"Valtiovarainministeriö haluaa leikata ammattikoulutuksesta" - "Ministeriön mukaan pakolliset yleissivistävät opinnot hidastavat opiskelijoiden työllistymistä."

Näin kasvatetaan halpoja työntekijöitä firmoille, oikeuksistaan tietoisten ja valveutuneiden kansalaisten sijaan. Ja kyllä, sinunkin lapsesti saattaa olla tulevaisuuden orjatyövoimaa 7e tuntipalkalla, vaikka kuinka äänestäisit kokoomusta ja kuvittelet olevasi ylempää keskiluokkaa.

Sivistystä ja älyä on vaikeampi hallita, kuin leivänmurusista keskenään taistelevia köyhiä. 

Eiköhän ne keskeyttämiset johdu siitä, että rahaa on niin vähän, että käytännössä ei opeteta. Oppiminen tapahtuu yrityksissä, joissa ei ole osaamista oppimisvaikeuksista ja ohjeiden antamisesta tällaisille opiskelijoille.

Ammatillinen perustutkinto on 180 pistettä, josta 35 pistettä on yhteisiä aineita. Opinto-ohjausta, liikuntaa, ammattisanastoa englanniksi, työlainsäädäntöä, asiakaspalvelutilanteita, prosenttilaskua  ym turhaa.  Mitkähän 25 muuta pistettä  on poistolistalla ?

Ammattikoulun voi jo nyt suorittaa 2 vuodessa, jos on motivaatioita.  Tai suorittaa vain osatutkinnon ilman yhteisiä aineitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joopa joo, huomaa ettei päivääkään ole opetusalalla tehty töitä. Jo nyt isolla osalla ammattikoululaisista on mahdollisuus suorittaa ns yleissivistävät aineet tenttimällä, jolloin he säästävät noin puoli vuotta aikaa opinnoissa.

He, ketkä opetukseen osallistuvat, todella myös tarvitsevat opetusta. Joissain ammattikouluissa on pyritty kehittämään yleissivistävien aineiden ja oman ammattialan yhteyksiä tiivistämällä yhteistyötä opetuksessa, jonka toivotaan luovan konkretiaa yleissivistävien aineiden opiskeluun, ja motivoivan opinnoissa eteenpäin. Esimerkiksi, tarjoilujaopiskelijat laskevat prosenttilaskuja yhdistäen niitä työssä tarvittaviin mittayksiköihin tai hintoihin. Englanniksi demotaan asiakaspalvelutilanteita, ja yhteiskuntaopissa tehdään työhakemuksia ja tutustutaan työehtosopimukseen.

Tämä on se oikea suunta.

Prosenttilaskut opitaan jo peruskoulussa.

Niin, pitäisi oppia. Osa oppii. Ja sen takia oikea suunta onkin juuri se, että jos on taitoja, ne osoittamalla (tenttimällä) ei tarvitse matematiikan tunnilla istua. Mutta aika monella ei ole esim. prosenttilaskut hallussa.

Vierailija kirjoitti:

Näkis vaan. Hoitajienkin koulutuksessa on kaikenmaailman hoitotiedettä mikä on täysin turhaa. Ei putkimiestenkään koulutuksessa ole putkitiedettä.

Opetan lähihoitajaksi opiskelevista. Ei ole hoitotiedettä, sinulla on väärät kuvitelmat. Opetuksen sisällöt tulevat tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksista. Siellä ei lue missään kohdassa hoitotiede. Näyttöön perustuvan tiedon käyttäminen lukee. Se tarkoittaa esim. käypä hoito- suosituksia, tiedon hakua Terveyskirjastosta tai vaikkapa ihan tavallisia hygienia- ja aseptiukkaohjeita, joita tarvitsee osata mikrobien leviämisen estämiseksi. Tässä keskustelussa olevat yto-opinnot eivät ole ammatillisia opintoja, vaan kaikille yhteisiä opintoja, kuten matematiikka, fysiikka ja kemia, äidinkieli, englanti, ruotsi. Näiden osuus opinnoista on pieni, 35 osp, kun koko tutkinto on 180 osp.

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulu on kolmivuotinen, jotta tutkinnolla voi hakea kolmannelle asteelle. Millähän ministeriö meinaa täyttää nuo vapautuvat tunnit vai lyhennetäänkö opiskelua vuodella ja viedään opiskelijoilta mahdollisuus korkeampiin koulutuksiin? Vai onko halukkaille ylimääräinen "korkeakoulu"-vuosi? Entä jos sitä ei nuoruuden puuskissa halua käydä, mutta 10 vuoden jälkeen korkeakoulut houkuttelee, mutta ei ole "lupaa" hakea? Pitääkö silloin mennä kyseiselle vuoden pupukurssille vain päästäkseen kunnon opintoihin?

Jospa lisätään työssäoppimista, sillähän säästetään.

Kyllä ammattikoulutuksesta on varaa leikata. Esimerkki: fysiikan opettaja perusammattikoulussa ( ei siis mitään ydinfysiikkaa) opetusta 13 viikkotuntia ( lue viikkokolmevarttista) plus lomat. On hirrrrveän rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kumma, että osa ammattikoululaisista ehtii ja pystyy suorittamaan samaan aikaan yhdistelmäopintoja eli saavat sekä ammattitutkinnon että ylioppilastodistuksen. Missäs nämä pelkän ammattitutkinnon suorittajat oikein haahuilevat?

Heidän oppiaikansa yleensä pidentyykin ja aika harva saa molemmista kiitettävät arvosanat. Tahtoo molemmat tutkinnot mennä hieman sinne päin, koska luullaan, että tämä olisi se helppo tieto. Kaksoistutkinto vaatii aika paljon opiskelijalta. Muista myös, että eivät suorita siis lukiota, vain yo-tutkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ammattikoulutuksesta on varaa leikata. Esimerkki: fysiikan opettaja perusammattikoulussa ( ei siis mitään ydinfysiikkaa) opetusta 13 viikkotuntia ( lue viikkokolmevarttista) plus lomat. On hirrrrveän rankkaa.

Noup. Kyllä se työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Ja toki käytännössä hiukan enemmän, koska arkipyhät eivät lyhennä ammatillisen opettajan työaikaa. En minä tee vaikkapa vappuna töitä, vaan teen arkipyhien tunnit muulloin. Jos jollain on opetusta 13 tuntia, siinä tapauksessa hän tekee osa-aikatyötä. Ammatillisessa koulutuksessa tosiaan on täysin erilaiset työajat kuin peruskouluissa, mutta palkkakin on suhteessa työaikaan.

Omana aikanani oli parhaat aineet Yhteiskuntatalous ja Työelämätietous. Antoivat todella kattavan kuvan, miten Suomen talous, yhteiskunta ja muutenkin työelämä pyörii. Tätä nuoret kaipaisivat, työelämään siirtyessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli amiksesta ei vastaisuudessa pääse ammattikorkeaan. Järkyttävä idea viedä amiksesta valmistuvilta korkeakouluhakukelpoisuus.

ööö... ei järkyttänyt silloin, kun tätä kelpoisuutta ei vielä ollut.

On se aina ollut, valmistuin merkonomiksi 1978 ja siitä kauppakorkeakouluun, en ole yo.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän ne keskeyttämiset johdu siitä, että rahaa on niin vähän, että käytännössä ei opeteta. Oppiminen tapahtuu yrityksissä, joissa ei ole osaamista oppimisvaikeuksista ja ohjeiden antamisesta tällaisille opiskelijoille.

Keskeyttämisistä on olemassa tilastot, joissa näkyy syyt keskeytykselle. Työllistyminen on yksi syy, opintojen loppuvaiheessa erityisesti. Opiskelija voi tulla jatkamaan myöhemmin loppuun opintonsa. Äitiyslomat ovat yleisin syy väliaikaiselle keskeytykselle, koskee erityisesti aikuisia muualta Suomeen muuttaneita. Nyt on ollut myös maasta kirjoitukset ja muut oleskelulupiin liittyvät ongelmat keskeytyksen syynä. Lisäksi kun työllisyyspalvelut ovat antaneet enintään 24 kk ajan lupia opiskella työttömyysetuudella, siellä näkyy iso piikki, kun työttömyysetuuden maksu loppuu. Näitä tulia on myönnetty aikuisille, joilla ei ole aiempaa ammattia. Jos työllisyystilanne olisi hyvä, useammat uskaltaisivat ottaa opintolainaa sen 24 kk jälkeen. Nyt kun työllistyminen on heikkoa, opintolainan ottamista vältellään amiksessa, erityisesti perheelliset ihmiset ovat arkoja ottamaan lainaa, koska pelkäävät, etteivät saa maksettua lainaa ikinä takaisin. Nuorilla keskeytymisiå voi aiheuttaa oppivelvollisuusiän nosto, näin on arveltu. Jokaiselle pitää olla opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Aiemmmin meillä oli Suomessa nuoria, jotka eivät aloittaneet opiskelua heti peruskoulun jälkeen. Siellä on monia syitä ja ongelmia taustalla. Kyllä se nuorissa näkyy, että osa ei ole lainkaan kiinnostunut opiskelusta. Se nähdään pakkona.