Joulukuun alkua jouluntähdille!
Pääsinpäs kerrankin aloittamaan!
Laskettu aika on tänään, kirjoittelin eilisen ketjuun vielä vajaa tunti sitten, miten odottaminen todella kypsyttää. Nyt tuli vielä " ihana" pitkään poissaollut migreeni kaveriksi.. *mur
(En usko, että tämä on migreeniä kummempaa; tuntuu niin tutulle kaikkine oireineen, ja verenpaine oli vielä keskiviikkona ok: 112/70 kuten jo pitkään; ei valkuaista, turvotusta vähän, kuten jo muutaman viikon ajan.)
Toivon, että ne supistukset sais nyt vähän vauhtia, mutta migreeni väistyis alta pois. Eilen tähän aikaan uskoin taas lähteväni synnyttämään, mutta sitten taas suppareiden väli piteni ja taas ne loppui. Ei taida mun kohtu nyt oikein tietää mitä tehdä.
Eka alatiesynnytys siis tulossa ja vähän hirvittää, arvion mukaan nelikiloinen vauva tällä hetkellä!
Onnea vielä kaikille jo vauvansa saaneille, kun en ole juuri kirjoitellut viime aikoina!
PS. Paljonkos sitä parasetamolia saikaan ottaa vuorokaudessa..?
Kommentit (28)
Mikä ihmeen joulukuu, kun on niin harmaata että... Odotan lunta innolla, tosin nyt jouluvalot valaisevat ikkunoissa. Tapana on laittaa ne ensimmäiseksi adventiksi.
Onnea vauvanhakureissulla olevilla ja tsemppiä teille jotka painitte erinäisten pelkojen ja ongelmien kanssa. Ja onnea Heini talokaupoista!
Itse liityn näihin joita alkaa tuleva pelottamaan. Tuleva sektio hirvittää aika lailla, on niin tuntematon käsite. Tuntuu, että miten osaan asennoitua siihen, että vauva tulee eri kautta. Ja siihen, että jää monta vaihetta synnytyksestä kokematta. Kertokaa te joilla on sektio takana, ja jotka olette myös kokeneet alateitse synnyttämisen! Nouseeko maito normaalisti yms?
Toisaalta odotan jo malttamattomana (kuten varmaan suurin osa), että saan nyytin syliin. Viime yönä olinkin aika kipeä, johtunee varmaan osittain epäonnistuneesta kääntöyrityksestä. Supisteli kivuliaasti ja muutenkin kuvotti ja oli outo olo. Supistelu on jatkunut tänäänkin, saas nähdä joutuvatko leikkaamaan ennen asetettua päivää.
Tälläisten ajatusten kourissa
Jouluodotus 37+1
PS Edelleen Päivikkiä huhuilen, onko nyytti jo kainalossa?
USAmama:
TINURILTA onkin pitänyt jo monena päivänä pitänyt kysyä kunnon pullien ohjetta. Oisko sulla? Siis luontaisesti gluteenitonta, jota pystyis edes vähän leipomaan erimuotoisiksi joulupulliksi. Mulla on sellainen hyvä ohje, mutta taikina on kaadettava vuokiin. Oishan, oishan sulla...? kyselee täällä huulia lipoen.... :o) Ainiin, ja oiskohan sulla vielä sitä joulutorttutaikinan ohjettakin antaa? Suuttuukohan muut, kun menee vähän jutut ODOTUS-asian vierestä? Anteeksi vaan kaikille.
En minä usko, että kukaan tästä meille suuttuu :) Valitettavasti vain joudun tuottamaan pettymyksen tuossa pulla-asiassa, leipoutuvaa luontaisesti gluteenitonta pullataikinaa taitaa yksinkertaisesti olla ihan mahdotonta tehdä! Vuokiin minäkin ne esikoisen joulupullat tein.
Tässä yksi linkki torttutaikinan ja monen muun gluteenittoman herkun reseptiin:
http://www.keliakialiitto.fi/view/categories.asp?koodi=b5_4
Tässä on joitain pullaohjeita:
http://personal.inet.fi/yhdistys/allergia-ja.astmayhdistys/glutmaidmuns…
Itse ajattelin kokeilla tehdä gluteenittoman rahkavoitaikinan, mutta onnistumisesta en osaa sanoa kun en vielä ole tätä reseptiä testannut!
VOITAIKINA ESIM. PASTEIJOIHIN TAI JOULUTORTTUIHIN
(GLUTEENITON)
5 DL GLUTEENITONTA LEIPÄJAUHOSEOSTA
1 TL LEIVINJAUHETTA
250 G MARGARIINIA
250 G MAITORAHKAA
NYPI RASVAT JA JAUHOT SEKAISIN. SEKOITA JOUKKOON MAITORAHKAA. ANNA TAIKINAN KOVETTUA
KYLMÄSSÄ.
Sorry kaikille tämä " OT" , mutta pitäähän joulunpallomahaa jeesata rapakon taakse :)
Tinuri, toivottaen onnea tiistaiseen sektioon myös!
Hmm, en ole homeopaatti enkä oikein osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta tässä linkissä oli ainakin synnytyksenaikaisten selkäkipujen lievityksestä homeopatian avulla, jos tästä edes olisi apua?
http://www.sci.fi/~tiina/homeopa2.htm#raskaus
Tinuri
Nauratti itseäni myös kun luin mieheni jättämän viestin porsimisesta :))
Juu, tosiaankin poika syntyi 29.11.2006 klo 12.24 mitoilla 2770g ja 47cm, pipo: 33,5cm. Suloinen pieni mies, ihan isänsä näköinen :))
Supistelut alkoivat ti aamuna klo 7 säännöllisinä noin 8min välein. Eivät olleet kivuliaita, lähinnä epämukavia, vihlovia menkkakipuja ja kestoltaan ihan muutaman sekunnin kerrallaan - - ajattelin etteivät ole niitä ihteään. Petiin menin puolen yön aikaan jolloin sitten muuttuivat ilkeiksi (makuuasento huono ajatus)... edelleen lyhyitä kestoltaan. Kahden aikaan yöllä herätin miehen että mennään nyt kuitenkin näytille kun tuntui niin vauva painavan haarovälissä.
Sairaalassa oltiin puoli neljän maissa yöllä: 2cm auki ja kanavaakin 2cm jäljellä. Panadolia nassuun ja " nukkumaan" kunnes lääkärikierto aamulla klo 8 ja hän päättää lähdetäänkö vielä kotiin. Mies nukkuikin ja minä nieleskelin oksennusta jonka lääke tyhjään mahaan aiheutti :((
Klo 8 lääkäri saapui tekemään tutkimuksen: tilanne ennallaan paitsi vauvan pää ihan hollilla ja napsautti samoin tein kalvot puhki ja oksitosiinitippa käteen hiukan myöhemmin.. Fiuuh... 45min tipan laitosta ja kokonaan auki (spinaalipuudutus ei ehtinyt) ponnistusta kolme kertaa ja poika maailmassa :))
Eli synnytyksen kestoksi kalvojen puhkaisusta 4t 9min :)) Ja oli todella kivuliasta!! Mies ihana hieroi lämpimällä kauratyynyllä alaselkää ja auttoi kyllä :))
Lääkärit ja kätilöt meinasivat ettei ole vauva kyllä 38vkoa vaan lähinnä 37 kun ihan kinainen ja imurefleksi hukassa... Eli imetys ei onnistu vaan pulloruokinnalla ollaan jotta tutin osa stimuloi tarpeeksi pitkälle kitalakeen. Ihana 9 pisteen poika :)) Heti synnyttyään kiskoi nenäimuletkua pois ja kiinni joka letkussa joita käsien ulottuvilla oli :))
Nyt opetellaan taas vauva-arkea :) Ihanaa olla kotona!!
RauPotar ja " Sulo Hjalmar" 2pv sekä porsimisukko :))
Törmäsin tämän pallomahani kanssa esikoiseen ulkona. Katselin ihan toiseen suuntaan, kun neiti käveli minua kohti ja sitten kävelinkin hänen " päälle" . Kaatui suoraan selälleen vaikkei ollutkaan kova törmäys. Talvivaatteissaan on niin kömpelö vielä, 1v10kk. Takaraivo osui asfalttiin ja pää auki. Ette usko miten pahalta tuntuu, että itse aiheutin sen omalle pikkuiselle, vaikka olikin vahinko. Oltiin lähdössä päivystykseen, mutta käskivät suihkuttaa ensin. Näyttää kuulemma yleensä pahemmalta kuin on ja verta tulee paljon pienestäkin haavasta. Nyt kuuluu riemunkiljahduksia suihkusta ja haava tosiaan oli pieni pintanaarmu. Pitää seurata vointia aivotärähdyksen varalta. Onneksi oli hattu välissä. Laitoin tosin ohuemman hatun, kun on niin lämmin. Olisipa ollut paksu toppahattu:-( Toivottavasti tytön olo pysyy hyvänä. On se niin ihana. Halaili minuakin äsken ja naureskeli vain vaikka äiti oli noin pölvästi. Ensimmäistä kertaa tuli muuta kuin joku pieni mustelma ja nyt tiedän miten pahalta tuntuu, kun omalle lapselle sattuu jotain. Entä sitten jos joskus sattuu pahemminkin? Oma olo on hirveä. Tämä neiti kun ei ole sairastellutkaan muuten kun kerran ollut kuumeessa niin ei ole tarvinnut hänen pahaa oloa paljon nähdä. Nyt ei ollut ihan raskausjuttuja, mutta niistä enemmän ensi kerralla.
Äippäpolilla aamulla kävin, kaikki ok. Alapaine tosin koholla. Vauva voi hyvin, hyvät virtaukset, tekee hengitysliikkeitä ja vettä riittävästi. Kohdunsuu kiinteä, mutta raollaan(?). Painoarvio tällä hetkellä n.3100g. Ja selvisi vielä sekin, että meille tulee POIKA. :) Komeasti näkyivät Aarteen pallit ruudulla...
Hyvää yötä!
Onnesta sekaisin oleva Kirsikka ja " Aarre" rv 36+0
sektioaikaa sitten saatiin... 21.12. lääkärillä on kiirettä ennen sitä ja siksi olen sitten joulun sairaalassa. lapset (4kpl) vailla hoitajaa joulun ja mieli on enemmän kuin maassa. Nyt pitää ottaa kaikki konstit käyttöön jotta saatais synnytys käyntiin edelliselle viikolle, jotta leikataan sitten päivystyksenä. verenpainekin oli jo 118/97, hurja lukema meikäläisen 100/60 lukemien jälkeen ja turvotusta on tullut, lääkäri ei kuitenkaan kommentoinut muuta kuin että seurataan neuvolassa lisää. En jaksa kirjoitella nyt enempää, mieli on ihan maassa kun alkuun luvattiin ettei suunniteltuja sektioita tule joulun alle :-(
Ensiksi onnea kaikille vauvansa jo saaneille ja tsemppiä paljon sairaalaan lähteville!
mom72, mulle on ilmaantunut samanlaisia ajatuksia kuin sinulle. Ei tosin kovin voimakkaina, mutta synnytys on ruvennut pikkuisen ahdistamaankin. Laukaisijana oli minullakin neuvolan synnytysvideo. Ihan normaalisynnytys siinä oli, mutta tuli ahdistava olo. Ensinnä ahdistun aina, kun aikuinen ihminen huutaa, oli syy mikä hyvänsä. Videossa tietysti äidit huusi, vaikkei edes hirveän paljon, niin kuitenkin. Ja toisekseen se lapsen ulos työntyminen näytti inhottavalta. Kun en näe sitä itseltänikään (onneksi...), miksi pitäisi tietää, miltä se näyttää? Enhän ole nähnyt sitäkään, miten p***a tulee suolesta ulos ja silti kuitenkin kakkailen harva se päivä... Nojoo, tuli vähän turhan tilitystä, mutta menköön.
Omaan napaan... Tänään olen ollut käsittämättömän energinen ja toimelias. Olen siivonnut ja leiponut, leivonnaisia tulee yhteensä neljää sorttia (huhhuh...). Eilen kirjoitin joulukortit ja pakettien teko on työn alla. Ehkä tämä on jotain synnytystä edeltävää pesänrakennusta, tiedä häntä. Ensi viikolla suunnittelen uhkarohkeasti lähteväni vielä siskoni luokse Tampereelle yökylään (matkaa 130 km). Voitaisiin käydä vaikka siellä Ideaparkissakin. On alkanut tympiä jo kotona kykkäily ja tuntuu, että pitää yrittää tehdä kaikkea nyt täysillä, sillä muuten ainakaan synnytys ei ala... Suppailut on loppuneet viikko-puolitoista sitten käytännössä kokonaan ja muutenkin olo on helpompi kuin moneen kuukauteen.
Rauhallista ja levollista ekaa adventtia!
Justiinaa 38+4