Hei sinä, joka kamppailet kodin sotkun ja epäsiisteyden kanssa!
Olen itse ollut nuoresta asti oikea sottapytty. Tai niin itseäni kuvailin. Nyt vuosien jälkeen olen oppinut pitämään kotini siistinä, joka taas on parantanut elämänlaatuani merkittävästi. Vuosien varrella minulle on kertynyt niin paljon osaamista ja ymmärrystä aiheesta, että haluaisin jakaa näitä tietoja myös muille. Huomasin täällä viestiketjun tavarapaljoudesta, johon oli kertynyt huiman määrän vastauksia/keksustelua. Sen takia ajattelin, että ehkä täällä on muitakin, jotka kamppailet samojen ongelmien kanssa niin kuin minäkin muutama vuosi sitten. Vastaisin mielelläni teidän kysymyksiin aiheesta.
Kommentit (2330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin tekstiilipesurin ja pesin meidän sohvan. Meillä ei saa syödä sohvalla eikä koira saa tulla sohvalle, silti se vesi mikä pesurista tuli, oli kuravettä. Yök!
Seuraavaksi pesen sängyt ja ison olohuoneen maton. Myös auton penkit saa jatkossa pestyä kunnolla.Mulla on toiveissa vielä kesän aikana vuokrata tekstiilipesuri ja pestä aivan kaikki; sohvat, nojatuolit, matot, patjat, rattaat, turvaistuimet ym. Ai että kun odotan oikein innolla tota hommaa :D
Toinen mitä EN odota innolla on ikkunanpesu-urakka. Sain sen kylläkin vihdoin aloitettua, pesin yhden huoneen ikkunan, ja yksi kerrallaan tarkoitus niitä pestäkin kun ei ole aikaa kerralla kaikkia. Mut silti tuntuu väsyttävältä edes ajatella koko hommaa...
Ikkunanpesun voi tehdä laadukkailla mikrokuituliinoilla ja käyttää pesussa vaikkapa tolua tai käsitiskiainetta. Ei tarvitse monimutkaisia ikkunanpesimiä.
Kannattaa kääntää ajatukset positiiviseen ja kannustavaan.
Jos omistaa paljon (tai minkäkin verran) tavaraa ja haluaa päästä ylimääräisestä eroon, niin suuntaa ajattelun niin että "tulen saamaan avaran kodin, siistit tilat, kaapit, varastot, ja saan kyllä järjestymään kaiken, vaikkapa pala palalta." Ei niin että tuskailee kun on niin paljon tavaraa ja kaikki on vaan koko ajan sotkussa, täyttä ja kaaoksessa.
Tsemppiä kaikille.
Sillain että kotia ei sisusta heräteostoksilla vaan sisustaa suunnitellusti, huolella ja harkiten etukäteen. Sen jälkeen ton suunnitelman mukaan ostaa mitä on suunnitelmassa, ja sitte voikin ohittaa kaikki muut kauppojen houkutukset ja heräteostoimpulssit.
Monella järjestöllä on ilmainen noutopalvelu hyvälle tavaralle.
Esim. Fidalla joissakin kaupungeissa.
Olen lukenut koko ketjun pariinkin kertaan ja ihailen teitä muita. Mutta samalla ahdistun omasta tilanteestani lisää. Asun perheeni kanssa liian pienessä vuokra-asunnossa, jossa ei edes ole taloyhtiön puolesta vaatekaappeja makuuhuoneissa (joita niitäkin on liian vähän ja ovat liian pieniä). Yhdeb lapsen makuuhuoneeseen olemme saaneet itse ostettua ja mahdutettua pari vaatekaappia mutta tavaraa tällaisessa perheessä vain ok liikaa tilaan nähden. Olen karsinut paljon pois ja enempää en vain voi karsia. Uutta asuntoa emme ole saaneet vaan jonotamme ja jonotamme. Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut koko ketjun pariinkin kertaan ja ihailen teitä muita. Mutta samalla ahdistun omasta tilanteestani lisää. Asun perheeni kanssa liian pienessä vuokra-asunnossa, jossa ei edes ole taloyhtiön puolesta vaatekaappeja makuuhuoneissa (joita niitäkin on liian vähän ja ovat liian pieniä). Yhdeb lapsen makuuhuoneeseen olemme saaneet itse ostettua ja mahdutettua pari vaatekaappia mutta tavaraa tällaisessa perheessä vain ok liikaa tilaan nähden. Olen karsinut paljon pois ja enempää en vain voi karsia. Uutta asuntoa emme ole saaneet vaan jonotamme ja jonotamme. Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa?
Millaiset huonekalujen sijoittelut teillä on? Onko ylimääräisiä huonekaluja?
Pystyisikö joitain huonekaluja korvaamaan tehokkaalla säilytysratkaisulla?
Onko sänkyjen aluset käytössä?
Oviin ovikoukkutelineitä.
Täällä myös vinkkejä:
https://www.etuovi.com/koti/blogi/sisustussuunnittelijan-10-vinkkia-pie…
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut koko ketjun pariinkin kertaan ja ihailen teitä muita. Mutta samalla ahdistun omasta tilanteestani lisää. Asun perheeni kanssa liian pienessä vuokra-asunnossa, jossa ei edes ole taloyhtiön puolesta vaatekaappeja makuuhuoneissa (joita niitäkin on liian vähän ja ovat liian pieniä). Yhdeb lapsen makuuhuoneeseen olemme saaneet itse ostettua ja mahdutettua pari vaatekaappia mutta tavaraa tällaisessa perheessä vain ok liikaa tilaan nähden. Olen karsinut paljon pois ja enempää en vain voi karsia. Uutta asuntoa emme ole saaneet vaan jonotamme ja jonotamme. Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa?
Mille tavararyhmälle tarvitsette eniten lisätilaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin tekstiilipesurin ja pesin meidän sohvan. Meillä ei saa syödä sohvalla eikä koira saa tulla sohvalle, silti se vesi mikä pesurista tuli, oli kuravettä. Yök!
Seuraavaksi pesen sängyt ja ison olohuoneen maton. Myös auton penkit saa jatkossa pestyä kunnolla.Mulla on toiveissa vielä kesän aikana vuokrata tekstiilipesuri ja pestä aivan kaikki; sohvat, nojatuolit, matot, patjat, rattaat, turvaistuimet ym. Ai että kun odotan oikein innolla tota hommaa :D
Toinen mitä EN odota innolla on ikkunanpesu-urakka. Sain sen kylläkin vihdoin aloitettua, pesin yhden huoneen ikkunan, ja yksi kerrallaan tarkoitus niitä pestäkin kun ei ole aikaa kerralla kaikkia. Mut silti tuntuu väsyttävältä edes ajatella koko hommaa...
Ikkunanpesun voi tehdä laadukkailla mikrokuituliinoilla ja käyttää pesussa vaikkapa tolua tai käsitiskiainetta. Ei tarvitse monimutkaisia ikkunanpesimiä.
No oikeastihan se itse peseminen ei ole se hankalin osuus, sehän on itseasiassa helppoa. Ärsyttävämpää on se kuivaaminen, kun lastalla vedellessä vettä roiskuu ja tippuu lattioille, ikkunalaudoille ym ja sitten tarvisi nekin kaikki pyyhkiä ikkunanpesu-urakan jäljiltä. Lainasin kaverilta sen Kärcherin ikkunankuivaajan, niin se nopeuttaa hommaa huomattavasti, mutta ei sillä virheetöntä jälkeä kyllä saa, väkisinkin jää jotain jälkiä. Koitan silti ajatella että "done is better than perfect", eli parempi kun on pesty vaikkei täydellisen puhtaat olisikaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostin tekstiilipesurin ja pesin meidän sohvan. Meillä ei saa syödä sohvalla eikä koira saa tulla sohvalle, silti se vesi mikä pesurista tuli, oli kuravettä. Yök!
Seuraavaksi pesen sängyt ja ison olohuoneen maton. Myös auton penkit saa jatkossa pestyä kunnolla.Mulla on toiveissa vielä kesän aikana vuokrata tekstiilipesuri ja pestä aivan kaikki; sohvat, nojatuolit, matot, patjat, rattaat, turvaistuimet ym. Ai että kun odotan oikein innolla tota hommaa :D
Toinen mitä EN odota innolla on ikkunanpesu-urakka. Sain sen kylläkin vihdoin aloitettua, pesin yhden huoneen ikkunan, ja yksi kerrallaan tarkoitus niitä pestäkin kun ei ole aikaa kerralla kaikkia. Mut silti tuntuu väsyttävältä edes ajatella koko hommaa...
Ikkunanpesun voi tehdä laadukkailla mikrokuituliinoilla ja käyttää pesussa vaikkapa tolua tai käsitiskiainetta. Ei tarvitse monimutkaisia ikkunanpesimiä.
No oikeastihan se itse peseminen ei ole se hankalin osuus, sehän on itseasiassa helppoa. Ärsyttävämpää on se kuivaaminen, kun lastalla vedellessä vettä roiskuu ja tippuu lattioille, ikkunalaudoille ym ja sitten tarvisi nekin kaikki pyyhkiä ikkunanpesu-urakan jäljiltä. Lainasin kaverilta sen Kärcherin ikkunankuivaajan, niin se nopeuttaa hommaa huomattavasti, mutta ei sillä virheetöntä jälkeä kyllä saa, väkisinkin jää jotain jälkiä. Koitan silti ajatella että "done is better than perfect", eli parempi kun on pesty vaikkei täydellisen puhtaat olisikaan. :)
Laadukkaat mikrokuituliinat eivät jätä jälkiä eivätkä rantuja. Ei tarvitse lastaa ollenkaan.
Aloitan kokeilemaan minimalistista vaatekaappia. Jätän vaatekaappiin vain pienen osan siitä mitä nykytilanne on. Osa lähtee suoraan kirppareille, laatikoihin osa. Katson milloin alan kaipaamaan laatikoista jotain. Laitan muovilaatikoihin, niin ei ole sitä ötökkävaaraa.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut koko ketjun pariinkin kertaan ja ihailen teitä muita. Mutta samalla ahdistun omasta tilanteestani lisää. Asun perheeni kanssa liian pienessä vuokra-asunnossa, jossa ei edes ole taloyhtiön puolesta vaatekaappeja makuuhuoneissa (joita niitäkin on liian vähän ja ovat liian pieniä). Yhdeb lapsen makuuhuoneeseen olemme saaneet itse ostettua ja mahdutettua pari vaatekaappia mutta tavaraa tällaisessa perheessä vain ok liikaa tilaan nähden. Olen karsinut paljon pois ja enempää en vain voi karsia. Uutta asuntoa emme ole saaneet vaan jonotamme ja jonotamme. Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa?
Vähän hankala kun ei näe tässä pohjaratkaisuunne, nykytilanteeseen ja nykyisellä olevaan huonekalujärjestelyynne, ym. Mielelläni yrittäisin kyllä auttaa.
Pakko tulla hehkuttamaan. Ostin ns. virallisen kaakeliharjan ja juma, miten paljon parempi pesutulos tuli kylppärissä verrattuna perusharjaan tai siivousliinaan. Iso suositus!
Lapsuudessa pidin huoneeni aina kunnossa, siivottuna.
Vielä meni hyvin kun asuin yksiössäni yksin. Paikat tiptop.
Yhteisoloa mieheni kanssa 33 vuotta. Kolme lasta. Omakotitalo asumista vuodesta 2004. Tänne on kannettu tavaraa, mutta harvemmin täältä viety pois. Tietty kun lapset muuttaneet. Pari kertaa opiskelujen välissä muuttaneet takasin.
Pari kertaa olen miettinyt eroa jotta pääsisin asumaan yksin, saisin taas kokea sen ilon kun siivoaa vaan omat jälkensä.
Kahdelta ystävättereltäni ovat miehet kuolleet. Elämänlaatu parantunut heillä tästä. Tämä on totuus.
Miehelläni on satoja työkaluja, on pihalla, talossamme. Pyörittää omaa firmaa, jotenka tarttee näitä. Myös puutavaraa löytyy, tarttetko lautaa johonki, täältä löytyy.
Talonympäristö on täynnä roinaa, millevoi tulla käyttöä. Työmaalta tulee lisää roinaa, ja tietysti puutavaraa mille voi tulla käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessa pidin huoneeni aina kunnossa, siivottuna.
Vielä meni hyvin kun asuin yksiössäni yksin. Paikat tiptop.
Yhteisoloa mieheni kanssa 33 vuotta. Kolme lasta. Omakotitalo asumista vuodesta 2004. Tänne on kannettu tavaraa, mutta harvemmin täältä viety pois. Tietty kun lapset muuttaneet. Pari kertaa opiskelujen välissä muuttaneet takasin.
Pari kertaa olen miettinyt eroa jotta pääsisin asumaan yksin, saisin taas kokea sen ilon kun siivoaa vaan omat jälkensä.
Kahdelta ystävättereltäni ovat miehet kuolleet. Elämänlaatu parantunut heillä tästä. Tämä on totuus.
Miehelläni on satoja työkaluja, on pihalla, talossamme. Pyörittää omaa firmaa, jotenka tarttee näitä. Myös puutavaraa löytyy, tarttetko lautaa johonki, täältä löytyy.
Talonympäristö on täynnä roinaa, millevoi tulla käyttöä. Työmaalta tulee lisää roinaa, ja tietysti puutavaraa mille voi tulla käyttöä.
Voi voi surkeus.. Ei tossa auttaisi kuin turha, ylimääräinen pois. Ulkovaja, jonne tärkeimmät. Miehelle oma komero, ovellisia kaappeja, jossa voi temmeltää.
Sain tänään tehtyä muutaman myynti-ilmoituksen, laitettua kolme pakollista/tärkeää viestiä vastaanottajilleen, söin tähteitä jääkaapista, pesin muutamat tahrat seinistä ja pikasiivosin asunnon muuten. Nyt tappelen itseni kanssa että jatkanko yhden maalausprojektin loppuun (prepattu ja tavarat valmiina, mutta pitäisi raahautua ulos maalaamaan) vai teenkö ruokaa ensin (vihaan ruuanlaittoa). Mutta kaaosta on taas taltutettu! :)
Miten säilytätte lasten palapelejä ja kirjoja? Meillä on kirjahyllyssä osa kirjoista, mutta jotkut kirjat eivät kokonsa puolesta mahdu hyllyyn. Muutenkin kirjoja ja palapelejä on paljon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessa pidin huoneeni aina kunnossa, siivottuna.
Vielä meni hyvin kun asuin yksiössäni yksin. Paikat tiptop.
Yhteisoloa mieheni kanssa 33 vuotta. Kolme lasta. Omakotitalo asumista vuodesta 2004. Tänne on kannettu tavaraa, mutta harvemmin täältä viety pois. Tietty kun lapset muuttaneet. Pari kertaa opiskelujen välissä muuttaneet takasin.
Pari kertaa olen miettinyt eroa jotta pääsisin asumaan yksin, saisin taas kokea sen ilon kun siivoaa vaan omat jälkensä.
Kahdelta ystävättereltäni ovat miehet kuolleet. Elämänlaatu parantunut heillä tästä. Tämä on totuus.
Miehelläni on satoja työkaluja, on pihalla, talossamme. Pyörittää omaa firmaa, jotenka tarttee näitä. Myös puutavaraa löytyy, tarttetko lautaa johonki, täältä löytyy.
Talonympäristö on täynnä roinaa, millevoi tulla käyttöä. Työmaalta tulee lisää roinaa, ja tietysti puutavaraa mille voi tulla käyttöä.Voi voi surkeus.. Ei tossa auttaisi kuin turha, ylimääräinen pois. Ulkovaja, jonne tärkeimmät. Miehelle oma komero, ovellisia kaappeja, jossa voi temmeltää.
Mun mies on myös yrittäjä ja sama on tilanne. Mutta näen sen niin, että asun teollisuusalueella. Ei tarvitse näyttää pastellinväriseltä helvetiltä pellolla, niinkuin joskus joku kolumnisti pientaloalueen nimesi. Silloin ennen kuin ne muuttuivat huolenharmaiksi. En siis halua loukata ketään joka sellaisessa asuu, vaan tuoda esiin vaihtoehtoisen näkökulman. Älkää kaventako katsettanne liikaa kotiin, se helposti kertoo siitä, että elämässä on muutenkin päässyt vaihtoehdot kapeutumaan liikaa.
Miehen yritys elättää meidät, siivotaan romuja kauden ulkopuolella sitten mikä ehditään ja jaksetaan. Jos et itse ole osallisena asiaan, yritä rajata pihalle alue, johon romut eivät tule. Jos se on järkevästi mahdollista. Älä ota painetta vääristä asioista. Kodinlaitossa on helposti sellainen ominaisuus, että se ruokkii ihmisen pesänrakennusviettiä neuroottisuuden puolelle. Sitä on hyvä vältellä, tai se etsii aina muuta nypittävää. Elämä on hyvä käyttää tuottaviin asioihin. Laajentaa taitoja ja laittaa ne käyttöön, parantaa suhteita, auttaa muita. Vähemmän huomiota itseen, silloin on helpompi myös saavuttaa tunne, että on herra talossaan ilman, että pitää olla alamaisia. Kodinraivauskin muuttuu silloin toisenlaiseksi, siihen saa ulkopuolisemman katseen ilman, että se on nirppanokkaisen vieraan tuomitseva katse, vaan sitä alkaa nähdä kotinsa mahdollisuudet ja sen, miten ne saa paremmin sopimaan yhteen omien toiveiden kanssa. Ahdistumatta.
Vierailija kirjoitti:
Miten säilytätte lasten palapelejä ja kirjoja? Meillä on kirjahyllyssä osa kirjoista, mutta jotkut kirjat eivät kokonsa puolesta mahdu hyllyyn. Muutenkin kirjoja ja palapelejä on paljon
Torneina hyllyn päällä, ja liian isot kirjat voi laittaa hyllyn reunaan pinoksi sille puolen, jossa ne ovat vähemmän tiellä. Pienemmät palapelit ymv. suljettavassa kaapissa.
Minusta olisi myös tärkeä hyväksyä, että jos todella haluat siistin kodin, on joitakin kotitöitä tehtävä joka päivä. Ei kannata antaa kaaoksen kertyä ja sitten kerran viikossa sulla on siistiä. Parempi ylläpitää siisteyttä pienillä teoilla joka päivä.
Jos on töissä aika ei riitä aina siihen että on tiptop-kunnossa.