Kauanko ex:n uusi suhde satuttaa?

Meillä on satunnaista seksiä exän kanssa. Siinä saa parhaat hetket pikana ja hyvän mielen exän nyxää kohtaan ;-)

Ei yhtään. Olen onnellinen, että pääsin eroon ja sain mahdollisuuden omaan onneen. Lähinnä säälittää hänen nykyinen, kun sai erityisen hankalan ihmisen itselleen. Mutta kyllä se selviää hänelle aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tämä kipu johtuu siitä että, että ero on tuore ja olen itse vielä todella vereslihalla, rikki.

Pääsin vihdoin muuttamaan pois yhteisestä kodista, ja tuntuu että minuun iski valtava väsymys.

Olenkin tyytyväinen, että pääsin lopulta miehestä eroon. Ja toisaalta ajattelen, että nyt hän on jonkun muun ongelma. Tosin, ei vielä, koska osaa olla alkuun todella hurmaava. Mutta, onko muutos pysyvä? Vai palaako hän entiselleen, jonkun omgelmaksi? Vai oliko vika todella minussa, siinä että olin niin huono. Ja uuden ihmisen kanssa onni on ja pysyy? Tai no, pysyinhän minäkin lähemmäs 20v, vaikka olisi pitänyt juosta karkuun jo ensimmäisenä iltana kun muutimme yhteen. Ennen sitäkin. Okin nuori, tyhmä, sinisilmäinen ja kiireinen perustamaan perhettä.

Tämä on todellinen itsetutkiskelun paikka. Pitkän semmoisen. Missään tapauksessa en itselleni uutta suhdetta halua. En ehkä koskaan.

Mietit, onko miehen muutos pysyvä ja oliko vika sinussa. Vika ei välttämättä ollut sinussa ja miehen muutos voi olla pysyvä. Hyvin todennäköistä nimittäin on, että ette vaan olleet toisillenne sopivat ihmiset eikä suhteessa ollut hyvä olla ja siksi mies käyttäytyi miten käyttäytyi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että sinussa tai miehessä olisi vikaa. Ainut vika on se että olisi pitänyt tajuta lähteä aiemmin jos ei ole hyvä olla. Jonkun toisen, sopivamman kanssa mies saattaa vaikuttaa muuttuneen kokonaan, vaikka kyse on vaan siitä, että hän on sopivamman ihmisen kanssa, hänellä on hyvä olla ja siksi käytös on erilaista.

Korostan vielä, että vika ei ole sinussa, vaikka te ette olisi olleet toisillenne sopivan. Niin käy usein kun mennään nuorina yhteen.

Mulla kävi samoin siltä osin, että mies löysi työpaikaltaan uuden avioliittomme aikana. Mies halusi eron. Minäkään en onnellinen ollut, mutta pelkäsin yksin jäämistä ja yksinäisyyttä. Olin siksi aluksi kaikesta huolimatta eroa vastaan. Mies oletti, että rakastan häntä niin paljon etten voi elää ilman häntä. No tunteet oli kyllä haalistuneet vuosien saatossa miehen tietynlaisen tunne kylmyyden vuoksi. Kun ero sitten lopulta tuli ja uusi suhde hänellä siis jatkui onnellisena. Olin katkera, aluksi, mutta vain hetken. Sinunkin kannattaa suunnata katseesi jo tulevaisuuteen. Älä haikaile menneitä. Miksi kaipaat miestä joka ei ollut rakkautesi arvoinen. Joku on nyt jossain sinua varten, et vain ole vielä löytänyt sitä. Pala palalta alat rakentamaan elämääsi. Uusi harrastus ja uudet ystävät vaikka sen kautta. Mieti sitä mitä ihanaa sulla edessä. Tapaat uusia kiinnostavia ihmisiä. Voit rakentaa elämäsi uudelleen.

Sattuu todennäköisesti aina että mun suurin rakkaus ikinä valitsi toisen naisen. En siitä ikinä tule pääsemään yli vaikka elämä jatkuu.

Hassu juttu. Luulin eksän uuden olevan yksi nätti ja koulutettu nainen. Ajattelin että millä hitolla eksä sai noin upean naisen. Ärsytti.

Nyt selvisi että uusi nainen onkin samanniminen mutta ei kaunis vaan enemmänkin kolhon näköinen ja koulutuskin heppoinen. Ilmeisesti ihan mukava ihminen kuitenkin. Jännä että tuollaiset ulkoiset asiat vaikuttivat mielipiteeseeni.

Itse jäin tätä miettimään, oliko niin että luulin eksän uuden olevan ns parempi paperilla kuin minä ja se ärsytti. Nyt kun selvisi ettei olekaan niin ei ärsytä yhtään.

Ja ei, eksä ei jättänyt minua tuon naisen takia. Minä jätin hänet pitkän harkinnan jälkeen enkä siis milloinkaan voisi kuvitella haluavani häntä takaisin. Silti kaikenlaisia ajatuksia nähtävästi herää.

Up

ei kannata tuhlailla ajatuksia exään tai ylipäätään ihmisii jotka on satuttanu. annat anteeks,päästät irti etkä tuhlaa ajatustakaa exiin etc. keskity asioihin jotka lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. itse olen ajan mittaan huomannut et kumppani on vain 1 osa-alue elämässä. elämässä on paljon muitakin mihin voi keskittyä. mistä onnesi löydät. mihinkää "toxic" suhteeseen en enää mee,mieluummin oon yksin, oon onnelisempi yksin kuin jossain "toxic" suhteessa hyväks käytettävänä. ihmis suhteet ei satuta enää,kun iän myötä vanhenee ni sitä kyl karaistuu. enkä kyl enää panostakkaa ihmis suhteisiin,vie vaa. keskity onnellisuutees,ittees! anna ihmiste olla oloissaan. lehdet täynnä juttui kun surmaavat toisesa avios,pettämisiä, kyllä pitäs onnelinen olla jos huonost suhtees pääsee,eikä mennä enää sellasee ikinä

Minun tapauksessa, ex oli miettinyt eroa kuulemma jo pitkään. Sitten ihastui ja rakastui johonkin täysin sattumalta ja saman tien lähti hänen matkaan. Sanoi myös että ei ole rakastanut minua pitkään aikaan, ei vain uskaltanut hypätä kelkasta tyhjän päälle, koska pelkäsi yksin oloa. En tiedä mitä ajatella :(

Älä mieti sitä ollenkaan. 

Käyt ostamassa uudet vaatteet , värjää hiukset,   kuuntele musaa , juo pari lonkeroa ja lähdet etsimään itsellesi sutinaa myös.

Seuraavalla viikolla ota tatuointi ja varaa rantaloma.

Valvo aamuun asti. Mee saunaan aamulla. Ole saikkella viikko ja laita kämppä kuntoon. 

Ala elämään :)

Nyt nautit  vaan, uusilla silmillä katsot ympärille. Mene vaikka tanssiin tai kahville. Lähdet ihmisten ilmoille. 

Säälittävää surra parisuhteen loppumista.

Omituinen aloitus. Liitto oli huono ja sitten ap kyselee, "kauanko exän uusi suhde satuttaa".

Ei kai nyt huonosta suhteesta erottua satuta yhtään mikään, kun siitä pölvästistä pääsi jo eroon. Ainoastaan voi sääliä hänen uutta kumppaniaan.

Mun entinen mieheni on ehtinyt 7,5 vuodessa uusiin naimisiin jo kahdesti. Veikkaan, että häntä sattuu kukkaroon kun erotessa menee aina omaisuus puoliksi rouvan kanssa. Tai olisiko se ehkä jo tajunnut kolmannella kerralla tehdä avioehdon, mene, tiedä.

Tunteita ei voi vain järkeillä pois. Ei se toimi niin. Oma exäni löysi uuden kahdessa viikossa eromme jälkeen. Olimme yhdessä 20 vuotta. Kyllähän se tuntuu siltä, että niillä 20 vuodella ei ollut hänelle mitään merkitystä, kun heti suunnilleen ensimmäinen vastaantulija kelpasi tilalleni. 

 

Järjellä ajatellen se että hän löysi uuden on hyvä. Yksin hän varmaan joisi paljon enemmän ja olisi huonompi isä. Ja ehkä pahimman olon aikana olisin itse ruikuttanut hänet takaisin ilman tuota toista. Mutta vaikka pystyn järjellä tämän ymmärtämään, tunnetasolla se tuntuu vain erittäin suurelta loukkaukselta että hän toipui erostamme silmänräpäyksessä, kun itsellä se on ollut todella kova kriisi ja edelleen kolmen vuoden jälkeen toisinaan kaipaan entistä elämää ja ehjää perhettämme niin paljon. Todellisuudessa välillämme ei ollut enää luottamusta, eikä hän ehkä koskaan edes ollut luottamuksen arvoinen. Liittoa ei olisi voinut pelastaa mitenkään, enkä haluaisi palata siihen, mutta tunteet on tunteita.

Tsemppiä ap:lle. En tiedä meneekö se koskaan ohi. Isälläni ei mennyt. Hän voi pahoin eron jälkeen 30 vuotta, kuolemaansa asti. Olen tavallaan hyväksynyt itse sen että se voi mennä niinkin. Elämä tekee lommoja, niiden kanssa on vain elettävä. 

Nykyään kun erot on niin yleisiä ja julkkikset julistaa lehdissä koko ajan erojen ihanuutta ja uusien rakkauksien hienoutta, siitä ei paljon puhuta, että joillekkin erot ei oikeasti ole asioita, joista toivutaan noin vaan Kaija Koota kuuntelemalla.

Aika ihanaa kun joku päivä vaan tajuaa, ettei eksän uudet suhteet kiinnosta enää paskaakaan, saati että ne satuttaisivat. Pitäisi heti tajuta olla onnellinen että hän jatkaa perseilyään ihan-sama-kenen kanssa eikä minun. Koska niin se menee että ihmiset harvemmin muuttuvat ja jos se mun kanssa perseili, taatusti seuraava kokee saman.

Satutti siihen asti kun ex riisti hengen itseltään.

Ei sillä ettei nyt tuntuisi pahalta ja jopa pahemmalta. Syyt vain eivät ole enää samat.

Vierailija kirjoitti:

Älä mieti sitä ollenkaan. 

Käyt ostamassa uudet vaatteet , värjää hiukset,   kuuntele musaa , juo pari lonkeroa ja lähdet etsimään itsellesi sutinaa myös.

Seuraavalla viikolla ota tatuointi ja varaa rantaloma.

Valvo aamuun asti. Mee saunaan aamulla. Ole saikkella viikko ja laita kämppä kuntoon. 

Ala elämään :)

Olipa ohjeet. Ei ole varaa ostaa uusia vaatteita, makuni on kallis ja laadukas. En halua hiustenvärjäyskierteeseen. Musaa kyllä kuuntelen. Mieluummin juon hyvää viiniä. Ulkona sutinaa, missä siellä?

En todellakaan halua tatuointia, on white trash. En tykkää rantalomista, mieluummin patikoinaan pohjoiseen.

Valvon mielelläni, jos jaksan. Yleensä en. En viitsi saikutella turhaan, työt kasaantuu. Ja kämppä on jo kunnossa.

Oisko parempia ehdotuksia?

Vierailija kirjoitti:

N. 6-7min kannen alla.

1-3 minuuttia

Ex:n 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂 idari.