Onko kokemusta: kannattaako riitauttaa työpaikkaan valinta?

Vierailija kirjoitti:

Myös persoona vaikuttaa valintaan.

Voihan olla että olet vaikea tyyppi eikä sinua siksi valittu.

Niille vaikeille persoonille ei ole tapana kertoa, jos omaan koulutukseen ja työkokemukseen sopiva paikka tulee auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa voit valinnan riitauttaa. Silloin kannattaa vaatia korvauksia. Korvaukset voi olla rahaa menetetyistä ansiotuloista Kunta-alalla on melko tiukka lainsäädäntö. Vaikket koskaan menisi siihen työhön, saatat saada ihan hyvät korvaukset saamatta jääneestä palkkatulosta. Isommissa kaupungeissa valinnat voi olla usein poliittisia. On sinisilmäistä olettaa, että pätevin ja sopivin tulee aina valituksi.

T: oikeustieteiden opiskelija

Eihän aloittaja sanonut että kyseessä olisi julkisen alan työpaikka.

Jos puhutaan valinnan riitauttamisesta, sen voi tehdä julkisella alalla, eli kyseessä hyvin varmasti on julkisen sektorin työ.

Lol, älä aliarvioi ihmisten typeryyttä. Hyvin suuri osa luulee jostain syystä, että yksityisellä puolella on samat säännöt kuin julkisella.

Olen ollut syrjinnän kohteena, joten tiedän tunteen. Eräässä pienessä kunnassa haettiin toimialajohtajaa. Olin ollut sijaisena siinä työssä, kun vakituinen työntekijä jäi ensin sairauslomalle, sen jälkeen 3 kuukaudeksi vuosilomalle ja lopulta eläkkeelle. Kun paikka tuli auki, siihen valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtajan tytär, jolla ei ollut minkäänlaista työkokemusta. Viranhaltija oli esittänyt minua valittavaksi, mutta lautakunta päätti toisin. Äänestyksessä se kunnanvaltuuston puheenjohtajan tytär sai kaksi ääntä enemmän. Pienissä kunnissa pokkuroidaan. Olisin voinut riitauttaa päätöksen, mutta en halunnut vihamiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Jos on julkinen virka tai laitos, voi riitauttaminen kannattaa. Isoissa firmoissa joskus harvoin. Muuten yritysmaailma on aika kylmää, eikä verkostoitumistasi ainakaan tuollainen meriitti helpota.

Parasta tyytyä kohtaloonsa. Riitelijät joutuvat mustalle listalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on julkinen virka tai laitos, voi riitauttaminen kannattaa. Isoissa firmoissa joskus harvoin. Muuten yritysmaailma on aika kylmää, eikä verkostoitumistasi ainakaan tuollainen meriitti helpota.

Parasta tyytyä kohtaloonsa. Riitelijät joutuvat mustalle listalle.

Tuo on perinteistä herran pelkoa. Kyllä oikeuksiaan saa puolustaa. Olen itsekin saanut takautuvasti työkokemuslisiä pitkältä ajalta, kun uskalsin alkaa ihmetellä perustetta, jolla kaikkia esittämiäni työtodistuksia alalta ei hyväksytty työkokemuslisiä laskettaessa. Se vaikuttaa myös vuosilomien kertymään, kun aikaa kuluu, koska vuosilomaoikeus karttuu työkokemuksen mukaan.

Toimin näin: kyselin toisilta työntekijöiltä, miten heillä on hyväksytty työkokemusta. Sain vahvistusta sille, että monella oli hyväksytty pienemmillä perusteilla jotain. Sen jälkeen otin yhteyttä luottamusmieheen, joka ilmoitti työnantajalle, että olen tyytymätön. Työnantajalla on velvoite tasapuoliseen kohteluun. Ammattiliitosta lähetettiin kirjelmä työnantajalle, koska eivät päässeet tapaamiseen paikalle. Varsinaisessa tapaamisessa minun ei tarvinnut juurikaan puhua, koska luottamusmies esitti perustelut. Minulta varmistettiin vain, haluanko, että työkokemuslisiä tarkastellaan uudestaan työtodistusten perusteella ja pyydettiin lupaa olla tarvittaessa yhteydessä entisiin työnantajiin. Homma oli sillä selvä ja yksi työkokemuslisä lisää napsahti työsuhteen alusta alkaen myös takautuvasti. Sain kotiin ilmoituksen, että työkokemukseni on arvioitu uudestaan ja mitä oli hyväksytty.

En tietääkseni ole missään hankalan ihmisen maineessa enkä sellaista pelkää, koska työntekijällä on oikeutensa. Teen työni hyvin, eikö kehityskeskusteluissakaan ole tullut ilmi, että jotain olisi hampaankolossa esihenkilön puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa voit valinnan riitauttaa. Silloin kannattaa vaatia korvauksia. Korvaukset voi olla rahaa menetetyistä ansiotuloista Kunta-alalla on melko tiukka lainsäädäntö. Vaikket koskaan menisi siihen työhön, saatat saada ihan hyvät korvaukset saamatta jääneestä palkkatulosta. Isommissa kaupungeissa valinnat voi olla usein poliittisia. On sinisilmäistä olettaa, että pätevin ja sopivin tulee aina valituksi.

T: oikeustieteiden opiskelija

Eihän aloittaja sanonut että kyseessä olisi julkisen alan työpaikka.

Jos puhutaan valinnan riitauttamisesta, sen voi tehdä julkisella alalla, eli kyseessä hyvin varmasti on julkisen sektorin työ.

JUlkisella tehdään valintapöytäkirja, jossa valinnan perustelut on selkeästi kerrottu. Ap ei maininnut sanaakaan siitä, mikä oli perusteluna juuri tuon tietyn henkilön valinnalle, se olisi selvinnyt siitä pöytäkirjasta samoin kuin se, miksi ap:ta ei valittu.

Kuulostaa ihan hoitoalalta

Yksityisellä sektorilla joku sai 5000 e korvausta, kun ei päässyt haastatteluun liian suuren palkkatoiveen vuoksi. Juttu maksumuurin takana mutta jostain löytynee.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tonnin-liian-suuri-palkkatoive-koitu…;

Jos tuolla syyllä ei saisi syrjiä, saako liian kokenutta ja lisiin oikeutettua syrjiä? Onko kiellettyä syrjiä vain jotain toivovaa, joka voitaisiin palkata alemmalla palkalla? Saako liian kalliita jättää palkkaamatta?

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani sai kesätyöpaikan viime kesäksi, kun uskalsi kyseenalaistaa valinnan. Hän opiskelee alalle, jolta haki kesätöitä. Tai itse asiassa nyt keväällä jo varmistuukin. Työnantaja valitsi lukiolaisia. Tehtiin yhdessä kirjelmä sinne liikkeen johdolle (ketju), ja pojalle löytyi välittömästi työpaikka. Pahoittelivat, että rekrytoinnissa ei ole huomioitu sitä etuna, jos opiskelee alalle ja on kokemusta työssäoppimisjaksoilta. Siis oli mainittu hakuilmoituksessa, että toivomme sinulla olevan kokemusta alalta, mahdollisesti alan opintoja tai olet ehkä jo valmistunutkaan ammattiin. Sen voisi tulkita niin, että ne luetaan eduksi valinnassa, vaikka oli pelkästään ilmaistu sanalla toivomme.

Jaaha. Saiko täksi kesäksikin. Yleensä vanhempien ei pitäisi puuttua lasten työ- tai opiskelujuttuihin, jos ovat yli 15-vuotiaita. Antaa vain negatiivisen kuvan ihan turhaan.

Aamulehdessä oli juuri, että vanhemmat soittavat jopa poliisikouluun ja kysyvät minkälaiset on pääsykokeet - antaa hakijasta aika uunon kuvan ettei itse osaa edes kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani sai kesätyöpaikan viime kesäksi, kun uskalsi kyseenalaistaa valinnan. Hän opiskelee alalle, jolta haki kesätöitä. Tai itse asiassa nyt keväällä jo varmistuukin. Työnantaja valitsi lukiolaisia. Tehtiin yhdessä kirjelmä sinne liikkeen johdolle (ketju), ja pojalle löytyi välittömästi työpaikka. Pahoittelivat, että rekrytoinnissa ei ole huomioitu sitä etuna, jos opiskelee alalle ja on kokemusta työssäoppimisjaksoilta. Siis oli mainittu hakuilmoituksessa, että toivomme sinulla olevan kokemusta alalta, mahdollisesti alan opintoja tai olet ehkä jo valmistunutkaan ammattiin. Sen voisi tulkita niin, että ne luetaan eduksi valinnassa, vaikka oli pelkästään ilmaistu sanalla toivomme.

Jaaha. Saiko täksi kesäksikin. Yleensä vanhempien ei pitäisi puuttua lasten työ- tai opiskelujuttuihin, jos ovat yli 15-vuotiaita. Antaa vain negatiivisen kuvan ihan turhaan.

Aamulehdessä oli juuri, että vanhemmat soittavat jopa poliisikouluun ja kysyvät minkälaiset on pääsykokeet - antaa hakijasta aika uunon kuvan ettei itse osaa edes kysyä.

Juridisesti asia menee kylläkin niin, että nimenomaan alaikäisen huoltaja allekirjoittaa, jos johonkin päätökseen tai valintaan halutaan purkua. En ole kyseinen kirjoittaja, mutta työni puolesta satun tietämään.

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani sai kesätyöpaikan viime kesäksi, kun uskalsi kyseenalaistaa valinnan. Hän opiskelee alalle, jolta haki kesätöitä. Tai itse asiassa nyt keväällä jo varmistuukin. Työnantaja valitsi lukiolaisia. Tehtiin yhdessä kirjelmä sinne liikkeen johdolle (ketju), ja pojalle löytyi välittömästi työpaikka. Pahoittelivat, että rekrytoinnissa ei ole huomioitu sitä etuna, jos opiskelee alalle ja on kokemusta työssäoppimisjaksoilta. Siis oli mainittu hakuilmoituksessa, että toivomme sinulla olevan kokemusta alalta, mahdollisesti alan opintoja tai olet ehkä jo valmistunutkaan ammattiin. Sen voisi tulkita niin, että ne luetaan eduksi valinnassa, vaikka oli pelkästään ilmaistu sanalla toivomme.

Jospa olivat satunnaisesti poimineet jotkut ja vasta sitten katsoivat hakemusta kun poikasi valitti. Kannatti. Onnittelut paikasta

Vierailija kirjoitti:

Yksityisellä sektorilla joku sai 5000 e korvausta, kun ei päässyt haastatteluun liian suuren palkkatoiveen vuoksi. Juttu maksumuurin takana mutta jostain löytynee.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tonnin-liian-suuri-palkkatoive-koitu…;

Jos tuolla syyllä ei saisi syrjiä, saako liian kokenutta ja lisiin oikeutettua syrjiä? Onko kiellettyä syrjiä vain jotain toivovaa, joka voitaisiin palkata alemmalla palkalla? Saako liian kalliita jättää palkkaamatta?

Ei tuo millään tavalla liittynyt siihen, saako jättää palkkaamatta liian kallista palkkatoivetta esittävän. Jos palkkatoive pyydetään hakemukseen, ei työnantajan tarvitse sitä maksaa. Minun alallani on tapana laittaa toive yläkanttiin, esim. 4000 euroa ja työnantaja voi ilmoittaa, että he maksavat enintään 3500 euroa. Jos työntekijä valitaan, hän päättää, ottaako työpaikan vastaan tarjotulla palkalla. Joskus väännetään pitkään. Minulla oli edellisessä paikassa pallka 3800, pyysin nykyiseen hakiessani 4000. Työnantaja ilmoitti, että on varattu enintään 3600 euroa. Sanoin, että sillä en ole valmis tulemaan, mutta voin suostua 3700 euroon. Jossain johdon kokouksessa käsittelivät asian ja päättivät parin viikon päästä, että 3700 sopii, mutta lounasetua ei sitten myönnetä. Minullehan se sopi hyvin, koska muutenkaan en paljon ravintolalounasta syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa voit valinnan riitauttaa. Silloin kannattaa vaatia korvauksia. Korvaukset voi olla rahaa menetetyistä ansiotuloista Kunta-alalla on melko tiukka lainsäädäntö. Vaikket koskaan menisi siihen työhön, saatat saada ihan hyvät korvaukset saamatta jääneestä palkkatulosta. Isommissa kaupungeissa valinnat voi olla usein poliittisia. On sinisilmäistä olettaa, että pätevin ja sopivin tulee aina valituksi.

T: oikeustieteiden opiskelija

Eihän aloittaja sanonut että kyseessä olisi julkisen alan työpaikka.

Jos puhutaan valinnan riitauttamisesta, sen voi tehdä julkisella alalla, eli kyseessä hyvin varmasti on julkisen sektorin työ.

JUlkisella tehdään valintapöytäkirja, jossa valinnan perustelut on selkeästi kerrottu. Ap ei maininnut sanaakaan siitä, mikä oli perusteluna juuri tuon tietyn henkilön valinnalle, se olisi selvinnyt siitä pöytäkirjasta samoin kuin se, miksi ap:ta ei valittu.

Buahaha. En ota kantaa ap valintaan, muttei valintapöytäkirjat ole mitään muuta kuin subjektiivista löpinää.

Julkiselle voi kannattaa hyvinkin. Tiedän tapauksia, joissa opettajavalinta on riitautettu ja riitauttaja on sen voittanut, koska isompi pätevyys on aika helppo osoittaa. Kannattaa varsinkin, jos kyseessä on virka.

Yksityiselle työnantajalle lienee riskaabelimpaa, sillä sellainen saa palkata kenet haluaa, vaikka täysin epäpätevän.

Vierailija kirjoitti:

Julkiselle voi kannattaa hyvinkin. Tiedän tapauksia, joissa opettajavalinta on riitautettu ja riitauttaja on sen voittanut, koska isompi pätevyys on aika helppo osoittaa. Kannattaa varsinkin, jos kyseessä on virka.

Yksityiselle työnantajalle lienee riskaabelimpaa, sillä sellainen saa palkata kenet haluaa, vaikka täysin epäpätevän.

Riippuu alasta. Tuo on sellainen harhakäsitys, että yksityinen voi palkata vaikka epäpätevän. Todella monella alalla ei voi. Jos teille tulee putkimies, kuluttajana sinulla on oikeus siihen, että tilaamasi työn suorittaa tai vähintään siitä vastaa koulutettu LVI-alan ammattilainen. Yksityistä sosiaali-ja terveydenhuoltoa suojaavat lupa-asiat. Toiminnan luvissa on määritelty, montako nimikesuojattua ammattihenkilöä pitää olla ja montako laillistettua ammattihenkilöä. Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta jos yksityinen tuottaa palveluita kunnalliselle toimijalle, nykyisin hyvinvointialueelle, toimijan pitää noudattaa palvelun hankkijan rekrytointisääntöjä eli valita pätevin ja sopivin.

Vierailija kirjoitti:

Jos julkisen sektorin työ tai virka, kannattaa riitauttaa. Oletko ay-jäsen?

Yksityisellä sektorilla ei mahdollista riitauttaa.

Juurikin näiden AY-aktivistien takia me kaikki ollaan määräaikaisia tahi onnekkaimmat jopa 0-soppareilla. Firmat ei uskalla eivätkä halua nykyisten työlainsäädösten takia vakinaistaa.

Olen julkisella puolella töissä. Meillä rekrytoinnin laittomuudet ovat ihan tavallisia.

Niin tavallisia, että toimintaamme valvova viranomainen on alkanut pyytämään meidän rekryjen perustelut kategorisesti.

Mutta niitä ei kuulemma suostuta antamaan vaikka heillä siis oikeus pyytää ja meillä velvollisuus antaa. Joten meiltä ei tule niitä perusteluja koska rekrytoinnit ovat aina niin ennalta-arvattavia.

Pärstä ja mielistely on ne kaksi ainoaa kriteeriä. Kaikkia virkojakaan ei edes julisteta auki vaan täytetään muuten vain.

Psykologisista soveltuvuuskokeista tilataan psykologifirmasta sille halutulle tyypille se parhain lausunto. Tämän kuulin jo nuorena suoraan pomon suusta.

Ei mistään seuraa yhtään mitään. Niin kuin ei muistakaan meillä olevista valtavista ongelmista. Minun työpaikka on tosi ahdistava, kuin valtio valtiossa.

Jos joskus pääsen pois, lopullisesti koko alalta, kirjoitan kirjan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voita siinä yhtään mitään. Sen sijaan on mahdollista, että työnantaja huomaa koeajalla, ettei valittu tyyppi selviydykään tehtävästä ja työsuhde puretaan, jonka jälkeen hän ottaa sinut ilomielin takaisin.

Riitauttamalla saat vain huonon maineen alalla.

Komppaan tätä. Ja mistä sinä tiedät mitä vaadittua osaamista työntekijältä ei löytynyt? Onko niin, että kyseessä entinen työpaikkasi?

Et todellakaan kiillota mainettasi sillä, jos lähdet valittamaan päätöksestä. Valintakriteereihin kuuluu muuten myös työyhteisölliset tekijät. Sekin on osa osaamista ja ammattitaitoa. Oletkohan niitä helpoimpia työkavereita, kun arvostelet sekä kolleegaasi, että johtoa joka on hänet tehtäväänsä valinnut?

No eikös tuossa aloituksessa just sanottu, että sp oli ollut siellä jo pari vuotta töissä. Yleensä se tarkoittaa siis sitä, että hän on ollut siellä töissä. Eiköhän hän tunne ne kaikki työntekijät siinä työyhteisössä silloin. Jos ei valituksi tulleella ole ilmoituksessa vaadittua ominaisuutta tai osaamista, niin sitten ei ole. Et sinä vääntämällä sitä hänelle saa. Omalla alallani etuna voisi olla esim. Moodle-ympäristön osaaminen tai vastaava olennainen taito.

Miksei ihmiset viitsi edes lukea noita aloituksia, vaan heti on herneet nenässä. Sori tästä, mutta ärsyttää, kun otetaan kantaa, vaikkei viitsitä lukea, mihin otetaan kantaa.

En ole ap, enkä tuo, jota komppasit.

Jopas vetäisit aloittajan puolesta herneitä nokkaan.

Ap mainitsi "entisen työnantajan", mistä tämä paha mieli hänelle tullut. Jos ei ole enää kyseisessä paikassa töissä, mistä tietää valitun pätevyyksistä.

Eikä työkavereiden tunteminen ole sama kuin työyhteisötaidot

Onko sinulla ikinä ollut työkavereita? Yhtään ainutta? Kyllä se työyhteisö kertoo entiselle työkaverille, millaista osaamista uudella työntekijällä on. Mahdollisesti ap on ollut perehdyttämistä tätä valittua työntekijää. Ei se muuta vaadi kuin kysymyksen, osaatko tätä tai tuota. Meillä oli entisessä työpaikassa vaatimuksena, että kaikkien valittujen pitää olla suorittanut vähintään virkamiesruotsi. Kunnallinen työnantaja, ja molempien kotimaisten kielten osaaminen pitää silloin olla. Jollain hakijalla oli ollut suomen kielen taitotaso B1 ja virkamiesruotsi puuttui, tai siis ei ollut ruotsin kielen taitoa lainkaan. Hän ei silloin voinut tulla valituksi, vaikka olisi ollut pidempi työkokemus ja vaadittu pätevyys. Näin ne katso menee.

Nuo sun mainitsemat työyhteisötaidot on myös sitä, että hoitaa oman tonttinsa työssä

Aika harvat entiset työkaverit pitää yhteyttä työn ulkopuolella, tulee mieleen jotkut pienet piirit pienellä paikkakunnalla, missä hengaillaan enemmänkin yhdessä. Jossain satunnaisesti törmätessä voi vaihtaa kuulumisia, mutta harvemmin siinä jostain uudesta entisen työpaikan työntekijästä puhutaan. Se "osaamattomuuskin" voi olla jonkin tietyn yksittäisen jutun osaamattomuutta, kun ei osaakaan tehdä sitä juuri siten, kun kyseisellä työpaikalla se on aina tehty.

Jos se työ ei ole täysin sama kuin mitä on tehty pätkissä, niin silloin voi olla vaikea arvioida, olisiko itse parempi, on voitu hakea muutakin kokemusta kuin mitä ap:lla on. Samoin jossain alemmassa asemassa olevat monesti kuvittelevat, että jotain asteen ylempää työtä nyt kuka tahansa osaa. Ap ei kerro minkä asteisesta työstä on kyse. Tulee mieleen yksi eläkkeelle jäänyt erikoisasiantuntijahommissa ollut tyyppi. Lähes kaikkien mielestä hänen työnsä oli lähinnä turhaa ja muiden kiusaamista vaatimuksillaan, ihme nipottaja, jonka hommat kuka tahansa osaisi. Nyt on sitten projektit ongelmissa, kun ei ole "taustasiivoojaa" ja standardien vetäjää, joka piti huolen, että asiat tehdään siten, että ne ovat hyödynnettävissä tulevissakin projekteissa ilman ongelmia. Jopa hänen omat pomonsa pitivät häntä aika tarpeettomana työntekijänä. Tilalle hankittiin uusi nuori työntekijä, jolla ei ole mitään käytännön kokemusta tai tietoa tuosta "taustasiivouksesta", mutta toisaalta hänen työkuvansa oli muuten laajempi, mitä tuo eläkkeelle jääjä ei hallinnut. Nyt joutuvat nipottajasta valittavat itse opettelemaan ja tekemään tuota heidän mielestään aikaisemmin täysin turhaa "siivousta".

Vierailija kirjoitti:

Olen julkisella puolella töissä. Meillä rekrytoinnin laittomuudet ovat ihan tavallisia.

Niin tavallisia, että toimintaamme valvova viranomainen on alkanut pyytämään meidän rekryjen perustelut kategorisesti.

Mutta niitä ei kuulemma suostuta antamaan vaikka heillä siis oikeus pyytää ja meillä velvollisuus antaa. Joten meiltä ei tule niitä perusteluja koska rekrytoinnit ovat aina niin ennalta-arvattavia.

Pärstä ja mielistely on ne kaksi ainoaa kriteeriä. Kaikkia virkojakaan ei edes julisteta auki vaan täytetään muuten vain.

Psykologisista soveltuvuuskokeista tilataan psykologifirmasta sille halutulle tyypille se parhain lausunto. Tämän kuulin jo nuorena suoraan pomon suusta.

Ei mistään seuraa yhtään mitään. Niin kuin ei muistakaan meillä olevista valtavista ongelmista. Minun työpaikka on tosi ahdistava, kuin valtio valtiossa.

Jos joskus pääsen pois, lopullisesti koko alalta, kirjoitan kirjan.

Hyvin kerrottu. Olen itse hyvin isossa organisaatiossa ollut vuosia, mutta en enää kestänyt ja vaihdoin pienelle työnantajalle. Projekteissa siellä oli perustehtävää parempi palkka, minkä vuoksi pahimmat mielistelijät aina valittiin. Sisäinen haku oli yleinen vitsi. Se oli peitenimi suosimiselle. Yleensä jos jokin paikka meni sisäiseen hakuun, arvattiin, että siihen on jo joku valittu, ei kannata edes hakea. Ulkoisessa rekrytoinnissa sentään oli useampi rekrytoija haastattelemassa ja valitsemassa.

Uskomattoman typerää ja lyhytnäköistä touhua, koska osaavimmat ihmiset äänesti jaloillaan. Muistan kun yksi kollega jäi eläkkeelle ja sanoi, että hänelle oli tullut jo perehdytykseen uusi työntekijä. Kaikki ihmetteli, miten se on mahdollista, kun ei hakuaikakaan ollut päättynyt vielä. Kun uusi työntekijä virallisesti tuli ensimmäistä päivää, se olikin meillä kesätöissä ollut tyttö, juuri valmistunut amk:sta. Ihmettelin ääneen, miten sille riittää amk, kun esimerkiksi minulta ja toiselta kollegalta vaadittiin joko ylempi amk tai maisterin paperit. Se oli niin herttainen luonne, että pomo oli hänelle pelannut paikan. Minua lähinnä oksetti. Ihan varmasti oli pätevämpiäkin hakijoita, joilla vähän pidempi kokemus kuin kesätyöt, mutta milläpä tuollaiseen puuttuu.

Yksi juttu, mitä yhteen aikaan hehkutettiin, oli työnantajan ikäjakauma. Kun on töissä sekä uran alkuvaiheessa että loppuvaiheessa olevia. Ja lisäksi olevinaan hyvinkin tasainen sukupuolijakauma. Ihan yhtä tyhjänpäiväistä oman imagon keinotekoista nostatusta. Ei meille isoon yksikköön tullut töihin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen yli 55-vuotiaita kuin korkeintaan siivoojiksi. Kaikkihan sen näki, että ikärasismia valinnoissa oli järjestelmällisesti, mutta niistä vaiettiin.

Näistä asioista ei pitäisi vaieta. Tiedän, että työntekijällä on lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan, mutta oikeudenmukaisuus ei toteudu, jos kukaan ei puhu mitään.

No, oletko edelleen ta:n palveluksessa?

Riitauttaessasi ja hävitessäsi, pääset maksamaan.