G: yököttävin tai sattuvin lääketieteellinen toimenpide, joka sinulle on tehty?

Vierailija kirjoitti:

Sektio, jossa puudutus petti kesken kaiken ja kipu oli niin kovaa että se lamasi puheen. Kukaan ei tajunnut sitä pakokauhuista ääntelyä, lykkäsivät vain oksennusastian leuan alle. Onneksi lopulta pyörryin.

Minulle tehtiin kiireellinen sektio vajaalla puudutuksella. Epiduraali ei ollut mennyt ihan oikeaan paikkaan ilmeisesti, kun sitäkin yritettiin virittää ainakin kolmesti. Kipulääkettä lisättiin niin paljon kuin uskallettiin operaation aikana. Nousi se aine sentään päähän, niin ei ihan niin pahat traumat jääneet. Humautus laitettiin heti kun vauva saatiin "revittyä" irti kohdinpohjasta. Pää oli tiukasti kiinni.

Minulle tehtiin postspinaalin päänsäryn vuoksi veripaikka. Epiduraali ei toiminut. Kokemus oli aivan kaamea. Jos sama tila ikinä toistuu niin mieluummin kärsin sen pääkivun kun lähden uudelleen vaarantamaan terveyteni.

Olen ilmeisesti päässyt todella vähällä, koronatesti nimittäin tuli ensimmäisenä mieleen.

Peräpuolen tähystys, en saanut mitään kipulääkettä kun niistä ei kuulemma olisi apua. Tuli fiilis että jos ette nyt lopeta vedän kaikkia turpaan!

Poskiontelon punkteeraus oli yllättävän kivulias

Vierailija kirjoitti:

Olen ilmeisesti päässyt todella vähällä, koronatesti nimittäin tuli ensimmäisenä mieleen.

Olet päässyt vähällä.

Virtsakatetrin sisään laittaminen ja sen ulos ottaminen. Olen mies.

Katetrin laittaminen kolmannen synnytyksen jälkeen. Otin kaikki puudutteet, spinaali jne. eikä ollut oikein mitään tuntemusta pissahädästä enkä saanut pissattua. Katetrin laittamisen kuitenkin tunsin... no ei ainakaan tullut mitään pysyviä vaurioita eikä selvästi mitään inkontinenssia. Katetroivat puoli litraa pissaa enkä saanut lirautettua...

Polyyppi otettiin irti lääkärin vastaanotolla. Oli peukalon pään kokoinen. Lääkäri sanoi, että otetaan pois. Iski puudutuspiikin peräaukkoon, vetäisi skalpellilla irti ja se oli siinä. Seuraavan kerran kun tuli samankokoinen polyyppi samaan paikkaan niin sille pidettiin juhlalliset puheet ja peräsuolen tähystykset, varattiin leikkaussali. Ihmettelen mikä vika ensimmäisessä tavassa oli?

Gastroskopia on inhottava kun mulla on kova yökkäysrefleksi.

Peräpukamat koetettiin poistaa polttamalla. Ensinnäkin puudutus sattui kamalasti ja toiseksi aluetta ei saatu kunnolla puutumaan jolloin toimenpide piti keskeyttää. Mielummin elän rypäleet peffassa kuin menen tuohon uudestaan!

Murskautuneen polvilumpion korjaus leikkauksessa ei sinänsä ollut kivuliasta mutta pari vuorokautta leikkauksen jälkeen järkyttävät säryt joihin ei edes vahvat syöpäkipuihin tarkoitetut opioidit vaikuttaneet juuri ollenkaan oli kyllä pahin kokemus ikinä, ja olen myös synnyttänyt luomuna joten en ole mikään erityisen kipuherkkä edes.

Hammaslääkärissä, kun sylki ja lima kerääntyy nieluun. Tulee tunne että tukehtuu. Ja poraaminen. Esim. paksusuolen tähystys oli helppo.

Kyllähän se gatsiskopia pisti yökkäämään, vaikkei sattunut niin paljon. Kivuliain on kai ollut selkäydinpunktio lapsena.

Monenlaista on tehty yli viisikymppiselle..

Katetrin poisto sairaalassa oli inhottava. Kuin puukolla olisi viilletty munaa sisäpuolelta.

Mätäpaiseisen etuhampaan poisto. Mätä lensi kattoon saakka, kun paine laukesi.

Lapsena kitarisaleukkauksessa nukutus eetterillä, vaimitösenytoli 70-luvulla. Hyi hemmetti minkä hajuista se oli. Vanhemmat sanoivat "hengitä sisään vain rauhallisesti", itse taistelin oksennusta vastaan.

Ai niin, unohtui. Kyllä ykkönen on ehkä risiiniöljyn juominen sairaalassa. Noin desin verran.

Siis se maku....se...on....unohtumaton. Se on niin pahaa, että siihen astinen skaala menee uusiksi.

Vaikutus on samoin unohtumaton. Ummetus nimittäin räjähtää pois. Hyvin tehokasta tavaraa.

Kirjaimellisesti yököttävin on gastroskopia. Ei pystytty tekemään kun yökkäsin koko ajan. Sain lähetteen humautukseen, jossa onnistu hienosti.

Kivuliain on kolonoskopia. Mutkainen suolisto. Onneksi oli ihana lääkäri, joka meni hitaasti ja mutkien jälkeen palauteltiin.

Nielurisaleikkaus puudutuksessa, joka ei toiminut kunnolla kiinnikkeiden vuoksi. Se paranemisprosessi oli myös kivulias verensyöksyineen. Olin aikuinen.

Sydämen katetriablaatio...ajattelin kuolevani. Hirveä olo, kivut, räjähtävä päänsärky operaation aikana. Ei koskaan enää.

Keuhkotähystystä mulle ei enää tehdä kuin nukutettuna. Se oli niin ahdistava kokemus.

Viisaudenhampaan poisto puutteellisella puudutuksella aiheutti 5 vuoden katkon hammaslääkärillä käyntiin. Ei kovin fiksua, mutta en uskaltanut mennä ennen kuin oli pakko.

Kolonoskopiaan valitsen lääkärin jatkossa tarkemmin. Taysissa on yksi lääkäri, joka ei saa koskea muhun enää koskaan. Ainoa lääkäri, jonka tähystyksen jälkeen olin tuskainen kaksi päivää ja kivut tähystyksen aikana oli kauheat. Kokemusta noista tutkimuksista on 15 vuoden ajalta ja useamman lääkärin tekemänä, eli tiedän että sen voi tehdä paremminkin.