Huono kunto ja pyöräily

Siis tarkoittaen kuntopyörällä lenkkejä talvella, Sisäpyöräily.

No tänään oli kieltämättä vähän raskasta polkea vastatuuleen kun oli ladulla 10cm lunta mutta ei vituttanut kyllä yhtään.

Pyöräillessä on puolet matkasta myötatuulta ja toinen puoli alamäkeä.

Laita ilmat renkaisin ja rasvaa laakerit.

Tosin sukuvikahan se on jos suksikaan ei luista. Vähän kuin Elviksen pumppuongelmat jotka oli paitsi Elvarilla itsellään, myös sekä äidillä että tyttärellä.

Kyllä se kevään ensimmäinen kuukausi on tiukkaa pyörän selässä. Varsinkin jos on vähänkin kumpuisempi tie. Mun vauhti on aina sitä hitainta ja kaikki vetelee ohi. Jopa ne läskeimmät vetelee sähköpyörineen ohi ja ärsyttää. Itselläni tavallinen kaurapuurolla toimiva pyörä.

Olen huomannut, että talvella harrastettu muu liikunta ei suoraan siirry sinne pyöräilykuntoon, vaan pyöräilykunto täytyy polkea ihan alusta. Viime kevät oli jotenkin erityisen tuskainen. Tämäkin kevät alkanut pikkasen paremmin.

Tsemppiä.

Renkaisiin lisää ilmaa. Vajaat renkaat ovat raskaat polkea. Huolla myös pyörän voimansiirto, pudista, öljyä ja voitele. Jos olet allerginen katu- ja siitepölyille, niin sekin voi hidastaa, kun hapensaantisi ei ole parhaalla mahdollisella tasolla.

Minulla on ajonopeudessa suurta vaihtelua. Joskus kulkee paremmin ja toisinaan taas ei. Vastatuuli on raskainta, mutta eilen pyörä kulki yllättävän hyvin vastatuuleen.

Vähän kerralla ja kunto kyllä kasvaa. Ostat biltemasta T-pumpun painemittarilla 10€ ja pumppaat renkaisiin 3-4baria ilmaa. Tavallisella pyöränpumpulla renkaat jää liian löysiksi ja raskas polkea.

Oliko vastatuuli tai ylämäkiä? Ne vaikuttavat pyöräilyyn todella paljon ja monesti minäkin paljon pyöräilevänä ihmettelen että onpa kunto laskenut kun vauhti on niin verkkainen ja syke tapissa. Ilmaa kannattaa myös pumpata sen mitä rengas sallii, ainakin jos ajaa kohtuullisen hyvällä asfaltilla.

Pyörissäkin on eroa. Minä sain autoliikkeestä lainaksi jopon kun jätin auton huoltoon ja meinasin myös heittää sen ojaan koska kulku oli niin raskasta. Kävellen pääsee helpommalla. Myös yksivaihteinen mummis on raskaahko.

Vierailija kirjoitti:

Pyöräillessä on puolet matkasta myötatuulta ja toinen puoli alamäkeä.

Laita ilmat renkaisin ja rasvaa laakerit.

Tosin sukuvikahan se on jos suksikaan ei luista. Vähän kuin Elviksen pumppuongelmat jotka oli paitsi Elvarilla itsellään, myös sekä äidillä että tyttärellä.

Sopivalla sivutuulella on mennen tullen vastatuuli.

Täysi sympatia Ap:lle, olen samanlainen pyöräteiden teiden tukko. Kaikki mummotkin vetää viuhahtaen ohi. Nolottaa naama punaisena sotkea omaa fillaria, kun kunto ei millään parane

Oliko renkaissa tarpeeksi ilmaa? Oliko satula tarpeeksi korkealla? Nämä vaikuttavat todella paljon pyöräilyn rasittavuuteen. Käytitkö tarpeeksi kevyttä vaihdetta? Monet käyttävät liian raskasta vaihdetta, kun ajattelevat, että pyöräily on kevyempää, kun pääsee yhdellä polkaisulla enemmän. Ei se oikeasti ole.

Kokeile seuraavalla kerralla tehdä puolen tunnin lenkki ykkösvaihteella (kevyin vaihde). Vaihda raskaammalle vaihteelle vain alamäessä silloin, kun tuntuu siltä, että polkimissa ei ole mitään vastusta. Ja tarkista renkaiden ilmat ja satulan korkeus.

Enkä nyt tarkoita, että loppukesä pitäisi pyöräillä ykkösvaihteella. Kun kunto kasvaa, voit vähitellen kasvattaa vaihdetta.

Syötkö terveellisesti? Juotko alkoholia? Nukutko tarpeeksi?

Onko rauta-arvot kunnossa?

Onko taustalla olevat asiat siis kunnossa?

Jos on, niin sitten vain kuntoa kohentamaan. Älä pelkää hikeä. Ole iloinen kun hiki valuu. Hanki hyvät pyöräilyvaatteet jotka saa hiostua ja juomapullo. Lenkin jälkeen raikas suihku.

Lenkkien lisäksi voisit hyötyliikkua pyörällä ilman ajanottoa ja sykkeen tarkkailua.

Voisit käydä maisemalenkeillä. Älä mittaa aikaa, nopeutta ja sykettä näillä lenkeillä vaan aja omaan tahtiin ja pysähdy tarvittaessa ja jatka taas. Voit toki katsoa kuinka pitkän matkan poljit.

Kunto kohenee pikkuhiljaa. Voisitko koittaa tällaista?

Jos käyt lisäksi noilla kuntolenkeillä millä mittaat sykettä ja matkaa, niin huomaat pian edistyväsi.

Minä oon aatellu, että niillä mua ohittavilla on paremmat pyörät. Tai vähemmän tavaraa repussa (itse siis käyn kaupassa pyörällä) ja edestakainen matka 16 km.

Antaa mummojen ohittaa vaan, pääasia että liikkuu!

Kiitos tsemppaavista ja samaistuttavista vastauksista!

Olen ollut aina lapsesta asti se tuulen huuhtoma rimppakinttu, johon ei liha tartu. Lapsesta asti olin myös huonokuntoisin lapsi. Sydän on tutkittu ja terve on.

Terve olen, en juo, en polta ja syön kaikki ateriat päivässä. Kaksi lämmintä ja kolme muuta. Nukun hyvin ja rautaa olen syönyt pari vuotta. Stressiä ei ole.

Pumppasin pyörään ilmaa ja pyörä on viime vuonna ostettu, ja ihan hyvä pyörä. Ohi pyöräilevät ne huonokuntoisemmatkin pyörät. Mummot ja juopotkin joskus, eikä näytä edes hengästyneiltä, päinvastoin oikein tyytyväisiltä.

Täytyy varmaan kokeilla tuota ykkösvaihteella pyöräilyä ensi kerralla.

Aerobinen kunto ei ole tosiaan vahvin lajini ollut koskaan. Eikä varmasti ole tulossakaan vahvaksi.

En tiedä pyöräilystä mutta mulla tuo kunnon kohotus on kaikilla lajeilla yhtä tuskaa! Yritän hölkätä ja vanhukset menee nopemmin ohi sauvoissaan, yritän mitä vaan salilla tms. niin kaikilla menee paremmin. Ei nouse kunto sitten millään, ei ole koskaan ollut hyvä kunto vaikka mitä tekisin.

Tosin nukun huonosti eli en jaksa kai siksi ihan samallla tavalla.

@14 joo, toki ihan geeneissä ja sen myötä sydän, fysiikka, keho, keuhkot, hengityselimistö on sen mukainen.

Eihän se tietenkään kaikkea selitä, mutta aika paljon.

Kyllä kai jotkut menestyy urheilussa tosi hyvin ja uskon geeniperimän antaneen tähän hyvän potkaisun jo lapsesta asti liikkeelle. Siitä on hyvä alkaa rakentaa ja jos lahjoja, intoa, motivaatiota on niin toki urheilu kulkee vahvasti mukana elämässä lapsesta vaariin/mummoon asti.

Itse olen huonogeenisempi ja niin ovat sisaruksenikin. Toki motivaatiokin on varmaan huonompi, olen mukavuudenhaluisempi ja noin passiivisempi, mutta ei ole kyllä suuria lahjoja liikuntaan tai geenit oli myötäiset. Toki en silti liikkumista lopeta, vaikken usko koskaan tulevani kuin tyydyttävään kuntoon, joka varmaan läpi elämän on vain tyydyttävä. Täytyy panostaa muuhun.

Lohduttaudu sillä että niillä ohipolkevilla on luultavasti lyhykäinen matka jolloin voimat riittää ylämäkeenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se kevään ensimmäinen kuukausi on tiukkaa pyörän selässä. Varsinkin jos on vähänkin kumpuisempi tie. Mun vauhti on aina sitä hitainta ja kaikki vetelee ohi. Jopa ne läskeimmät vetelee sähköpyörineen ohi ja ärsyttää. Itselläni tavallinen kaurapuurolla toimiva pyörä.

Olen huomannut, että talvella harrastettu muu liikunta ei suoraan siirry sinne pyöräilykuntoon, vaan pyöräilykunto täytyy polkea ihan alusta. Viime kevät oli jotenkin erityisen tuskainen. Tämäkin kevät alkanut pikkasen paremmin.

Tsemppiä.

Toinen vaihtoehto on pyöräillä ympäri vuoden jolloin sitä ei tarvitse uudelleen opetella.

Sama juttu. Kunto ei nouse helpolla. Pyöräily ei tuntunut koko viime kesänä hyvältä ja sykkeet nousi korkealle. Pari päivää sitten minulla oli lainassa tuttavan pyörä. Jopa liikkui helposti omaan pyörääni verrattuna ja kilometrejä kertyi matalalla sykkeellä. Tosiaan pyörissä on isot erot.

Sähköllä ne kumminkin ohi menevät.

Sähköpyörä pelasti henkeni 10 vsitten.

Paino puolittui, taalse jäivät sokeritauti ja verenpaine. Päivittäin naatin edeleen.