Christina, 31, koki olevansa työkyvytön, mutta lääkäri ei päästänyt häntä eläkkeelle.
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000009454821.html
Harmittaa, kun Ilta-Sanomat ei ole avannut tälle keskustelua. Haluaisin herättää keskustelua siitä, että mitä siitä tulisi, jos yhteiskunta joka on yhteisö alettaisiin rakentamaan siltä pohjalta, että se vastaa yksittäisen yksilön tarpeita? Meillä on kuitenkin on näitä ns matalan kynnyksen työpaikkoja, joissa voi työskennellä muutaman tunnin päivässä tai viikossa.
Kommentit (158)
Luulisi, ettei nykypäivänä enää töissä vaadita ottamaan nenäkorua pois, värjäämään hiuksia "normaalin" väriseksi, peittämään tatuointeja, käyttämään toisenlaisia vaatteita, tms. Ilmeisesti ei olla vieläkään siinä pisteessä, että ihmistä arvostettaisiin yksilönä.
Taaaaas tällainen muodikas nepsyihminen. Varmaan tutkimukset aloitettu aikuisiällä, kun on vähän ongelmaa hampaiden harjauksessa. Laiskuutta ei tietenkään ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nuori pääsee tosta vaan eläkkeelle kun pää ei kestä. Kotona ei ole opetettu työntekoa.
Itse jäi artikkelista mieleen tuo hampaiden pesu, vaativa, stressaava ja paljon energiaa vaativa toimenpide. Jos tuo on jo liian työläs päivittäin, työelämä voi olla täysin mahdoton ajatus.
Kuule, perushygienian ylläpitäminen on monelle vähän haastavaa kun ei heitä ole edes kotona siihen opetettu, silti pystyvät menemään töihin. Hampaiden pesemättömyys ei tee työkyvyttömäksi.
Tällaiset Christinat jos joutuvat töihin, niin alkaa kapina...hampaat ja muu hygienia jätetään hoitamatta, jotta oltaisiin mahdollisimman vastenmielisiä. Kostetaan yhteiskunnalle ja muille ihmisille ympärillä, jos vain se suinkin mahdollistetaan. Onko muuten lapsensa turvassa hänen kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, ettei nykypäivänä enää töissä vaadita ottamaan nenäkorua pois, värjäämään hiuksia "normaalin" väriseksi, peittämään tatuointeja, käyttämään toisenlaisia vaatteita, tms. Ilmeisesti ei olla vieläkään siinä pisteessä, että ihmistä arvostettaisiin yksilönä.
Lävistyskorut toki voivat olla riski joillain aloilla, mutta muuten lähes ihan missä vaan voi työskennellä tatuoituna ja hiukset vihreinä.
Voi että harmittaa, että meidän työssäkäyvien palkasta joudutaan elättämään nämä lumihoutaleet, joille hampaiden harjaus on niin raskasta. *ituttaa.
Hyvää työpäivää kaikille.
Tätä kannattaa pohtia kahdelta suunnalta.
Toisaalta voi ajatella taloutta ja bruttokansantuotetta yms. Eli on hyvä asia jos ansiosidonnaista leikataan ja työn verotusta kevennetään. Tämä pakottaa ihmiset töihin ja luo talouskasvua.
Toisaalta kannattaa miettiä yksilön kannalta. Jos ihminen voisi tehdä sen verran töitä että työn tekeminen on kivaa ja nauttii siitä työstä. Aikaa jää myös lepoon ja harrastuksiin. Rahaa tulisi jostain loputtomasta tuutista niin paljon että on varaa kohtalaisen hyvään elintasoon. Jos ei jaksa tehdä normaalia palkkatyötä niin voisi jäädä vaikka vuorotteluvapaalle tai hoitovapaalle.
Ovatko nämä kummatkin mahdollisia toteuttaa samaan aikaan?
Kertoi kyllä olevansa iloinen ettei lääkäri päästänyt eläkkeelle vaan rohkaisi uudelleen työkokeiluun ja sitä kautta uudelleen työelämään.
Yhteiskunta kyllä voisi tulla vastaan ja tukea enemmän osa-aikaista työtä.
Siis hänellähän on diagnosoitu ADHD ja tutkimuset autismista edessä. Mitä hän edes tekee työkkärissä, kuuluisi kuntoutustuelle. Minusta hän ei juttujensa perusteelle todellakaan ole työtkykyinen.
Mukautettua työelämää tarvittaisiin. Ei keskiluokka voi kaikkia loputtomiin kannatella. Laiskuus sanaa ei tietysti saisi käyttää ettei joku loukkaannu. Ajattelen silti monien kohdalla, että lorvikatarri olisi oikein diagnoosi.. anteeksi vain.
Vierailija kirjoitti:
Siis hänellähän on diagnosoitu ADHD ja tutkimuset autismista edessä. Mitä hän edes tekee työkkärissä, kuuluisi kuntoutustuelle. Minusta hän ei juttujensa perusteelle todellakaan ole työtkykyinen.
Tiedä sitten mitä todellisuudessa on diagnosoitu. Nämä on näitä, jotka aikuisiällä hakeutuvat tutkimuksiin ja vaikka ei mitään virallista diagnoosia olisi saanutkaan, niin julkisesti huutelevat, kun on ADHD ja ties mitä, ettei työnteko maistu ja kaikki ahdistaa.
Työpaikalla tulee paha mieli, kun sanotaan ikävästi. Se on sitten riittävä syy sille, ettei enää voi tehdä töitä, vaan pitää päästä eläkkeelle. Jos me kaikki ajateltaisiin noin, niin hyvin harva meistä enää töissä kävisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hänellähän on diagnosoitu ADHD ja tutkimuset autismista edessä. Mitä hän edes tekee työkkärissä, kuuluisi kuntoutustuelle. Minusta hän ei juttujensa perusteelle todellakaan ole työtkykyinen.
Tiedä sitten mitä todellisuudessa on diagnosoitu. Nämä on näitä, jotka aikuisiällä hakeutuvat tutkimuksiin ja vaikka ei mitään virallista diagnoosia olisi saanutkaan, niin julkisesti huutelevat, kun on ADHD ja ties mitä, ettei työnteko maistu ja kaikki ahdistaa.
Tuskin hän nyt kehtaa mainita diagnoosia ellei sitä ole! Ja *nämä on näitä* aikuisia, joille tehdään tutkimusket. Se diagnoosi irtoaa kuule ihan vasta sitten, kun se oireisto on tosi vakava. Etenkin aikuisten kohdalla. Minusta hän suoraan sanottuna vaikuttaa autismikirjolaiselta juttujensa perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvojen pohtimisen ohella on hyvä uhrata muutama ajatus myös sille minkälaisessa yhteiskunnassa olisi varoja maksaa jokaiselle yksilölle näiden omien mielihalujen, kykyjen ja tarpeiden mukainen hoito ja toimeentulo. Kivittäkää minut tästä, mutta monella pitkäaikaistyöttömällä työttömyyden juurisyy on käsitys siitä että he kokevat ansaitsevansa korkeampaa palkkaa, kuin mitä työmarkkinat heille tarjoavat. Pitkäaikaistyöttömät laskevat liiaksi vaivojaan ja arvottavat joutiulasta aikaansa unotaen sen että työnteko poikii elämään muutakin kuin vain sen taulukkopalkan. Työelämä on polku tai sarja polkuja. Yleisesti ottaen työ kuin työ tuottaa tekijälleen parempaa elämänlaatua kuin joutenolo.
Ystävän mies on juuri tällainen.
On kokiksi kouluttautunut, kokkina työtä tehnyt.
Sitten jäi kiinni töissä juopottelusta ja sai potkut.Tämän jälkeen mies päätti ei enää ala keittiöitä tekemään, mutta ei ole kouluttautunut mihinkään. Eikä hae töitäkään
Voi hellanlettas sentään, kun ei saa juoda töissä, niin ei kyllä sitten tee muutakaan! Pomon syytä kaikki!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hänellähän on diagnosoitu ADHD ja tutkimuset autismista edessä. Mitä hän edes tekee työkkärissä, kuuluisi kuntoutustuelle. Minusta hän ei juttujensa perusteelle todellakaan ole työtkykyinen.
Tiedä sitten mitä todellisuudessa on diagnosoitu. Nämä on näitä, jotka aikuisiällä hakeutuvat tutkimuksiin ja vaikka ei mitään virallista diagnoosia olisi saanutkaan, niin julkisesti huutelevat, kun on ADHD ja ties mitä, ettei työnteko maistu ja kaikki ahdistaa.
Tuskin hän nyt kehtaa mainita diagnoosia ellei sitä ole! Ja *nämä on näitä* aikuisia, joille tehdään tutkimusket. Se diagnoosi irtoaa kuule ihan vasta sitten, kun se oireisto on tosi vakava. Etenkin aikuisten kohdalla. Minusta hän suoraan sanottuna vaikuttaa autismikirjolaiselta juttujensa perusteella.
Hyvä lisä hänelle tuo autismi kortti jonka heitit. Kuullostaa niin hienolta tuollaisen korviin. Erottuva persoona. Liian hieno töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, ettei nykypäivänä enää töissä vaadita ottamaan nenäkorua pois, värjäämään hiuksia "normaalin" väriseksi, peittämään tatuointeja, käyttämään toisenlaisia vaatteita, tms. Ilmeisesti ei olla vieläkään siinä pisteessä, että ihmistä arvostettaisiin yksilönä.
Lävistyskorut toki voivat olla riski joillain aloilla, mutta muuten lähes ihan missä vaan voi työskennellä tatuoituna ja hiukset vihreinä.
Kyllä vihreä tukka ja tatuoinnit sulkevat ovia. Yrityksen tarkoitus on tuottaa lisäarvoa, ja tätä tarkoitusta varten siellä on ihmisiä töissä. Jos työntekijä karkottaa olemuksellaan asiakkaita, niin ei hän voi ihan missä vaan työskennellä.
Tatuoitu ja vihreätukkainen voi perustaa oman yrityksen ja palvella sellaisia asiakkaita joille kyseisen ulkoasun merkitys on neutraali tai positiivinen.
No yllätys yllätys, adhdhan se siellä. Se kun on nyt muotia, muutama vuosi sitten muotitauti oli erityisherkkyys. Jos yli kolmikymppisen täytyy opetella arjen rutiineja ollaan jossain menty jo aikoja sitten syvälle metsään. Ja lapsi? Ilmeisesti ennakoiva lastensuojelu ei sitten kuitenkaan toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hänellähän on diagnosoitu ADHD ja tutkimuset autismista edessä. Mitä hän edes tekee työkkärissä, kuuluisi kuntoutustuelle. Minusta hän ei juttujensa perusteelle todellakaan ole työtkykyinen.
Tiedä sitten mitä todellisuudessa on diagnosoitu. Nämä on näitä, jotka aikuisiällä hakeutuvat tutkimuksiin ja vaikka ei mitään virallista diagnoosia olisi saanutkaan, niin julkisesti huutelevat, kun on ADHD ja ties mitä, ettei työnteko maistu ja kaikki ahdistaa.
Tuskin hän nyt kehtaa mainita diagnoosia ellei sitä ole! Ja *nämä on näitä* aikuisia, joille tehdään tutkimusket. Se diagnoosi irtoaa kuule ihan vasta sitten, kun se oireisto on tosi vakava. Etenkin aikuisten kohdalla. Minusta hän suoraan sanottuna vaikuttaa autismikirjolaiselta juttujensa perusteella.
Nuorilla diagnoosi irtoaa melko helposti. Ei tuo diagnoosi itsessään tee kenestäkään työhalutonta tai täysin työhön kelpaamatonta. Asenne ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi, ettei nykypäivänä enää töissä vaadita ottamaan nenäkorua pois, värjäämään hiuksia "normaalin" väriseksi, peittämään tatuointeja, käyttämään toisenlaisia vaatteita, tms. Ilmeisesti ei olla vieläkään siinä pisteessä, että ihmistä arvostettaisiin yksilönä.
Lävistyskorut toki voivat olla riski joillain aloilla, mutta muuten lähes ihan missä vaan voi työskennellä tatuoituna ja hiukset vihreinä.
Kyllä vihreä tukka ja tatuoinnit sulkevat ovia. Yrityksen tarkoitus on tuottaa lisäarvoa, ja tätä tarkoitusta varten siellä on ihmisiä töissä. Jos työntekijä karkottaa olemuksellaan asiakkaita, niin ei hän voi ihan missä vaan työskennellä.
Tatuoitu ja vihreätukkainen voi perustaa oman yrityksen ja palvella sellaisia asiakkaita joille kyseisen ulkoasun merkitys on neutraali tai positiivinen.
Meidän lähikaupassa on vihreätukkainen kassa, jonka naamaa koristaa lävärit ja tatskat. Oi aikoja, oi tapoja. t. täti 60v
Puuteripilvi. Tsekatkaa instagramista. En sano etteikö hänellä traumoja voisi olla, mutta sitä en käsitä miksi häntä yhteiskunta elättää (eläkkeelle päässyt). Nuori ja pystyvä ihminen. Airbnb kämppien remontointiin, laittoon, vuokraukseen pystyy. Miten ei muka mihinkään työhön kykenisi? Siis kertakaikkiaan mihinkään?
Ystävän mies on juuri tällainen.
On kokiksi kouluttautunut, kokkina työtä tehnyt.
Sitten jäi kiinni töissä juopottelusta ja sai potkut.
Tämän jälkeen mies päätti ei enää ala keittiöitä tekemään, mutta ei ole kouluttautunut mihinkään. Eikä hae töitäkään