G: yököttävin tai sattuvin lääketieteellinen toimenpide, joka sinulle on tehty?

Paiseen puhkaisu nielusta. Voitti mennen tullen punkteerauksen ja lääkeettömän synnytyksen.

Näytteen ottaminen virtsaputkesta. Olin silloin raskaana ja kuvittelin, että jos tämä on näin hirveää, kuinka hirveää on synnyttäminen, kun sen hirveydestä sentään puhutaan koko ajan. Turhaan pelkäsin.

Yököttävin oli varmaan lapsuudessa, kun tehtiin muotit hampaista oikomishoitoa varten. Suu täynnä jotakin pahanhajuista massaa ja oli vaikea hengittää nenän kautta, oksetti. 

Kivuliainta oli, kun yhdessä sektioistani puudutus ei toiminut, ja tunsin helvetillisenä poltteena koko "sisäänmenovaiheen". Ja se kesti yhteensä 32 minuuttia aiempien leikkauksieen kiinnikkeiden vuoksi. Nukutettiin vasta, kun vauva oli syntynyt. 

Synnytyksen käynnistyksessä minulle laitettiin tippa, joka voimisti supistuksia. Nämä keinotekoiset supparit oli tosi hirveitä, tulivat liian tiheään, eivätkä kuitenkaan vieneet synnytystä eteenpäin. Kamalinta oli se, että piti maata paikoillaan käyrillä ja olisin halunnut kivun lievittämiseksi kävellä. Kun sitten tippa otettiin pois, niin omilla supistuksilla ja rauhassa kävelleen synnytys etenikin paljon nopeammin. Lopulta minulle tehtiin kuitenkin kiireellinen sektio, kun lapsi oli väärässä asennossa eikä tunnin ponnistaminen tuottanut tulosta. Mutta siis tämä tippa on jäänyt päällimmäisenä kivuliaimpana asiana mieleen.

Pahin/kivuliain: hätäsektio kaikenkaikkiaan. Seuraavaksi pahin: suunniteltu sektio.

No kyllähän sen sektion jälkeen oli kovat kivut vatsanseudulla mutta ehkä epämielyttävin operaatio jos sitä operaatioksi voi kutsua oli kuitenkin dreeniletkun poisto vatsasta. Hyi hemmetti. Sehän vaan vedetään siitä vatsan sisältä ihon läpi ilman mitään puudutusta. Ja putki oli kuitenkin melko pitkä tai siltä se ainakin tuntui eli ei ole mikään sekunnin veto. Näissäkin on eroja. Eka kerralla ei ollut niin hirveää kun tällä tokalla. Tosi ällöttävää oikein tuntui kun iho venyi kun letkua otettiin pois ja sattui hirveesti. Dreeniähän ei kai kaikille laiteta sektiossa mutta itselleni on laitettu parikin kertaa koska veren vuotoa on ollut sen verran runsaasti.

Kylläpä täällä on karseita toimenpiteitä ja tilanteita :-( Itse taidan olla onnekas kun viisurin poisto leikkauksella on pahin.

Inektoituneen ja hyvin kipeän viisuripoisto kuopan puudutus yritykset ja sinne jääneen osan poisto. Synnytykset ilman kivunlievitystä ei ollu mitään vertaa tuo.

Parin repeämän ompelu synnytyksen jälkeen, kun ei ollut valmiina mitään puudutusta ja vaihtoehtoina vain pintaan sumutettava puudute. Eihän se niitä neulanpistoja poistanut :(

Ainiin oli sekin aika inhottavaa, kun revittiin isovarpaan kynsi irti ja oli niin tulehtunu ettei puudutus purru lainkaan..

Munajohtimien aukiolotutkimus (kun nestetta valutetaan munajohtimia pitkin).

Sektio oli vastenmielinen. Kuunnella sitä sahausta ja jännittää vaikuttaako puudutus tarpeeksi (ei meinannut vaikuttaa ja piti laittaa "hieman" ylimäärästä)..

1. korvien puhkaisu

2. rintojen puuduttaminen (4 puudutuspiikkiä per rinta nännin vierestä sisälle)

3. kohdun runnominen synnytyksen jälkeisen kaavinnan jälkeen

Ei minulle ole paljoakaan operaatioita jouduttu tekemään, mutta synnytysten jälkeiset ompelut ovat jääneet mieleen. Synnytyskivut ilman puudutuksia olivat leikintekoa tikkaustuskiin verrattuna. Kyllä ne joka kerta yrittivät puuduttaa monellakin eri tavalla, mutta minä en suostunut puutumaan. Paremman puutteessa sitten vetelin ilokaasua ja kiroilin.

Ei ole onneksi tehty mitään erityisen ällöttävää tai kivuliasta. Synnytysten käynnistämiset taitaa olla kivuliampia, tosin en tiedä, kuinka paljon vähemmän kivuliaita itsekseen käynnistyneet supistukset olisivat. Ällöttävimmältä on tuntunut suonikohjuleikkaus, kun suonia nyhdettiin ulos virkkuukoukun tapaisella välineellä. Mutta se ei sattunut paljonkaan puudutuksen&lääkkeiden ansiosta.

epiduraalin survominen notkoselkään & kovakouraisen mieslääkärin suorittama ompelu.. itse synnytyskivut olivat pientä noihin verrattuna! :(

hyvänä kakkosena hammaslääkärin aiheuttama palovamma huulessa.. en tiedä mitä käytti, jokin kuuma laite joka kosketti alahuulta. itku pääsi aikuiselta naiselta ja komea iso rakko oli pitkän aikaa, enää en terveyskeskuksen hammaslääkäriin mene!

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 22:56"]

Kivuliain toimenpide on ollut se, kun poistettiin samalla kertaa kirurgisesti molemmilta puolilta alaviisaudenhampaat. Koko alaleuka siis puudutettiin, muttei tarpeeksi, sillä huusin kivusta kun hampaita irrotettiin alaleuasta. Molemmat hampaat piti ensin leikata osiin ennen kuin ne vedettiin osissa. Tuntui et koko leuka irtoaa.

Olin toimenpiteen jälkeen tosi kipeä ja muodottomaksi turvonnut. Särkylääkkeet eivät auttaaneet, vaikka otin reilusti liian isoja annoksia ja liian usein. Kivut kestivät pari viikkoa leikkauksen jälkeen. Se oli helvettiä, sain nukuttua kipujen vuoksi vain noin 10 minuutin pätkissä koko parin viikon ajanjakson... :/

Leukalukko oli myös paha enkä saanut suuta kunnolla auki syödäkseni. Jouduin tökkimään lusikalla hampaiden väliin ruokaa niin, että puolet ruuasta aina valui suusta ulos... yäk.

[/quote]

Voiko tuollaista todella tapahtua 2013 että potilasta leikataan ja hermoja täynnä olevia hampaita porataan palasiksi vaikka puudutus ei ole tehonnut potilaan huutaessa tuskissaan. Minä ihmettelen ettei hammaslääketieteessä ole saatu vieläkään kehitettyä kivunlievitys menetelmiä jotka toimisivat aina. Varsinkin juurihoidoista on paljon potilaiden kertomia karmivia tarinoita kammottavista tuskista. Useampikin nainen on kertonut että ei edes synnytyksissä ilman epiduraalia ole pahimmillaankaan kokenut samanlaista kipua kuin hammaslääkärissä. Ja se on paljon sanottu. Enkä minä usko että kaikki tarinat ovat liioiteltuja. Jossain on asenteissa jotain vialla jos hammashoidoista tulee potilaalle epäinhimillinen kidutus.

Yököttävimpiä ja ehkä sittenkin kivuliaimpia viisureiden kaivamiset ikenestä liian vähällä puudutuksella ja leuanpidennysleikkaus.

mun listalle yltää tälläset...



ekan sektion tikkien poisto. " yli-innokas" lääkäri kun oli tehnyt reilumman puoleisen haavan, johon oli tikannu jatkuvalla ompeleella about 30 tikkiä. vielä kun maha oli todella arka kohtutulehduksen takia, niin muutama ärräpää tuli siinä sanottua ja hikeä pukkas melkoinen määrä.



toisen sektion jälkeinen veripaikka sattu pirusti, mut onneks vain pienen hetken.



kolmas sektio vie kyllä voiton... vaikka ei sattunu, niin oli kamalaa " seurata vierestä" kun lääkärit repi lasta 28 minuuttia mun mahasta imukuppi ja pihdit apunaan. sektion jälkeinen kipuhelvetti oli kyl jotain uskomatonta... mahaan ei kyl voinu/saanu koskea " pitkällä tikullakaan" ja silti piti se ällöttävä dreenikin repästä mahasta pois. au, au, au...



kyllä viisaudenhampaan poistoleikkauksen jälkeinen luusärkykin saa multa pisteitä.

Niin, olin jo aktiivisesti unohtanut viisurihaavan tulehduksen...