Yksityisyys parisuhteessa
Kysytäänpä, millaisia "rajoja" ihmisillä parisuhteissa on. Välillä huomaan, että omassa parisuhteessani pidetään yksityisinä asioita, jotka toisissa ovat yhteisiä eikä se ole kenellekään ongelma.
Kännykät ja tietokoneet: yhteisiä vai yksityisiä? Salasanan takana vai avoimia?
Taskut, käsilaukut, lompakot: onko ok mennä toisen taskuille, laukulle, lompakolle tms?
Laatikot, hyllyt, työpöydät: onko ok mennä toisen henkilökohtaisille laatikoille tai mapeille hyllyssä tai kääntelemään ja lueskelemaan papereita hänen henkilökohtaisella työpöydällään?
Saapuvat kirjepostit: saako avata? Onko "velvollisuus" kertoa, mistä kirjeessä oli kyse?
Puhelut ja viestit: saako siirtyä puhumaan ulos tai rauhallisempaan paikkaan? Pitääkö kertoa kuka soitti tai viestitti (siis jos toinen on paikalla, kun viesti tulee)?
Lisätietona olisi mukava tietää perustiedot suhteesta; lyhyt/pitkä suhde, yhteiset vai erilliset rahat, muu mahdollisesti asiaan vaikuttava tieto
Kommentit (25)
Se on vaan kohteliasta mennä puhumaan rauhallisempaan paikkaan ettei toisen tarvitse kuunnella sitä puhelua.
Läppärit ja puhelin ovat yksityisiä. Tähän se on viime vuosina mennyt. Puolison läppärillä ja kännykässä on myös työasioita/työkalenteri. Omalla läppärilläni muuten vaan sellasta kamaa, ettei ole kiva että koko sivuhistoria läjähtää toisen tietoon.
Tietyn yleisen paperipostin voi toisen puolesta avata.
Rahat ovat aina olleet yhteisessä potissa johtuen että puoliso oli todella pitkään työttömänä. Usean satasen hankinnoista ja säästökohteista päätetään yhdessä. 27 vuotta ollaan naimisissa oltu.
Vierailija kirjoitti:
Läppärit ja puhelin ovat yksityisiä. Tähän se on viime vuosina mennyt. Puolison läppärillä ja kännykässä on myös työasioita/työkalenteri. Omalla läppärilläni muuten vaan sellasta kamaa, ettei ole kiva että koko sivuhistoria läjähtää toisen tietoon.
Tietyn yleisen paperipostin voi toisen puolesta avata.
Rahat ovat aina olleet yhteisessä potissa johtuen että puoliso oli todella pitkään työttömänä. Usean satasen hankinnoista ja säästökohteista päätetään yhdessä. 27 vuotta ollaan naimisissa oltu.
Siis miksi avaat toisen postit? Eikö voi vaan jättää toiselle avattavaksi?
20 v yhdessä. Aluksi rahat olivat täysin yhteiset (sitä oli niin vähän, että kaikki meni ihan pakolliseen). Nykyään molemmat laittavat sovitun summan yhteiselle tilille ja loput jää sitten omaan käyttöön.
Kännykät ja tietokoneet: Yksityisiä. Salasanan takana (luotamme kyllä molemmat siihen, että puoliso ei urki, mutta kaikkiin muihin ihmisiin ei aina voi luottaa). Minusta kännykän yksityisyyteen liittyy myös ystävien yksityisyys - ei minun puolisollani ole oikeutta tietää kaikkia minun ystävieni asioita.
Taskut, käsilaukut, lompakot: Hyviin tapoihin kuuluu, ettei mennä ilman lupaa. Pahastuisin, jos mieheni kaivelisi tavaroitani ilman lupaa, vaikkei minulla mitään salattavaa olekaan. Luvan kanssa saa kyllä mennä, ja sitä tapahtuu usein.
Laatikot, hyllyt, työpöydät: Hyviin tapoihin kuuluu, ettei mennä ilman lupaa.
Saapuvat kirjepostit: Saa avata, mutta vain luvan kanssa. Ei ole harvinaista, että toinen pyytää avaamaan oman kirjeensä. Ei ole velvollisuutta kertoa, mistä omassa kirjeessä oli kyse, mutta käytännössä kyllä teemme aina niin ja tuntuisi oudolta, jos toinen ei sitä kertoisi.
Puhelut ja viestit: Totta kai saa puhua rauhallisemmassa paikassa. Toisaalta kysymys on myös sen keskustelukumppanin yksityisyydestä, ja kyllähän puolisollakin saa olla sellaisia ajatuksia, joita ei tarvitse kertoa kumppanille. Periaatteessa ei ole pakko kertoa, kuka soitti tai viestitti, mutta jos puoliso ei kertoisi, tuntuisi kyllä todella erikoiselta.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan kohteliasta mennä puhumaan rauhallisempaan paikkaan ettei toisen tarvitse kuunnella sitä puhelua.
Joo kröhömm "ystävä" soittaa minäpäs tästä menen tuonne parvekkeelle puhumaan.... "ookke"
Ap:n omat vastaukset:
Kännykät ja tietokoneet: yksityisiä, itselläni on omien lisäksi myös työlaitteet, jotka on velvollisuuskin pitää salattuna. Mutta niin pidän omanikin.
Taskut, käsilaukut, lompakot: ei mennä toisen taskuille yms
Laatikot, hyllyt, työpöydät: ei mennä toisen laatikoille eikä tutkita työpöydälle jääneitä papereita
Saapuvat kirjepostit: saako avata? Ei avata ellei toinen pyydä. Esim. silloin pyysin, kun olin itse ulkomailla ja postissa oli tullut terveysasioihin liittyvä kirje, mutta harvoin tulee niin akuuttia, että on tarpeen pyytää avaamaan.
Puhelut ja viestit: siirrytään usein puhumaan rauhallisempaan paikkaan. Kumpikaan ei yleensä kysele, kuka soitti, mutta usein puolin ja toisin kerrotaan. Sama koskee viestejä.
Pankkitilit ja raha-asiat (tämä jäi puuttumaan avauksesta): yhteinen taloustili, jonne molemmilla pääsy, muuten erilliset rahat, ei keskustella omista raha-asioista, vain yhteisistä.
Avoliitossa, ei yhteisiä lapsia, erilliset rahat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan kohteliasta mennä puhumaan rauhallisempaan paikkaan ettei toisen tarvitse kuunnella sitä puhelua.
Joo kröhömm "ystävä" soittaa minäpäs tästä menen tuonne parvekkeelle puhumaan.... "ookke"
Todellakin. Puhun ystäväni kanssa hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Hänen alapäävaivansa tai parisuhdeongelmansa ei kuulu mun miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan kohteliasta mennä puhumaan rauhallisempaan paikkaan ettei toisen tarvitse kuunnella sitä puhelua.
Joo kröhömm "ystävä" soittaa minäpäs tästä menen tuonne parvekkeelle puhumaan.... "ookke"
Todellakin. Puhun ystäväni kanssa hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Hänen alapäävaivansa tai parisuhdeongelmansa ei kuulu mun miehelle.
No entäs kun mies harrastaa samaa, sialla on tietenkin toinen nainen.
Meillä on yksityistä lähtökohtaisesti suunnilleen kaikki: toisen puhelimelle/tietokoneelle ei mennä (ellei toinen erikseen pyydä tekemään sillä jotain), taskuja ei kaivella jne. Emme asu yhdessä joten sekin ehkä vähän helpottaa yksityisyyden määrittelyä. Toisen kotona voi olla kuin kotonaan mutta silti kunnioittaen että se on toisen koti, ei tarvetta penkoa mitään.
Myöskin kun ei eletä yhteistä taloutta, niin raha-asiatkin luontevasti pysyy yksityisinä, tosin olemme puhuneet esimerkiksi säästöistämme, tiedämme toistemme tulotasot suunnilleen niin pystyy esimerkiksi lomamatkat suunnittelemaan taloudellisesti tasa-arvoisesti. Olemme aika avoimia näissä mutta olennaista on, että kumpikin jakaa asioitaan oman fiiliksensä mukaan. Pakko ei ole tehdä toiselle tiliä (pun intended).
Toimii hyvin. Kyse ei ole siitä, että olisi mitään salattavaa vaan ihan yksityisyyden kunnioittamisesta. Kyllä minä välillä esim googlaan niin noloja juttuja että en halua toisen katsovan sivuhistoriaani :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan kohteliasta mennä puhumaan rauhallisempaan paikkaan ettei toisen tarvitse kuunnella sitä puhelua.
Joo kröhömm "ystävä" soittaa minäpäs tästä menen tuonne parvekkeelle puhumaan.... "ookke"
Todellakin. Puhun ystäväni kanssa hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Hänen alapäävaivansa tai parisuhdeongelmansa ei kuulu mun miehelle.
No entäs kun mies harrastaa samaa, sialla on tietenkin toinen nainen.
Miksi ajattelet noin?
Noi kaikki olivat asioita, joita ei tulisi mieleenikään tehdä parisuhteessa. Pitäisin myös hälyttävänä, jos mies ryhtyisi moiseen.
N54, naimisissa
Kännykkä ja tietokone on olleet minulle aina äärimmäisen yksityisiä. En tykkää jakaa edes, mitä olen kulloinkin parhaillaan tekemässä tai mitä näytölläni on, jos nyt ei ole joku ihan perustylsä koulutehtävä. Mies on tässä avoimempi, mutta mulla on aina ollut näin. Olen jo lapsesta tottunut hoitamaan kännykkä- ja tietokoneasiani itse ja saisin jonkun p-halvauksen jos joku muu käpelöisi niitä nähteni (tietokone on joskus ollut "ainut ystäväni"). En petä, mutta se nyt vaan ei mun mielestä kuulu muille jos selaan Vauvaa tai googlaan jotain oireita.
Toistemme postia emme avaa. Toistemme taskuilla voidaan käydä jos toinen sanoo, että "se on siinä etutaskussa". Ei nyt muuten ole mitään tarvetta. Pyydän miestä tyhjentämään itse omat taskunsa ennen kuin laitan pyykit pesuun. Ennen pesua tarkistan toki, ettei taskuihin ole jäänyt mitään.
Puheluita voin puhua vieressä, mutta tietysti se voi vaikuttaa puhelun sisältöön sillä tavalla, että en nyt mitään synkimpiä sukudraamoja tai "triggeröivimpiä lapsuusmuistoja" ala siinä puimaan.
Kännykät ja tietokoneet: yhteisiä vai yksityisiä? Salasanan takana vai avoimia?
-yksityisiä tietenkin ja salasanan takana
Taskut, käsilaukut, lompakot: onko ok mennä toisen taskuille, laukulle, lompakolle tms?
-ei ole oikein
Laatikot, hyllyt, työpöydät: onko ok mennä toisen henkilökohtaisille laatikoille tai mapeille hyllyssä tai kääntelemään ja lueskelemaan papereita hänen henkilökohtaisella työpöydällään?
-ei ole ok
Saapuvat kirjepostit: saako avata?
-ei
Onko "velvollisuus" kertoa, mistä kirjeessä oli kyse?
-ei
Puhelut ja viestit: saako siirtyä puhumaan ulos tai rauhallisempaan paikkaan?
-tietenkin
Pitääkö kertoa kuka soitti tai viestitti (siis jos toinen on paikalla, kun viesti tulee)?
-ei tietenkään
Uusperheen äiti
20v naimisissa, kummallakin laajat tilinkäyttöoikeudet toisen tileihin. Ei velkoja. Tietokoneita taloudesta löytyy 2: läppäri, jota käyttää pääasiassa vaimo ja ihan äärettömän harvoin minä (kummallakin oma käyttäjäprofiili salasanalla, jonka toinen tietää), pöytäkone, joka on teinin, mutta vaimolla ja minulla kummallakin on omat käyttäjätilit, tiedämme toistemme salasanat vaimon kanssa, ehkä vaimo tietää myös teinin/ehkä ei.
Taskuille, laatikoihin, laukkuihin mennään vain jos toinen pyytää sieltä tuomaan/katsomaan jotain. Kirje- ja muukin viestintäsalaisuus toimii myös siten, että jos toinen pyytää avaamaan, katsomaan, vastaamaan... niin sitten teemme sen. Kummallakin on myös työpuhelimet, joihin ei kukaan muu kotona koske (työnantajien määräys)....
Puhelimet ja koneet ovat yksityisiä, molemmilla työläppäri. Toki jos puhelin soi ja toinen on jotenkin estyneenä (vaikka kädet taikinassa tai muuten jotenkin kiinni jossain), voi vilkaista, että kuka siellä soittaa ja pyynnöstä vastatakin (jos vaikka lapsi tmv.). Toisten posteja ei avata, taskuille tai laukuille ei mennä (paitsi pyynnöstä). Postien sisältö ei kuulu toiselle, toki eipä sieltä paljon muuta kuin laskuja tai jotain muuta asiapostia tule. Puhua saa missä haluaa, kohteliasta on siirtyä toki vähän sivummalle, ettei häiritse esim. toisen televisionkatselua. Viestejä ja niiden sisältöä ei todellakaan tarvitse raportoida. Itselleni tulee todella paljon viestejä (wa, mese) lähinnä harrastustoimintaan liittyen, miehelle vähemmän. Joskus sanon, että keneltä viesti oli (jos mies vaikka tuntee ihmisen tai asia jotenkin muuten esim. välillisesti liittyy häneen), useimmiten en.
Yli 35 vuotta yhdessä, 30 naimissa, täysin yhteiset rahat (yhteinen tili, jonne tulee kaikki ja josta menee kaikki).
Aivan käsittämätöntä, että joku antaa puolison lukea yksityisiä viestejä kännykästä tai koneelta. Eikö teillä ole ystäviä, jotka uskoutuvat teille henk.koht. asioistaan? Jos minä uskoudun ystävälleni jostain intiimivaivasta vaikka, niin ne asiat eivät todellakaan kuulu hänen miehelleen! Oletan, että ystäväni ovat sen verran älykkäitä, että mun ei tarvitse siitä huolehtia.
Vierailija kirjoitti:
Puhelimet ja koneet ovat yksityisiä, molemmilla työläppäri. Toki jos puhelin soi ja toinen on jotenkin estyneenä (vaikka kädet taikinassa tai muuten jotenkin kiinni jossain), voi vilkaista, että kuka siellä soittaa ja pyynnöstä vastatakin (jos vaikka lapsi tmv.). Toisten posteja ei avata, taskuille tai laukuille ei mennä (paitsi pyynnöstä). Postien sisältö ei kuulu toiselle, toki eipä sieltä paljon muuta kuin laskuja tai jotain muuta asiapostia tule. Puhua saa missä haluaa, kohteliasta on siirtyä toki vähän sivummalle, ettei häiritse esim. toisen televisionkatselua. Viestejä ja niiden sisältöä ei todellakaan tarvitse raportoida. Itselleni tulee todella paljon viestejä (wa, mese) lähinnä harrastustoimintaan liittyen, miehelle vähemmän. Joskus sanon, että keneltä viesti oli (jos mies vaikka tuntee ihmisen tai asia jotenkin muuten esim. välillisesti liittyy häneen), useimmiten en.
Yli 35 vuotta yhdessä, 30 naimissa, täysin yhteiset rahat (yhteinen tili, jonne tulee kaikki ja josta menee kaikki).
Lisään vielä, että onhan meillä yhteinen Macbook, siihen molemmilla omat käyttäjäprofiilit. Itse en vaan sitä oikeastaan ikinä käytä, niin unohdin koko laitteen. Itselläni taas tabletti, jota mies ei käytä.
Takana 30 yhteistä vuotta ja kaikki tuolla listallasi on yksityistä. Puhelut mennään puhumaan rauhalliseen paikkaan, vaikka soittajana olisi yhteinen lapsi. Tiedän, mistä hätätilassa löydän puolison salasanat ja käyttäjätunnukset, mutta eipä ole käynyt edes mielessä hänen elossaollessaan niitä ryhtyä nysväämään.
No en missään nimessä halua tutkia toisen puhelinta, taskuja, käsilaukkua, lompakkoa ja tietysti kirjeitä.
Ei myöskään ole tarvetta tsekata mitään henkilökohtaisia laatikoita tai mappeja.
Joo yleensä saatan kysyä, että no kukas soitti. Itse sanon, että kaveri soittaa, menen nyt puhumaan makkariin tai jotain.