HS: Osingot on ymmärretty täysin väärin
"Moni sijoittaja on ymmärtänyt osingot täysin väärin, väittää professori Peter Nyberg. Osinkojen perässä juokseminen on hänen mukaansa järjetöntä, sillä ne eivät tee ketään rikkaammaksi."
Koko juttu on maksumuurin takana: https://www.hs.fi/visio/art-2000009475409.html
Voisiko joku referoida, millä tavalla osingot on ymmärretty väärin? Kannattaako sijoittajan suosia sellaisia osakkeita, joista ei tule lainkaan osinkoja, vai onko osingot pikemminkin yhdentekeviä?
Kommentit (93)
Lainauksia:
Kurssin nopea toipuminen pudotuksesta ei liity mitenkään osinkoon. Sen syynä on todennäköisesti joku samaan aikaan tullut myönteinen uutinen tai markkinan yleinen nousu, Nyberg vastaa.
Osakekurssi olisi Nybergin mukaan todennäköisesti noussut muutenkin ja jopa korkeammalle ilman osinkodippiä.
Yksi iso ongelma on se, että hyvä osinkotuotto ei välttämättä tarkoita, että kyseessä on laadukas tai edes vähäriskisempi yhtiö.
Pelkän korkean osinkotuoton käyttäminen ostokriteerinä on Nybergin mukaan huono strategia.
Tärkeintä olisi katsoa osakkeen kokonaistuottoa, joka tarkoittaa osakkeen arvonnousua eli kurssinousua yhdistettynä osingon tuomaan tuottoon, Nyberg korostaa.
Pelkkä korkea osinkotuotto voi nimittäin johtaa helposti harhaan. Korkeaa osinkotuottoa metsästävä sijoittaja saattaa Nybergin mukaan tyytyä heikkoon tai olemattomaan arvonnousuun, kunhan tiedossa on hyvää osinkotuottoa.
Mistähän tämä professori nyt sitten tietää, että mitä muut ihmiset ymmärtävät ja miten? Merkonomikin ymmärtää ainakin samat asiat, kun mitä tämä professori tässä tuo esille.
Ja:
Joskus osinkotuotto voi olla korkea pelkästään siksi, että osakekurssi mataa alamaissa, koska yhtiöllä ei mene hyvin. Koska osinkotuotto lasketaan jakamalla osakekohtainen osinko osakkeen hinnalla, voi kurssin alamäki pumpata osinkotuottoa korkeammaksi.
Osingoista on iloa niille, jotka ei myy osakkeitaan. Jos haluaisi vain treidata, osinko on aika turhaa jos saman rahan voisi saada arvonnousuna.
Pahimmillaan yhtiö voi ottaa jopa lainaa voidakseen jakaa kasvavaa osinkoa, vaikka sen näkymät olisivat heikentyneet.
Yhtiöt nimittäin tietävät, että osingon leikkaaminen tai pelkkä sen kasvun loppuminen voi romauttaa osakekurssin pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä on väliä saako sen saman rahan arvonnousuna vai osinkoina? Myyntivoitostahan joutuu kuitenkin maksamaan saman veron joka tapauksessa.
Maallikkona kuvittelen, että osinko on oikeata rahaa ja sillä voi tehdä mitä haluaa ja arvonnousu on mikkihiirirahaa, jolla ei voi ostaa edes nakkipakettia (eikä siitä mene kyllä veroakaan, vaikka olisi kuinka hulppea arvonnousu)
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä on väliä saako sen saman rahan arvonnousuna vai osinkoina? Myyntivoitostahan joutuu kuitenkin maksamaan saman veron joka tapauksessa.
Myyntivoitosta vero 30%, osingoista noin 25%.
Vierailija kirjoitti:
Osingoista on iloa niille, jotka ei myy osakkeitaan. Jos haluaisi vain treidata, osinko on aika turhaa jos saman rahan voisi saada arvonnousuna.
Et saa samaa.
Suurin osa sijoittajista sijoittaa tunteella. Eli sama asia kuin ostaa viiniä etiketin perusteella.
Sijoittajaa omistaa osakkeita, joilla hän omistaa osuuden yrityksestä.
Jos yritys jakaa varojaan ulos osinkoina, yrityksen tase pienenee, eli yrityksen arvo laskee. Samoin laskee myös sinun osake omistuksesi arvo, koska osinkojen jaon myötä halpenee yrityksen osakkeen arvo (tutkittu).
Jos yritys jakaa varojaan avokätisesti ulos osinkoina, se voi kieliä siitä, ettei yrityksellä ole kasvupotentiaalia. Sillä ei ole mitään uutta, mihin investoida rahaa kasvattaakseen ja kehittääkseen liiketoimintaansa (ja tulevaisuuden voittojaan).
Korkea osinko voi siis kieliä siitä, että pidemmällä aikavälillä yrityksen tuloksentekokyky ei tule olemaan kestävällä pohjalla.
Liiketoimintaansa aktiivisesti kasvattava yritys harvemmin jakaa kovin avokätisiä osinkoja, koska se investoi rahojaan tutkimukseen, uusiin tuotantolaitoksiin, teknologioiden ostoon jne.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttuja, mutta onhan se hullua että pitkäjänteiset sijoittajat tahtoo joka vuosi kovia osinkoja, joilla sitten ostaa lisää osakkeita. Osingoista täytyy maksaa veroja, joten parempi olisi jos osinkoja ei maksettaisi vaan osakkeiden saisi nousta rauhassa.
Hajauttaminen antaa etua sijoittajalle jopa ihan matemaattisesti, eli se on pidemmällä tähtäimellä järkevämpää, kun pysyä pienemmässä määrässä osakkeita.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttuja, mutta onhan se hullua että pitkäjänteiset sijoittajat tahtoo joka vuosi kovia osinkoja, joilla sitten ostaa lisää osakkeita. Osingoista täytyy maksaa veroja, joten parempi olisi jos osinkoja ei maksettaisi vaan osakkeiden saisi nousta rauhassa.
Pahimpia on ne riemuidiootit, jotka kiirehtii ostamaan osakkeita ennen osingon irtoamista siksi, että saisi muhkeat osingot tililleen. Fiksumpi odottaisi, että osingot irtoaa ja kurssi laskee osingon arvon verran, jolloin välttyisi maksamasta osinkoveroa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttuja, mutta onhan se hullua että pitkäjänteiset sijoittajat tahtoo joka vuosi kovia osinkoja, joilla sitten ostaa lisää osakkeita. Osingoista täytyy maksaa veroja, joten parempi olisi jos osinkoja ei maksettaisi vaan osakkeiden saisi nousta rauhassa.
Hajauttaminen antaa etua sijoittajalle jopa ihan matemaattisesti, eli se on pidemmällä tähtäimellä järkevämpää, kun pysyä pienemmässä määrässä osakkeita.
Hajauttaminen ei edellytä osinkoja.
Eikö hyvin tuottava yritys pysty maksamaan osinkoa, koska se pystyy kasvamaan ja tekemään tuottavia investointeja myös lainarahalla.
Vierailija kirjoitti:
Lainauksia:
Kurssin nopea toipuminen pudotuksesta ei liity mitenkään osinkoon. Sen syynä on todennäköisesti joku samaan aikaan tullut myönteinen uutinen tai markkinan yleinen nousu, Nyberg vastaa.
Osakekurssi olisi Nybergin mukaan todennäköisesti noussut muutenkin ja jopa korkeammalle ilman osinkodippiä.Yksi iso ongelma on se, että hyvä osinkotuotto ei välttämättä tarkoita, että kyseessä on laadukas tai edes vähäriskisempi yhtiö.
Pelkän korkean osinkotuoton käyttäminen ostokriteerinä on Nybergin mukaan huono strategia.
Tärkeintä olisi katsoa osakkeen kokonaistuottoa, joka tarkoittaa osakkeen arvonnousua eli kurssinousua yhdistettynä osingon tuomaan tuottoon, Nyberg korostaa.
Pelkkä korkea osinkotuotto voi nimittäin johtaa helposti harhaan. Korkeaa osinkotuottoa metsästävä sijoittaja saattaa Nybergin mukaan tyytyä heikkoon tai olemattomaan arvonnousuun, kunhan tiedossa on hyvää osinkotuottoa.
Ihan järkeviähän tässä puhutaan. Näin pitäisikin jokaisen joka säästää/sijoittaa toimia. Korkean osingon yhtiö saattaa oll vaikeuksissa, ja osinkotuotto voi näyttää houkuttelevalta alhaisen osakekurssin takia, mutta varojen huvetessa yhtiön kassasta illuusio voi murentua nopeasti. Vastaavasti osinkotuotto voi näyttää korkealta, mikäli yhtiö maksaa yli 100 % tuloksestaan osinkoina.
1. Omistat yrityksen osakkeita 20 euron arvosta
2. Yritys jakaa sinulle osinkoja 10 euron arvosta, mutta osinkojen jaon takia myös osakkeidesi arvo sulaa 10 eurolla, sinulla on siis yhä omistusta saman 20 euron arvosta, nyt vain osin eri muodossa.
3. Nyt kun omaisuutesi on jakaantunut 10 euron osakeomistukseen ja 10 euron osinkotuloon, joudut maksamaan osinkotulosta veroa 25%.
4. Osingonjaon myötä omistuksesi arvo laskee 20 eurosta 17.5 euroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä on väliä saako sen saman rahan arvonnousuna vai osinkoina? Myyntivoitostahan joutuu kuitenkin maksamaan saman veron joka tapauksessa.
Myyntivoitosta vero 30%, osingoista noin 25%.
MyyntiVOITOSTA menee vero pelkän voiton osalta, kun taas osingoista maksetaan veroa koko summasta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö hyvin tuottava yritys pysty maksamaan osinkoa, koska se pystyy kasvamaan ja tekemään tuottavia investointeja myös lainarahalla.
Mutta onko lainkaan järkevää kasvattaa liiketoimintaa kalliilla lainarahalla, jos se on mahdollista tehdä myös käteiskassalla?
Minä haluan osinkoja, koska sijoitan osta ja unohda -taktiikalla. Koko sijoittamisen peruste on saada passiivisia tuloja.
Tämäpä tämä.