Lue keskustelun säännöt.
Te ketkä olette menettäneet sisaruksenne jolla on lapsia, millaiset välit teillä on näihin sisaruksenne lapsiin?
19.04.2023 |
Siskoni kuoli ja häneltä jäi ekaluokkalainen lapsi. Lapsi asuu isänsä kanssa kahdestaan. Lapsi muutti isänsä kanssa jokin aika sitten satojen kilometrien päähän, mikä on toki hyvä asia koska isä sai hyvän työn, ja näkemiset on harventuneet. Aikaisemmin nähtiin ainakin parin, kolmen viikon välein. Nyt yhteydenpito tapahtuu lähinnä puhelimitse ja viestitse.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni kuoli melko nuorena, hänellä oli 1v ja 7v lapset. Kummankaan lapsen äidit ei halunneet pitää yhteyttä meidän perheeseen, minuun tai vanhempiini. Nuo lapset jäi valitettavasti ihan tuntemattomiksi meille. Mielestäni he äidit toimivat väärin. Nämä lapset on kuitenkin ainoa asia mitä veljestäni on.
Kuulostatte biologisen isäni suvulta.
Hän kuoli kun olin lapsi ja suvun mielestä oli ihan outoa, etten minä ja siskoni olleet tekemisissä heidän kanssaan. Biologinen isäni oli päihde- ja mt-ongelmainen, hän teki kamapäissään itsemurhan. Näin biologisen isäni reilu vuosi ennen tämän kuolemaa. Hän ei itsekään pitänyt juurikaan yhteyttä perheeseensä, joten miksi minäkään olisin? Olin nähnyt heidän joskus vauvana, mitä en itse muista.
Biologinen isäni oli hyvästä perheestä. Tämä perhe ei lainkaan voinut käsittää, miksi jollain on ongelmia mielenterveyden kanssa tai miksi joku tekee itsemurhan. Päihdeongelmat he myös kielsivät täysin, eihän hybän perheen lapsi nyt sellaisia, vaikka kuollessa llikin enemmän aineita veressä kuin keskiverto huumeluolasta löytyy. He syyttivät biologisen isäni ongelmista kaikkia muita ihmisiä, myös minua, siskoa ja äitiä. Ei kiinnosta olla missään tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa.
Samoja kokemuksia.
Isän suku on sellaista sukufirmojen osingoilla ja perinnöllinen elävää porukkaa, joka halveksi äitini perhettä, tavallisia ja ahkeria, työssäkäyviä keskituloisia vanhempia.
Isän alkoholi-, huume- ja lääkkeiden väärinkäyttöongelmat ei suinkaan olleet hänen omaa tai epätoimivan lapsuudenperheen syytä, vaan tuollaisesta tavallisten työssäkäyvien vanhempien perheestä kotoisin olevan äitini syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät välit. Ollaan tekemisissä yhtä paljon kuin aiemminkin.
Siskon hautajaisissa pari vuotta sitten päivitettiin lastensa kanssa yhteystiedot, mutta eipä juuri olla yhteydessä oltu.
Veljeltä jäi kolme lasta ja olivat meillä sijoituksessa jo loppuvaiheessa. Adoptio on käynnissä, kunhan vaan äiti taas löytyis allekirjoittamaan papereita.
Narkkari ja juoppo se nainen, lähti milloin kenenkin matkaan..
Veli teki paria duunia, yritti pitää pakan kasassa. Sairastui burnouttiin, masennukseen yms. ja se sitten vei mennessään. :( Sanoi se joskus, ettei ole varma onko lapset kaikki hänen, mutta sisaruksina ne nyt kasvatetaan, kun on alotettukin. Tällä mennään.
Sen äidin puolelta on lapsilla yksi sukulainen, joka saa tavata lapsia niin paljon kuin lystää. Eli siis isoäiti, joka on vielä työelämässä. Nähtävästi tulee meidän mummon mökkiin asumaan sitten, kun jää eläkkeelle.
Käytännössä ei nähty kuin muutamissa sukujuhlissa noin 20 vuoteen (eli isoäidin synttärit, siskonlasten rippijuhlat) ja lopulta myös siskonlasten häissä. Niiden jälkeen yhteydenpito on ollut tiivistä eli ei ne 20 vuotta erossa äidin suvusta onneksi estä nykyistä hyvää yhdessäoloa. Olen siskonlasten varamummi, koska isänsä uusi vaimo ei ole kiinnostunut kuin oman lapsensa lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni kuoli melko nuorena, hänellä oli 1v ja 7v lapset. Kummankaan lapsen äidit ei halunneet pitää yhteyttä meidän perheeseen, minuun tai vanhempiini. Nuo lapset jäi valitettavasti ihan tuntemattomiksi meille. Mielestäni he äidit toimivat väärin. Nämä lapset on kuitenkin ainoa asia mitä veljestäni on.
Ei ne lapset ole mitään teidän perheelle kuuluvia muistoesineitä, vaan omia itsejään. Heidän asioistaan päättävät heidän huoltajansa ei tässä tapauksessa lasten äidit.
Jos kerran kummankaan lapsen äiti ei halua pitää tai halua lapsensa pitävän teihin mitään yhteyttä, veikkaan että taustalla on jotain mitä et kerro.
Kuuluu ne lapset meillekin veljeni kautta.
Sekä vanhemmat että minä yritimme hakea näistä toisen lapsen huoltajuuttakin mutta oikeus oli äidin puolella.
Millä perusteella te olette muka huoltajuutta hakeneet? Eihän Suomessa saa edes narkkariäidiltä huoltajuutta, jos tämä ei itse luovuta lapsiaan.
On vissiin katsottu liikaa ulkomaalaisia sarjoja, kun on yritetty äidin ja lapsen yhteys hajottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veljeni kuoli melko nuorena, hänellä oli 1v ja 7v lapset. Kummankaan lapsen äidit ei halunneet pitää yhteyttä meidän perheeseen, minuun tai vanhempiini. Nuo lapset jäi valitettavasti ihan tuntemattomiksi meille. Mielestäni he äidit toimivat väärin. Nämä lapset on kuitenkin ainoa asia mitä veljestäni on.
Ei ne lapset ole mitään teidän perheelle kuuluvia muistoesineitä, vaan omia itsejään. Heidän asioistaan päättävät heidän huoltajansa ei tässä tapauksessa lasten äidit.
Jos kerran kummankaan lapsen äiti ei halua pitää tai halua lapsensa pitävän teihin mitään yhteyttä, veikkaan että taustalla on jotain mitä et kerro.
Kuuluu ne lapset meillekin veljeni kautta.
Sekä vanhemmat että minä yritimme hakea näistä toisen lapsen huoltajuuttakin mutta oikeus oli äidin puolella.
Miksi haitte huoltajuutta? Tottakai oikeus on äidin puolella ellei ole joku iso ongelma sill äidillä. Ei huoltajuutta niin vain anneta muille kuin lapsen vanhemmille.
Meidän mielestä lapsen olisi ollut hyvä olla meidän kanssa. Samalla hän olisi voinut tutustua isäänsä.
Edelleenkin miksi haitte huoltajuutta? Miksei tavallinen tapaaminen ja yhteydenpito riittänyt? Yrittikö lapsen äiti estää vai mikä ihme tässä nyt on? Kyllähän sitä voi kuolleeseen vanhempaansa muutenkin tutustua kuon olemalla tätinsä tai isovanhempiensa huollettavana. Kyllä se sukulaisuus ja yhteydenpito säilyy ilman huoltajuutta, JOS osaa olla ihmisiksi.
En kyllä yhtään ihmettele miksi lasten äidit ovat katkaisseet välinsä teihin isän sukulaisiin. Sen verran kummallista touhua nyt kyllä. Tuommoisen oikeuteen asti viedyn huoltajuusriidan jälkeen en haluaisi itsekään olla tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni oli huumeongelmainen ja kuoli yliannostukseen. Lasten isän vanhemmat on aktiivisesti mukana lasten elämässä ja nähdään lapsia silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Veljeltä jäi kolme lasta ja olivat meillä sijoituksessa jo loppuvaiheessa. Adoptio on käynnissä, kunhan vaan äiti taas löytyis allekirjoittamaan papereita.
Narkkari ja juoppo se nainen, lähti milloin kenenkin matkaan..
Veli teki paria duunia, yritti pitää pakan kasassa. Sairastui burnouttiin, masennukseen yms. ja se sitten vei mennessään. :( Sanoi se joskus, ettei ole varma onko lapset kaikki hänen, mutta sisaruksina ne nyt kasvatetaan, kun on alotettukin. Tällä mennään.
Sen äidin puolelta on lapsilla yksi sukulainen, joka saa tavata lapsia niin paljon kuin lystää. Eli siis isoäiti, joka on vielä työelämässä. Nähtävästi tulee meidän mummon mökkiin asumaan sitten, kun jää eläkkeelle.
Ei kai sentään lasten kuullen sanonut?
Tavallaan ihan ymmärrettävää tuo lasten äidin kuvio. Ei ole helppoa jäädä yksin lasten kanssa.
Eli ei sinun lapsesi. Eikä vanhempiesi lapsi.
Ihan muiden lapsi.