Ihan outo ahdistus tapailusuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä miehellä on useita tapailukumppaneita samanaikaisesti? Vaistoat sen, ettet ole ainoa.

Eikö se ole vähän tapailun tarkoitus kartoittaa eri vaihtoehtoja? Enää kun ei pidä mennä sen ekan Hannun kanssa vihille, että pääsee sieltä lapsuudenkodin ikeen alta. 

Noilla tapailijoilla ei ole pienintäkään aietta sitoutua kehenkään. 

Niin, se perinteinen parisuhde ei ole enää mikään ihanne ja normi vaan suhteet voi olla mitä monimuotoisempia. 

Joo ja tapailijat tapailkoot vapaasti toisiaan. Paskamaiseksi tilanteen tekee se, kun tapailija esittää oikeaa parisuhdetta haluavalle olevansa tosissaan, kun tapailija kokee siitä saavansa helposti hetken huvin itselleen. 

Niin, nykyään häviäjiä ovat ne jotka vielä sen perinteisen parisuhteen haluaisi. 

Niin, he jotka edelleen siihen kykenisivät - kiintymään ja sitoutumaan toiseen ihmiseen ja elämään hyvässä parisuhteessa. Sitten heidänkin tunne-elämänsä rikotaan näiden kyvyttömien toimesta. 

Sukupuolet eivät enää tarvitse toisiaan tullakseen toimeen, eikä heidän tarvitse enää kyetä pysymään huonoissa suhteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän alkaa olla ihmissuhteisiin liittyvää painolastia mukana, ja se seuraa aina seuraaviin suhteisiin. Jos hyvin käy, sen tajuaa itse ja osaa käsitellä asiaa niin, ettei se tuhoa automaattisesti kaikkia tulevia suhdeyrityksiä.

Hankalinta on hyväksyä samalla se, että rakkaus on aina riski. Et voi tietää miten siinä lopulta käy. Pahimmassa tapauksessa teet kovan työn uskaltaaksesi tuntea jotain toista kohtaan, ja sitten tuleekin uusi pettymys ja uusi trauma. Mutta se riski on otettava, jos haluaa löytää rakkautta.

Itse olen tehnyt kovan työn tämän asian kanssa. Samalla törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka eivät ole työstäneet asiaa ja pelkäävät koko ajan toisen menettämistä. Tämä johtaa sairaalloiseen mustasukkaisuuteen ja kontrollointiin tai epätoivoiseen roikkumiseen.

Ehkä tämä ongelma ei ole teidän välisenne vaan sinun. Noin ei voi elää, että pelkää koko ajan toisen menettämistä. Ainoa mitä pitää pelätä on se, että kadottaa itsensä omiin pelkoihinsa. Hetken päästä suostuu mihin vain, että toinen pysyy siinä.

Tuollainen ahdistuminen kuulostaa siltä, että sinun pitäisi käsitellä enemmänkin sitä menneisyyttä. Tähän suhteeseen liittyvä ahdistus taitaa pikemminkin olla oire, ei varsinainen syy.

Minä eri henkilö pohdin juuri samoja asioita. Olen eron jälkeen ollut yksin ja nyt pari kertaa tavannut erästä. Tunteet nousevat pintaan myllertämään, vaikka kyse onkin enemmän seksistä.

Eilen tv:stä sattui tulemaan hyvä elokuva aiheesta. Siinä oli Joseph Gordon-Levitt, satuin kanavalle vahingossa mutta liimauduin täysillä ruutuun.

Ne omat päänsisäiset peikot kannattaisi hoitaa kuntoon ennen kuin lähtee raadolliseen deittimaailmaan.

Hoidan koko ajan, ei päässäni ole vikaa. Minulla on herkkä tunne-elämä, mikä ei toimi kuin tietokoneohjelma.

Olen kokenut ja elämää nähnyt 50v aikuinen, mutta kivipatsaaksi en aio ryhtyä.

Tuossa iässä on jo se etupuolella ettei tarvitse rakennella mitään pilvilinnoja. 

Juuri näin. Asioita miettii silti monelta kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä miehellä on useita tapailukumppaneita samanaikaisesti? Vaistoat sen, ettet ole ainoa.

Eikö se ole vähän tapailun tarkoitus kartoittaa eri vaihtoehtoja? Enää kun ei pidä mennä sen ekan Hannun kanssa vihille, että pääsee sieltä lapsuudenkodin ikeen alta. 

Noilla tapailijoilla ei ole pienintäkään aietta sitoutua kehenkään. 

Niin, se perinteinen parisuhde ei ole enää mikään ihanne ja normi vaan suhteet voi olla mitä monimuotoisempia. 

Joo ja tapailijat tapailkoot vapaasti toisiaan. Paskamaiseksi tilanteen tekee se, kun tapailija esittää oikeaa parisuhdetta haluavalle olevansa tosissaan, kun tapailija kokee siitä saavansa helposti hetken huvin itselleen. 

Niin, nykyään häviäjiä ovat ne jotka vielä sen perinteisen parisuhteen haluaisi. 

Niin, he jotka edelleen siihen kykenisivät - kiintymään ja sitoutumaan toiseen ihmiseen ja elämään hyvässä parisuhteessa. Sitten heidänkin tunne-elämänsä rikotaan näiden kyvyttömien toimesta. 

Sukupuolet eivät enää tarvitse toisiaan tullakseen toimeen, eikä heidän tarvitse enää kyetä pysymään huonoissa suhteissa. 

Juu, ei tosiaan tarvitse. Luitko kuitenkaan tuota mitä kommentoit. Siinähän nimenomaan puhuttiin ihmisistä, jotka kykenevät hyviin suhteisiin. Ne huonoihin suhteisiin kykenevät voivat sitten tapailla keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Breadcrumbing on yksi nykyajan deittitrendi. Se on kiinnostusta ylläpitävää viestittelyä, joka ei koskaan johda suhteeseen. 

Ihan samalla tavalla kuin murustajan suhde deittikumppaniinsa, monien suhteet esim ystäviin voivat olla sellaisia, että lähettelemme heille somessa kuvia tai sydämiä, mutta emme välttämättä näe sitä vaivaa, että ajamme 20 kilometriä, istumme kahville ja asetumme aitoon vuorovaikutukseen. 

Kyse on digitaalisten alustojen tuomasta ongelmasta. Elämme nykyään illuusiossa, että ihmissuhteet pystytään korvaamaan erilaisilla somekanavilla. Iso osa ihmisistä elää siinä harhaluulossa, että ihmissuhteet voisivat toimia pääosin sähköisten välineiden kautta.

Tämä. Breadcrumbing kirjaimellisesti tarkoittaa leivänmurusten antamista.

Kun mies antaa breadcrumbingia, hän antaa sinulle huomiota, kiinnostusta jne. juuri niin vähän, ettet häivy, muttei kuitenkaan tarpeeksi, jotta olisit luottavainen tai tyytyväinen. Lisäksi netin ongelma on se, että tällaista yhteyttä mies voi pitää useaan naiseen yhtä aikaa. Mies ikäänkuin kerää itselleen haaremin netissä. Ja he eivät tiedä toisistaan mitään, vaan luulevat olevansa ainoita. Mutta se kummallinen ahdistus ja vaisto viestittää, että jotain on pielessä (eli et olekaan ainoa).

täällä olisi muutto yhteen, ja että kyllä pelottaa. miten pitää omat asiat, ilman että toinen leikkii salapoliisia jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä miehellä on useita tapailukumppaneita samanaikaisesti? Vaistoat sen, ettet ole ainoa.

Eikö se ole vähän tapailun tarkoitus kartoittaa eri vaihtoehtoja? Enää kun ei pidä mennä sen ekan Hannun kanssa vihille, että pääsee sieltä lapsuudenkodin ikeen alta. 

Noilla tapailijoilla ei ole pienintäkään aietta sitoutua kehenkään. 

Niin, se perinteinen parisuhde ei ole enää mikään ihanne ja normi vaan suhteet voi olla mitä monimuotoisempia. 

Joo ja tapailijat tapailkoot vapaasti toisiaan. Paskamaiseksi tilanteen tekee se, kun tapailija esittää oikeaa parisuhdetta haluavalle olevansa tosissaan, kun tapailija kokee siitä saavansa helposti hetken huvin itselleen. 

Niin, nykyään häviäjiä ovat ne jotka vielä sen perinteisen parisuhteen haluaisi. 

Niin, he jotka edelleen siihen kykenisivät - kiintymään ja sitoutumaan toiseen ihmiseen ja elämään hyvässä parisuhteessa. Sitten heidänkin tunne-elämänsä rikotaan näiden kyvyttömien toimesta. 

Sukupuolet eivät enää tarvitse toisiaan tullakseen toimeen, eikä heidän tarvitse enää kyetä pysymään huonoissa suhteissa. 

Juu, ei tosiaan tarvitse. Luitko kuitenkaan tuota mitä kommentoit. Siinähän nimenomaan puhuttiin ihmisistä, jotka kykenevät hyviin suhteisiin. Ne huonoihin suhteisiin kykenevät voivat sitten tapailla keskenään.

Olet vähän naiivi jos kuvittelet, että äitisi ja isäsi ovat edelleen yhdessä kun he ovat ihmisiä jotka kykenevät hyvään parisuhteeseen. 

Asutteko kaukana toisistanne, miksi näette harvoin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä miehellä on useita tapailukumppaneita samanaikaisesti? Vaistoat sen, ettet ole ainoa.

Eikö se ole vähän tapailun tarkoitus kartoittaa eri vaihtoehtoja? Enää kun ei pidä mennä sen ekan Hannun kanssa vihille, että pääsee sieltä lapsuudenkodin ikeen alta. 

Noilla tapailijoilla ei ole pienintäkään aietta sitoutua kehenkään. 

Niin, se perinteinen parisuhde ei ole enää mikään ihanne ja normi vaan suhteet voi olla mitä monimuotoisempia. 

Joo ja tapailijat tapailkoot vapaasti toisiaan. Paskamaiseksi tilanteen tekee se, kun tapailija esittää oikeaa parisuhdetta haluavalle olevansa tosissaan, kun tapailija kokee siitä saavansa helposti hetken huvin itselleen. 

Niin, nykyään häviäjiä ovat ne jotka vielä sen perinteisen parisuhteen haluaisi. 

Niin, he jotka edelleen siihen kykenisivät - kiintymään ja sitoutumaan toiseen ihmiseen ja elämään hyvässä parisuhteessa. Sitten heidänkin tunne-elämänsä rikotaan näiden kyvyttömien toimesta. 

Sukupuolet eivät enää tarvitse toisiaan tullakseen toimeen, eikä heidän tarvitse enää kyetä pysymään huonoissa suhteissa. 

Juu, ei tosiaan tarvitse. Luitko kuitenkaan tuota mitä kommentoit. Siinähän nimenomaan puhuttiin ihmisistä, jotka kykenevät hyviin suhteisiin. Ne huonoihin suhteisiin kykenevät voivat sitten tapailla keskenään.

Olet vähän naiivi jos kuvittelet, että äitisi ja isäsi ovat edelleen yhdessä kun he ovat ihmisiä jotka kykenevät hyvään parisuhteeseen. 

Olet täysin imbesilli, jos et tiedä, että tässä maassa on paljon ihmisiä, jotka ovat yhdessä, koska haluavat ja osaavat toimia yhdessä keskenään terveesti. Vanhempani sen sijaan ovat eronneet, koska toinen heistä kykeni terveeseen suhteeseen ja toinen ei. 

Vierailija kirjoitti:

Asutteko kaukana toisistanne, miksi näette harvoin?

kolmisensataa kilomtriä välissä ja kummallakin kuitenkin suhteellisen kiireinen arki omissa elämissään.  Ja "etäisälle" vastauksena, olemme kyllä nähneet ihan fyysisestikkin, sulla oli kyllä hienoa pohdintaa ja ajatuksia herättäävää näkökulmaa, kiitos siitä.

Vierailija kirjoitti:

täällä olisi muutto yhteen, ja että kyllä pelottaa. miten pitää omat asiat, ilman että toinen leikkii salapoliisia jne.

Älä muuta. Miksi pitäisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Breadcrumbing on yksi nykyajan deittitrendi. Se on kiinnostusta ylläpitävää viestittelyä, joka ei koskaan johda suhteeseen. 

Ihan samalla tavalla kuin murustajan suhde deittikumppaniinsa, monien suhteet esim ystäviin voivat olla sellaisia, että lähettelemme heille somessa kuvia tai sydämiä, mutta emme välttämättä näe sitä vaivaa, että ajamme 20 kilometriä, istumme kahville ja asetumme aitoon vuorovaikutukseen. 

Kyse on digitaalisten alustojen tuomasta ongelmasta. Elämme nykyään illuusiossa, että ihmissuhteet pystytään korvaamaan erilaisilla somekanavilla. Iso osa ihmisistä elää siinä harhaluulossa, että ihmissuhteet voisivat toimia pääosin sähköisten välineiden kautta.

Tämä. Breadcrumbing kirjaimellisesti tarkoittaa leivänmurusten antamista.

Kun mies antaa breadcrumbingia, hän antaa sinulle huomiota, kiinnostusta jne. juuri niin vähän, ettet häivy, muttei kuitenkaan tarpeeksi, jotta olisit luottavainen tai tyytyväinen. Lisäksi netin ongelma on se, että tällaista yhteyttä mies voi pitää useaan naiseen yhtä aikaa. Mies ikäänkuin kerää itselleen haaremin netissä. Ja he eivät tiedä toisistaan mitään, vaan luulevat olevansa ainoita. Mutta se kummallinen ahdistus ja vaisto viestittää, että jotain on pielessä (eli et olekaan ainoa).

Akkojen höpötyksiä! Sitä paitsi tapailusuhteissa on oikeus muihinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutteko kaukana toisistanne, miksi näette harvoin?

kolmisensataa kilomtriä välissä ja kummallakin kuitenkin suhteellisen kiireinen arki omissa elämissään.  Ja "etäisälle" vastauksena, olemme kyllä nähneet ihan fyysisestikkin, sulla oli kyllä hienoa pohdintaa ja ajatuksia herättäävää näkökulmaa, kiitos siitä.

Mikä idea tuollaisessa "suhteessa" on? Onko mitään tavotteita tms.? Aika pitkä välimatka teillä.

Vierailija kirjoitti:

Tuota kutsutaan intuitioksi, ja sitä pitää kuunnella.

Höpönlöpön. Useimmilla tuo ahdistus kertoo vain ja ainoastaan omasta epävarmuudesta, joka useimmiten johtuu aiemmista kokemuksista. 

Ei kannata sabotoida mahdollisuutta hyvään suhteeseen "intuition" perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Tutustu traumasiteeseen. Sun kannattaa nyt olla todella skarppina, koska olet huumekoukussa fysiologisesti. Ja mies on sun huumekauppias ja kauppaa sulle huumetta oman halunsa mukaan eikä sinun tarpeesi eikä tilanne ole muutenkaan terveellinen sinulle. 

Nyt terävöitä omat rajasi ja rimasi korkeus. Mitä odotit suhteelta ennen kuin tutustuit mieheen. Millaista suhdetta ja yhteyttä toivoit. Täyttävätkö nämä. Jos näyttää siltä, ettei mies omaehtoisesti pyytämättä tarjoa tätä, aloita huumevieroitus ja heivaa mies. 

Suurella todennäköisyydellä mies on toksinen tai narsisti, koska traumaside syntyi tai omat traumasi ovat hoitamatta tai molemmat. 

Todella törkeää olettaa, että ap ja hänen miesystävä käyttävät huumeita. Mistä sä revit tollasia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutteko kaukana toisistanne, miksi näette harvoin?

kolmisensataa kilomtriä välissä ja kummallakin kuitenkin suhteellisen kiireinen arki omissa elämissään.  Ja "etäisälle" vastauksena, olemme kyllä nähneet ihan fyysisestikkin, sulla oli kyllä hienoa pohdintaa ja ajatuksia herättäävää näkökulmaa, kiitos siitä.

Etäisä on trolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutteko kaukana toisistanne, miksi näette harvoin?

kolmisensataa kilomtriä välissä ja kummallakin kuitenkin suhteellisen kiireinen arki omissa elämissään.  Ja "etäisälle" vastauksena, olemme kyllä nähneet ihan fyysisestikkin, sulla oli kyllä hienoa pohdintaa ja ajatuksia herättäävää näkökulmaa, kiitos siitä.

Mikä idea tuollaisessa "suhteessa" on? Onko mitään tavotteita tms.? Aika pitkä välimatka teillä.

Tjaa, mielenkiintoinen näkökulma. Pitäisi siis asua pisimmillään naapuritalossa, että voitaisiin suhteeksi laskea?  En ntiennyt, että kaukosuhteet eivät ole suhteita.  Joskus yksi yllättävä kohtaaminen voi johtaa tunteisiin toista kohtaan, vaikkei samassa pitäjässä asuisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asutteko kaukana toisistanne, miksi näette harvoin?

kolmisensataa kilomtriä välissä ja kummallakin kuitenkin suhteellisen kiireinen arki omissa elämissään.  Ja "etäisälle" vastauksena, olemme kyllä nähneet ihan fyysisestikkin, sulla oli kyllä hienoa pohdintaa ja ajatuksia herättäävää näkökulmaa, kiitos siitä.

Mikä idea tuollaisessa "suhteessa" on? Onko mitään tavotteita tms.? Aika pitkä välimatka teillä.

Tjaa, mielenkiintoinen näkökulma. Pitäisi siis asua pisimmillään naapuritalossa, että voitaisiin suhteeksi laskea?  En ntiennyt, että kaukosuhteet eivät ole suhteita.  Joskus yksi yllättävä kohtaaminen voi johtaa tunteisiin toista kohtaan, vaikkei samassa pitäjässä asuisikaan.

Minulla ei olisi 1990-luvun alkupuolen jälkeen ollut varmaan ainuttakaan seurustelusuhdetta, jos olisi pitänyt löytää joku, joka asuu samassa kaupungissa. Ja asuin sentään Suomen isoimmissa kaupungeissa siihen saakka, että kohtasin puolisoni (joka asui pienellä paikkakunnalla) ja muutin hänen luokseen.

Eli en itsekään ymmärrä sitä, että rajaisi potentiaaliset ehdokkaat pois vain sen perusteella, ettei voi tavata päivittäin tai aina viikottainkaan.

Alitajunta lähettää sinulle huolestunutta oloa, koska on joku pieni epäilys? Ja onhan se niinkin, että jos aiemmin on tapahtunut jotain ikävää, niin kestää ennenkuin luottaa toiseen ihmiseen. Alitajunta voi olla liian herkillä aikaisempien kokemusten vuoksi.

Minulla oli samaa. Välttelin pelkoa sillä, että en sitoutunut mieheen henkisesti pariin vuoteen, vaan tapailin muitakin miehiä ja vähintään haaveiden ja yhteydenpidon kautta pidin muita varalla. Väärin, tiedän, mutta oli paha låheisyyskammo.

uppp