Kiusatun tytön äiti teki rikosilmoituksen koko luokan oppilaista ja lasuthan siitä seuraa. Linkki
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että teki. Meidän perheessä kokemusta samasta, opettaja ja kuraattori sekä ulkopuolinen auttaja yrittäneet puuttua kiusaamiseen ja koulu tehnyt laskuja kiusaajista mutta kun kiusaajiin ei tehoa mikään, sanotaan vaan sitkeästi et ei me olla mitään tehty ja vanhemmat säestää et oma lapsi on kiva ja kiltti. Ja sama jatkuu päivästä toiseen.
Onko se teidänkin lapsi kiva ja kiltti eikä tee mitään? Se on jännä, miten aina ne toiset lapset valehtelee vanhemmilleen ja oma nuppu on viaton ja kertoo totuuden.
Oma lapsi on vielä niin pieni, ettei se kiusaa ketään, mutta mietin jo etukäteen, että jos hän joskus joutuu kiusaamistilanteeseen, niin mistä mä tiedän, ettei hän valehtele.
Eihän sitä varmaksi tiedäkään. Ainoa toivo on kasvattaa lasta pienestä pitäen rehellisyyteen sellaisilla arvoilla, että voi tosipaikan tullen luottaa häneen ja hänen arviointikykyynsä. Fiksutkin lapset mokailevat joskus ja saattavat kiusata, eihän noi tilanteet ole koskaan yksinkertaisia tai objektiivisesti kuvattavissa. Enemmän itse luotan isoihin lapsiini ja heidän sanaansa kuin vaikka muihin aikuisiin, kokemuksesta oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kiusaajatkin kaipaavat suojelua. Kaikki ei ole ok. Kiusaaminen heijastaa huonoa oloa, huonoja kotioloja ja tietty ryhmäpaine.
Myös ns. Hyvän perheen lapsi voi kärsiä huonoista oloista kotonaan ja siksi siirtää pahaa oloaan kiusaamalla heikompaa. Hyvä se lasu on tehdä kiusaajastakin.
Sinun kaltaiset ovat syyllisiä koko koulukiusaamis ilmiöön.
Lapsia ne kiusaajatkin on. Joskus kiusaaminen riistäytyy niin käsistä, että sekä kiusaajan ja uhrin elämä menee pilalle. Lasut täytyy tehdä myös kiusaajasta. Mikä on syy kiusaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein teki koulukiusaaminen on niin iso ongelma Suomessa...
Vihervasemmistolaisen hallituksen aikana koulukiusaaminen räjähtänyt käsiin. Koulut tippuneet Pisasta kuin lehmän häntä. Nuoret voivat huonosti.
Ennen tarttuivat nuorten keskuudessa suicidin yrittäminen ja viiltely, kunnes niistä lakattiin uutisoimasta. Nykyään tarttuu epävarmuus omasta identiteetistä eikä sille anneta enää aikaa kehittyä, vaan ohjataan hoitoihin ja kerrotaan hämmentyneelle nuorelle, että on ihan ok tuntea itsensä miksi vain vaikka oikeasti nuori tarvitsisi kasvurauhaa, mitä Suomessa ei enää saa.
Kertoo huonoista vanhemmista jos lapsi haukkuu toista rumaksi ja neuvoo tap pamaan itsensä. Vanhemmilta ne oppii tuollaiset asenteet. Yhteiskunnan pitää puuttua ennen kuin tuollaiset äp ärät ovat aikuisia ja aiheuttavat harmia ympäristölle rikoksillaan.
Joskus kiusaajalla voi olla mielenterveyshäiriötä, muut vaan peesaa ryhmäpaineessa mukana
Tehkää myös kiusaajista lasu, heillä ne ongelmat oikeasti on.
Turha ihmetellä alhaisia syntyvyyslukuja kun tämä on tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Erikoista näissä pitkään jatkuneissa tapauksissa on se että vanhemmat vain jatkavat kiusatun kouluun laittamista eivätkä toimi pitkään aikaan mitenkään asian eteen. Jos mun lasta alettaisiin kiusata pahasti eikä hän pärjäisi tilanteessa, tekisin rikosilmoituksen muutaman viikon päästä, en vuosien. Lapsilta odotetaan ihan ihme sietokykyä ja jaksamista. Kun minua kohdeltiin töissä huonosti, olin heti yhteydessä liittoon ja asiat tulivat kuntoon - tosin vaihdoin työpaikkaa silti. Lapsen kohdalla ottaisin vielä nopeammin pois koulusta ja vaihtaisin toiseen.
Tiedän monta aikuista koulukiusattua jotka syyttävät opettajia ja kiusaajia, mutta omia vanhempia suojellaan kaikelta. Heillähän se ainoa valta on siihen meneekö lapsi kouluun vai ei, ja jos menee niin mihin kouluun. Alkaisin vaikka kotiopettajaksi jos se olisi ainoa vaihtoehto. En käsitä miten kukaan voi seurata vuosia kun omaa lasta pahoinpidellään ja sitten vasta alkaa vähän puuhastella asian eteen.
Minä olen sellainen kiusattu jonka eteen ei kukaan tehnyt oikeasti mitään. Ei koti eikä koulu. Lintsaaminenkaan ei ollut hyvä muttei johtanut mihinkään. Omaa lasta myös kiusattiin heti ekaluokalla ja omiin kokemuksiin perustuen tein kaikki saadakseni loppumaan. Rikosilmoitus olisi ollut seuraava askel monen muun askelen jälkeen ja lapsen kotiin jättö. Tein lasun kiusaajasta ja se ei ainakaan pahentanut asiaa, alkoi tapahtua. Kumpikaan ei vaihtanut koulua mutta kiusaaminen loppui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oot niin ruma, että tapa ittes." Tällaista tekstiä lapset viljelevät sosiaalisessa mediassa.
Ei aikuisten somekäytös monella ole yhtään sen fiksumpaa. Jostain lapsille malli siirtyy.
Malli siirtyy kotoa kun vanhemmat ei enää uskalla sanoa lapsille eitä. Kun se oma lapsi on niin rakas ja ihana.
Oikeasti pitäisi nähdä rakkaudentekona se et lapselle opettaa oikean ja väärän eron ja miten esim. toisten ihmisten kanssa ollaan.Jaa a. Kyllä minä uskallan sanoa lapselleni ei ja vaikka onkin kuinka rakas ja ihana, niin rajat on oltava. Jos mietin näin äitinä, niin en osaa edes kuvitella kuinka hirveältä se tuntuisi, jos minulle tultaisiin sanomaan, että lapseni on kehottanut jonkun toisen vaikka t**pamaan itsensä! Se olisi todella nöyryyttävää ja miettisin kyllä mitä on mennyt kasvatuksessa pieleen, mutta en varmasti keksisi syytä. Meillä ei todellakaan suvaita tällaista eikä kumpikaan meistä aikuisista harrasta muiden ihmisten pilkkaamista. Lapset on kasvatettu arvostamaan ja hyväksymään ihmiset omana itsenään.
Lapsilla on valtava ulkopuolinen ja sisäinen maailma josta vanhemmilla ei ole tarkkaakaan käsitystä. Kun kuuntelee vaikka pikkukoululaisten puheita toisilleen, siellä ne hyvän perheen herrantertut testailevat ihan samaa kieltä kuin kasvatusta vaille jääneet.
Kuulostaa siltä ettei teillä ole suoraan puhuttu asiasta, selitetty lapsille miksi niin ei saa sanoa, kun et oikein osaa edes kuvitella että omasi puhuisivat tai ajattelisivat noin. Jos puhuvatkin, tuollainen "meillä ei suvaita" -asenne johtaa helposti siihen että lapsi ei tule kertomaan mistään omista tai toisten mokailuista, kun tietää että vanhemmat suivaantuvat ja hätääntyvät vieden asian fokuksen siihen mikä on suvaittavaa. Asioita tapahtuu aivan kaikkialla aivan kaikille, ja niihin kannattaa ottaa vähän avarakatseisempi asenne mikäli niihin haluaa vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo huonoista vanhemmista jos lapsi haukkuu toista rumaksi ja neuvoo tap pamaan itsensä. Vanhemmilta ne oppii tuollaiset asenteet. Yhteiskunnan pitää puuttua ennen kuin tuollaiset äp ärät ovat aikuisia ja aiheuttavat harmia ympäristölle rikoksillaan.
Tai sitten ei. Minä tiedän yhden tällaisen perheen, joka kamppailee yhden lapsensa touhujen kanssa. Heillä on 3 lasta, 2 muuta ihan kympin oppilaita ja rauhallisia ja kohteliaita lapsia. Sitten on tämä yksi. Vanhempien asenteet ei todellakaan hyväksy tuollaista, päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sivuhuomautuksena, ettei koko luokasta voi edes tehdä rikosilmoitusta. Rikosilmoitusta tehdään tehdystä rikoksesta ja siihen toki voi laittaa tekijän ,jos tämä on tiedossa.
Riskinä tällaisessa massailmoittelussa on sitten se, että tulee summanmutikassa syytelleeksi syyttömiäkin. Luokassa on varmasti paha kiusaamisongelma, mutta kiusattuja oli muitakin kuin tämä tyttö. Nyt niistä muistakin on ilmeisesti tehty rikosilmoitusta.
Ehkä äiti teki ilmoitukset jokaisesta erikseen. Täysin mahdollista.
Saattoi tehdäkin, mutta lue koko viesti. Hyvin suurella todennäköisyydellä hän on tällöin yhdistellyt tekijät tekoihin vähän miten sattuu.
Ei Äidin tarvitse tehdä rikostutkintaa. Sen kuuluu poliisin tehdä. Äiti on lapseltaan saanut tietoa, että kaikki kiusaa häntä ja äiti on edennyt tämän mukaan. Poliisi tutkii asiaa ja tekee tarvittavat lasut.
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa eniten ihmetyttää näkemys siitä, että lastensuojeluilmoitus on jotenkin kamala asia. Toki ilmeisesti mammatkin käyttävät sitä kiusaamistarkoituksiin, mutta siihen se soveltuu aika heikosti.
Ensinnäkin, rikosilmoituksesta ei edes tule automaattisesti lastensuojeluilmoitusta. Jos poliisi ei epäile rikosta, ei se tee lastensuojeluilmoitustakaan. Ja jos tekee - niin mitäpä mammat epäilee lastensuojelun tekevän? Aivan, ei yhtään mitään. Kotiin ehkä soitetaan ja se siitä.
Totta kai haasteena on se, ettei koulu saa kiusaamista loppumaan. Jos rikosilmoitus on silloin paikallaan. Mutta lasuilla ei tämän kanssa ole käytännössä mitään tekemistä, ellei jonkun ykisttäisen kiusaajan tilanne ole niin huono, että lastensuojelun on tähän puututtava.
Kyllä vanhemmat haastatellaan ja otetaan kotioloista selvää, myös lapsi saa kertoa oman versionsa. Voihan siellä olla isäpuolta ja äitipuolta ja vaikka mitä.
Ei näistä voi sanoa kuka on syyllinen ja kuka syytön. Ei tiedetä yhtään mitään kyseisestä tapauksesta. Ainoastaan äidin versio on esillä.
Ei kaikki äidit ole kartalla tapahtumista, eikä kaikki "kiusatut" puhu totta. Ei sinne päinkään.
Luuleeko äiti tyttönsä olemisen helpottuvan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoista näissä pitkään jatkuneissa tapauksissa on se että vanhemmat vain jatkavat kiusatun kouluun laittamista eivätkä toimi pitkään aikaan mitenkään asian eteen. Jos mun lasta alettaisiin kiusata pahasti eikä hän pärjäisi tilanteessa, tekisin rikosilmoituksen muutaman viikon päästä, en vuosien. Lapsilta odotetaan ihan ihme sietokykyä ja jaksamista. Kun minua kohdeltiin töissä huonosti, olin heti yhteydessä liittoon ja asiat tulivat kuntoon - tosin vaihdoin työpaikkaa silti. Lapsen kohdalla ottaisin vielä nopeammin pois koulusta ja vaihtaisin toiseen.
Tiedän monta aikuista koulukiusattua jotka syyttävät opettajia ja kiusaajia, mutta omia vanhempia suojellaan kaikelta. Heillähän se ainoa valta on siihen meneekö lapsi kouluun vai ei, ja jos menee niin mihin kouluun. Alkaisin vaikka kotiopettajaksi jos se olisi ainoa vaihtoehto. En käsitä miten kukaan voi seurata vuosia kun omaa lasta pahoinpidellään ja sitten vasta alkaa vähän puuhastella asian eteen.
Minä olen sellainen kiusattu jonka eteen ei kukaan tehnyt oikeasti mitään. Ei koti eikä koulu. Lintsaaminenkaan ei ollut hyvä muttei johtanut mihinkään. Omaa lasta myös kiusattiin heti ekaluokalla ja omiin kokemuksiin perustuen tein kaikki saadakseni loppumaan. Rikosilmoitus olisi ollut seuraava askel monen muun askelen jälkeen ja lapsen kotiin jättö. Tein lasun kiusaajasta ja se ei ainakaan pahentanut asiaa, alkoi tapahtua. Kumpikaan ei vaihtanut koulua mutta kiusaaminen loppui.
Sama täällä. 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Ja kyllä minua uhattiin ties millä, käytettiin ihan fyysistä väkivaltaakin. Eli ei ole mitään uutta auringon alla nykynuorten käytös.
Myös opettaja voi olla kiusaaja. Vaiettu aihe.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo huonoista vanhemmista jos lapsi haukkuu toista rumaksi ja neuvoo tap pamaan itsensä. Vanhemmilta ne oppii tuollaiset asenteet. Yhteiskunnan pitää puuttua ennen kuin tuollaiset äp ärät ovat aikuisia ja aiheuttavat harmia ympäristölle rikoksillaan.
Paraskin neuvoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kiusaajatkin kaipaavat suojelua. Kaikki ei ole ok. Kiusaaminen heijastaa huonoa oloa, huonoja kotioloja ja tietty ryhmäpaine.
Myös ns. Hyvän perheen lapsi voi kärsiä huonoista oloista kotonaan ja siksi siirtää pahaa oloaan kiusaamalla heikompaa. Hyvä se lasu on tehdä kiusaajastakin.
Sinun kaltaiset ovat syyllisiä koko koulukiusaamis ilmiöön.
Lapsia ne kiusaajatkin on. Joskus kiusaaminen riistäytyy niin käsistä, että sekä kiusaajan ja uhrin elämä menee pilalle. Lasut täytyy tehdä myös kiusaajasta. Mikä on syy kiusaamiseen.
Syy siihen että kiusaaja kiusaa on se että kiusaaja on sadisti. Hän nauttii nähdä toisen kärsivän.
Vierailija kirjoitti:
Myös opettaja voi olla kiusaaja. Vaiettu aihe.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Ei näistä voi sanoa kuka on syyllinen ja kuka syytön. Ei tiedetä yhtään mitään kyseisestä tapauksesta. Ainoastaan äidin versio on esillä.
Ei kaikki äidit ole kartalla tapahtumista, eikä kaikki "kiusatut" puhu totta. Ei sinne päinkään.
Luuleeko äiti tyttönsä olemisen helpottuvan?
No ainakin nyt selvitetään asia. Eikö se ole hyvä? Katso ympärillesi, katso ajatuksella. Lue uutisia. Lapset ja nuoret voi pahoin.
Jaa a. Kyllä minä uskallan sanoa lapselleni ei ja vaikka onkin kuinka rakas ja ihana, niin rajat on oltava. Jos mietin näin äitinä, niin en osaa edes kuvitella kuinka hirveältä se tuntuisi, jos minulle tultaisiin sanomaan, että lapseni on kehottanut jonkun toisen vaikka t**pamaan itsensä! Se olisi todella nöyryyttävää ja miettisin kyllä mitä on mennyt kasvatuksessa pieleen, mutta en varmasti keksisi syytä. Meillä ei todellakaan suvaita tällaista eikä kumpikaan meistä aikuisista harrasta muiden ihmisten pilkkaamista. Lapset on kasvatettu arvostamaan ja hyväksymään ihmiset omana itsenään.