosiaalisessa mediassa. Pöyristymme, innostumme, ihastumme, raivostumme, hermostumme, riemastumme ja vihastumme kymmeniä kertoja päivässä, joka päivä.
Kärsittyään vuosia ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista Matt Haig alkoi pohtia vakavasti, mikä yhteys nykymaailman levottomuudella on hänen kokemaansa pahoinvointiin. Huomioita neuroottiselta planeetalta on rehellinen ja tarpeellinen vertaisopas nettiahdistuksesta ja vilpitön katsaus siihen, miten tuntea itsensä onnelliseksi, inhimilliseksi ja kokonaiseksi levottomassa nykymaailmassa, tässä hetkessä.
Matt Haig (s. 1975) on tämän hetken suosituimpia brittiläisiä kirjailijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ulkomaailma ei siis vastaa sinun odotuksiasi ja nyt harmittaa. Olet ulkoistanut onnellisuutesi itsesi ulkopuolelle ja ehdollistanut sen niin, että jos ulkoinen maailma ei, ole tietynlainen, se estää sinun onneksi.
Ja vastaus löytyy sinusta itsestäsi. Mediat kiinni ja omien ajatusten kanssa luontoon. Meditoi. Löydä voima itsestäsi.
Ei minua aiemmin tämä ärsyttänyt.
Nyt 40 plus iässä ei vaan jotenkaan enää jaksa ihmisiä. Onko tämä normaalia?
On ihan normaalia. Suurimmalle osalle käy noin juuri 40 ikävuoden korvilla. Voi muuttua ihminen ihan kokonaan toisenlaiseksi kuin ennen oli. Ehkä sitä vain alkaa kyllästyä kun on katsonut 40 vuotta samoja ongelmia ihmisillä joita ei oikeasti haluta ratkaista. Sodat on miesten pullistelun tarvetta ja tyhjänpäiväistä egoilua jolle me annetaan ihan liikaa varoja ja huomiota. Kukaan ei näitäkään saa kuriin heti alkuunsa että loppuisi riehuminen.Kyllä siihen väsyy kun toiset tuhoaa kaiken toisesta päästä mitä toiset rakentaa.
Alue: Aihe vapaa
Mitä enemmän luen vaikeista parisuhteista, sodista, koronasta, ihmisten mielipiteitä politiikasta sun muusta, niin sitä enemmän ärsyynnyn ihmisiin eikä tekis mieli enää yhtään olla kenenkään kanssa tekemisissä, kuin mikä on pakollista. En siedä sotia, parisuhdeväkivaltaa sun muuta. Olen jotenkin menettänyt uskoni ihmisten hyvyyteen.