Tee luontoteko, perusta pieni niitty!
Jokainen nyt kauppaan ostamaan niittykukkasiemensekoituspussi. Lohkaise pieni ala nurmikostasi, poista nurmipinta. Haraa maa ja nypi kaikki juuret pois. Huh, tämä on työläin vaihe! Sitten kylvä kun yöpakkaset on ohi, haraa siemenet kevyesti multaan tai peitä ohuella multakertoksella. Voit vielä hellästi polkea pinnan. Tadaa! Niitty on perustettu. Sitten vain kastelet jos näyttää olevan tarvetta, muutoin vain nauti!
Tämä on ihana tapa auttaa pölyttäjiä. Keski- ja loppukesällä niitylläsi käy kuhina, surina ja lepatus.
Tässä sinulle lähes ilmainen hyvänmielen resepti :)
Kommentit (42)
Taidanpa kokeilla vaikka tuo putsaus tuntuu kovalta hommalta .
Helpompaa katsella viereistä 20 000 neliön laidunta, jossa ilman nyppimistä, kitkemistä ja kastelua kukkii tuhansia luonnonkukkia. Nuo niittykukkaseokset eivät (pääosin) ole suomalaisia, joten nauti ihmeessä unikkoniitystäsi, se on keinotekoinen ja keskieurooppalainen epäluonto.
Tänä kesänä niittyä kehiin sekä perhosia kiinnostavia perennoja. Kukkivia puita ja pensaita. Luonnonkasveja vapaasti. Kaikki voittaa!
Vierailija kirjoitti:
Taidanpa kokeilla vaikka tuo putsaus tuntuu kovalta hommalta .
Se nurmipinnan kuoriminen ja juurten nyppiminen onkin, mutta ajattele positiivisesti liikuntasuorituksena! Ja eihän sitä kerralla tarvii rykästä.
Mutta kun kylvös alkaa itää niin huomaat että kyllä kannatti :) ja koko kesän tunne ja lajien kirjo vain kasvaa!
Juuri tilasin 30€ niittykukkasiemeniä ja aion perustaa kukkaniityn. Tosin, meillä osa tontista on jo nyt ollut niittynä. Samoin teen unikkopellon.
Jo etukäteen kauhistuuttaa nurmikonpinnan poisto, kun se on työläin vaihe.
Perhosten olen huomannut lisääntyvän huomattavasti kukkaniittyen ansiosta.
Edellisessä Kaunein kesämökki-ohjelmassa oli kaunis kukkaniitty.
Muistattehan jättää myös erilaiset thermacell-laitteet vaikuttavine aineineen kaupan hyllylle. Hyttynen on luonnon kannalta yhtä tärkeä kuin perhoset tai kimalaiset. Hyttysiä varten kannattaa perustaa erilaisia pieniä kosteikkoja, jo pelkkä pensaiden alle asetettu pesuvati, jossa on vettä, on monelle hyttyslajille riittävä.
En halua pihalleni kuhinaa, surinaa ja lepatusta. Ampparit, sääsket, punkit ja paarmat tuhoavat luontokokemuksen ja ne just viihtyvät pitkässä korsikossa. Hyi olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Muistattehan jättää myös erilaiset thermacell-laitteet vaikuttavine aineineen kaupan hyllylle. Hyttynen on luonnon kannalta yhtä tärkeä kuin perhoset tai kimalaiset. Hyttysiä varten kannattaa perustaa erilaisia pieniä kosteikkoja, jo pelkkä pensaiden alle asetettu pesuvati, jossa on vettä, on monelle hyttyslajille riittävä.
Kokeilen tota vati juttua . Ensimmäinen hyttynen on jo nähty .
Nuo niittykukkaseoksethan on todettu suomalaiselle luonnolle vieraslajeiksi. Niistä voi olla iloa vuoden tai kaksi, mutta sitten ollaankin ongelmissa sen kanssa, miten saadaan puutarhasta poistettua kasvit, jotka eivät sinne kuulu ja jotka vievät tilaa perinteiseltä ketoneilikalta, ruiskaunokilta tai päivänkakkaralta.
Vierailija kirjoitti:
Helpompaa katsella viereistä 20 000 neliön laidunta, jossa ilman nyppimistä, kitkemistä ja kastelua kukkii tuhansia luonnonkukkia. Nuo niittykukkaseokset eivät (pääosin) ole suomalaisia, joten nauti ihmeessä unikkoniitystäsi, se on keinotekoinen ja keskieurooppalainen epäluonto.
Ihan mahtavaa että sinulla on tuollainen mahdollisuus! Se on upea elinympäristö seurattavaksi.
Monet meistä asuu tiiviisti ja pihat on pieniä ja nurmikolla. Kyllä se on vain plussaa jos osan näistä nurmikoista laittaa kukkimaan, olipa seassa unikkoa, kotimaista luonnonkukkaa tai vaikkaa pelkkää apilaa.
Olen aloittaja, asun kaupungin keskustassa. Kun muutettiin tähän taloon, oli pelkkä nurmimatto. Nyt on muutama kukkiva puu, kukkiva pensasaita, kuivan paikan niitty kotimaisilla lajeilla, apilat ja muut kukkii nurmikolla, ja nyt ajattelin perustaa vielä uudenkin niityn 1 vuotisesta seoksesta. Tein niin viimevuonakin, ja hyvin kelpasi pörriäisille nekin. Myös krookuksia ja muita kevään kukkijoita olen piilotellut ympäri pihaa. Mukavaa seurata niiden putkahtelua.
Vierailija kirjoitti:
Nuo niittykukkaseoksethan on todettu suomalaiselle luonnolle vieraslajeiksi. Niistä voi olla iloa vuoden tai kaksi, mutta sitten ollaankin ongelmissa sen kanssa, miten saadaan puutarhasta poistettua kasvit, jotka eivät sinne kuulu ja jotka vievät tilaa perinteiseltä ketoneilikalta, ruiskaunokilta tai päivänkakkaralta.
Niitä löytyy kyllä myös kotimaisilla lajeilla. Kun niitty on perustettu, siihen voi aina siirtää tai kylvää myös lisää. Itse myös kerään luonnosta siemeniä ja kylvän niittyyni. Osa niistä aina itää ja lajien kirjo kasvaa vuosi vuodelta.
Kiva vinkki. :) Itselläni ei ole valitettavasti puutarhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo niittykukkaseoksethan on todettu suomalaiselle luonnolle vieraslajeiksi. Niistä voi olla iloa vuoden tai kaksi, mutta sitten ollaankin ongelmissa sen kanssa, miten saadaan puutarhasta poistettua kasvit, jotka eivät sinne kuulu ja jotka vievät tilaa perinteiseltä ketoneilikalta, ruiskaunokilta tai päivänkakkaralta.
Niitä löytyy kyllä myös kotimaisilla lajeilla. Kun niitty on perustettu, siihen voi aina siirtää tai kylvää myös lisää. Itse myös kerään luonnosta siemeniä ja kylvän niittyyni. Osa niistä aina itää ja lajien kirjo kasvaa vuosi vuodelta.
Keräät luonnosta siemeniä eli siis teet mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo niittykukkaseoksethan on todettu suomalaiselle luonnolle vieraslajeiksi. Niistä voi olla iloa vuoden tai kaksi, mutta sitten ollaankin ongelmissa sen kanssa, miten saadaan puutarhasta poistettua kasvit, jotka eivät sinne kuulu ja jotka vievät tilaa perinteiseltä ketoneilikalta, ruiskaunokilta tai päivänkakkaralta.
Niitä löytyy kyllä myös kotimaisilla lajeilla. Kun niitty on perustettu, siihen voi aina siirtää tai kylvää myös lisää. Itse myös kerään luonnosta siemeniä ja kylvän niittyyni. Osa niistä aina itää ja lajien kirjo kasvaa vuosi vuodelta.
Keräät luonnosta siemeniä eli siis teet mitä?
Yleensä tien pientareilta (tämäkin on luontoa) kerään niittykukista siemeniä loppukesällä ja syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo niittykukkaseoksethan on todettu suomalaiselle luonnolle vieraslajeiksi. Niistä voi olla iloa vuoden tai kaksi, mutta sitten ollaankin ongelmissa sen kanssa, miten saadaan puutarhasta poistettua kasvit, jotka eivät sinne kuulu ja jotka vievät tilaa perinteiseltä ketoneilikalta, ruiskaunokilta tai päivänkakkaralta.
Niitä löytyy kyllä myös kotimaisilla lajeilla. Kun niitty on perustettu, siihen voi aina siirtää tai kylvää myös lisää. Itse myös kerään luonnosta siemeniä ja kylvän niittyyni. Osa niistä aina itää ja lajien kirjo kasvaa vuosi vuodelta.
Keräät luonnosta siemeniä eli siis teet mitä?
Yleensä tien pientareilta (tämäkin on luontoa) kerään niittykukista siemeniä loppukesällä ja syksyllä.
Meillä pientareet niitetään ennen kuin siemeniä ehtii muodostua ja ne, jotka jäävät niittoterän ulottumattomiin, ovat tarpeen sen pientareen niittynä pysymiselle.
Ei sitä kukkaniittyä tarvitse perustaa, keräät saunakukkaa, ja apilaa syksyllä jostain maajussin pientareelta kun ovat tuleentuneet, ja levittelet siihen omaan puutarhaan samana syksynä, apila typensitojana saattaa pärjätä, ja saunakukkaa saatkin sitten kitkeä koko ajan. Koiranputki on myös selviytyjätyyppiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä kukkaniittyä tarvitse perustaa, keräät saunakukkaa, ja apilaa syksyllä jostain maajussin pientareelta kun ovat tuleentuneet, ja levittelet siihen omaan puutarhaan samana syksynä, apila typensitojana saattaa pärjätä, ja saunakukkaa saatkin sitten kitkeä koko ajan. Koiranputki on myös selviytyjätyyppiä.
Jokamiehenoikeudet ovat nykyisin samat kuin varkaan oikeudet.
Nyt sitten moottorisaha laulamaan ja satavuotiaat hongat nurin!
Traktorilla ojittaa metsänpohjan ja kyntää sen somaksi niityksi.
Vierailija kirjoitti:
Muistattehan jättää myös erilaiset thermacell-laitteet vaikuttavine aineineen kaupan hyllylle. Hyttynen on luonnon kannalta yhtä tärkeä kuin perhoset tai kimalaiset. Hyttysiä varten kannattaa perustaa erilaisia pieniä kosteikkoja, jo pelkkä pensaiden alle asetettu pesuvati, jossa on vettä, on monelle hyttyslajille riittävä.
Ei saakeli.
Meidän mökillä on kesäisin hyttysiä niin jumalattomasti jo muutenkin, että pelkkä vedenhakureissu kaivolta on ihan järkyttävää, kun parvi hyttysiä kimpussa samantien, ja sisään mökkiin päästyäsi naama ja kädet on paukamoilla.
Kaikki jotka _inisevät_ hyttysten suojelemisesta, tervetuloa meidän mökille. Katan teille kahvit pullineen pihalle, nauttikaa luonnosta ja siitä, että tuskanne hyttysten katoamisesta haihtuu samantien. Lupaan. 🥰
Epäilen näitä vihervassujen agendoja... Ehkä kannattaisikin toimia juuri päinvastoin: myrkytän vieraslajit ja revin ne juurineen irti Suomen pyhästä maaperästä...