Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hei sinä, joka kamppailet kodin sotkun ja epäsiisteyden kanssa!
Olen itse ollut nuoresta asti oikea sottapytty. Tai niin itseäni kuvailin. Nyt vuosien jälkeen olen oppinut pitämään kotini siistinä, joka taas on parantanut elämänlaatuani merkittävästi. Vuosien varrella minulle on kertynyt niin paljon osaamista ja ymmärrystä aiheesta, että haluaisin jakaa näitä tietoja myös muille. Huomasin täällä viestiketjun tavarapaljoudesta, johon oli kertynyt huiman määrän vastauksia/keksustelua. Sen takia ajattelin, että ehkä täällä on muitakin, jotka kamppailet samojen ongelmien kanssa niin kuin minäkin muutama vuosi sitten. Vastaisin mielelläni teidän kysymyksiin aiheesta.
Kommentit (2330)
Vierailija kirjoitti:
happy gal kirjoitti:
on ihanaa aamuisin mennä keittiöön joka siisti, ei tiskejä jne. Kun saa kodin siivottua (2krt/viikko) tuntuu kuin olisi lottovoittaja ja piristää myös mieltä. Tuttavissa jatkuvasti masennusta valittavat eivät paljoa siivoile kotonaan. Muidenkin asioiden hoito hakusessa. Sitten vuodesta toiseen valitetaan kun on masennusta. Masennus lähtee kun siivoaa vaikkapa aluksi kotinsa, maksaa laskunsa ajoissa jne.
Yksinkertaisilla muutoksilla elämässä voit nähdä huomisen jo parempana. Kokeile.
Et ilmeisesti tajua että masentunut ei jaksa edes nousta vuoteesta kuin vasta kun on pakko mennä vessaan.
Siinä ei kodin siivoaminen ole mikään vaihtoehto.
Masennukseen ei kaikilla liity samoja oireita. Joku ei jaksa nousta sängystä, joku toinen liikkuu pakonomaisesti. Tai jotain aivan muuta.
Minulla masennukseen liittyy korostunut järjestyksentarve, yritän siivoamalla pitää itseni ja elämäni kasassa.
Tuo "ei jaksa nousta sängystä" on minusta stereotyyppinen yleistys. Ei kukaan ulkopuolinen voi määritellä, kuka on oikeasti masentunut ja miltä masennus oikeasti tuntuu tai näyttää.
Masennus ei välttämättä näy ulospäin ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katselin makuuhuoneemme vaatekaappeja, ja siellä oli parhaalla paraatipaikalla varattuna miehen tavaroille pari hyllyä, joilla oli nyssyköitä ja pahvilaatikoita.
Aloin niiden paikan tarvetta kyseenalaistaa (tarvitsisin tilaa vaatteille), ja avasin yhden pussin kokeeksi. Arvatkaa... nenäliinoja ja lyijykyniä joltain reissulta jäänyt, vaatekaappiin ängettynä!
Siis alkoi hieman keittää... Lupasi ukko nyt käydä sen hyllyn läpi. Saapa taas nähdä.
Kutsu nuorta väkeä avuksesi tyhjentämään kotiasi turhasta tavarasta. Viemään ne esim . autotalliin. Mitä et 2 viikkoon kaipaa,hävitä lopullisesti. Vaatteista ne,joita et käytä pois kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
happy gal kirjoitti:
on ihanaa aamuisin mennä keittiöön joka siisti, ei tiskejä jne. Kun saa kodin siivottua (2krt/viikko) tuntuu kuin olisi lottovoittaja ja piristää myös mieltä. Tuttavissa jatkuvasti masennusta valittavat eivät paljoa siivoile kotonaan. Muidenkin asioiden hoito hakusessa. Sitten vuodesta toiseen valitetaan kun on masennusta. Masennus lähtee kun siivoaa vaikkapa aluksi kotinsa, maksaa laskunsa ajoissa jne.
Yksinkertaisilla muutoksilla elämässä voit nähdä huomisen jo parempana. Kokeile.
Et ilmeisesti tajua että masentunut ei jaksa edes nousta vuoteesta kuin vasta kun on pakko mennä vessaan.
Siinä ei kodin siivoaminen ole mikään vaihtoehto.
Pyydä apuun Auri Kananen 🙏
Tyhjää huone kokonaan kaikesta myös huonekalut. Pese ikkunat, vaihda puhtaat verhot. Jos muovilattia niin pese se vahanpoistoaineella ohjeen mukaan, sitten uusi vaha. Siirrä huonekalu ja tavara kerrallaan takaisin ja mieti tosissasi haluatko/ tarvitsetko sitä edelleen. Kaikki turha roskiin tai kierrätykseen. Puhdistaa samalla sielua ja on helpompi hengittää. Itse teen näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Intellektuellit elävät usein sekasotkun keskellä, on valtavasti kirjoja, papereita, lattiallakin kirjapinoja ja ikkunalaudalla muutama kitulias vinoon kasvanut kasvi.
Onko täydellisen siisti koti enemmänkin alemman keskiluokan juttu ja ylpeyden aihe konmarittamisineen?
Tämä taitaa olla urbaani legenda. Kuulun vanhaan ylemmän keskiluokan sivistysporvarisukuun, ja kaikilla sukulaisilla on aina viimeisen päälle siistiä. Joukkoon mahtuu professoreita, taiteilijoita jne. Useimmilla käy siivooja, mutta kyllä tavarat laitetaan paikalleen ja sotkut siivotaan heti myös siinä välissä.
Tänään lähti 5 kassia tavaraa roskiin/ kiertoon/ myyntiin! Ihanan kevyt olo ja koti näyttää vähän selkeämmältä. Olen tässä kuussa shoppailulakossa ja onhan se vaikeeta kun kaikki viimeset alet on meneillään hurjan pienillä hinnoilla! Mutta silti pidän nyt kiinni siitä lakosta. Aina kun tekee mieli mennä nettiin kurkkailemaan kaikkea ihanaa tavaraa niin menen 15 minuuttia järjestämään jotain laatikkoa/ hyllyä tai nurkkaa. Kyllä siinä pitää itsekuria olla mut hyvin on onnistunut. Olen alkanut nauttimaan siitä tavaran karsimisesta uudella tavalla. Ehkä ketjun vinkit on auttanut mua saamaan erilaisen otteen tähän karsimiseen ja elämän järjestämiseen yleisesti. Tsemppiä kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intellektuellit elävät usein sekasotkun keskellä, on valtavasti kirjoja, papereita, lattiallakin kirjapinoja ja ikkunalaudalla muutama kitulias vinoon kasvanut kasvi.
Onko täydellisen siisti koti enemmänkin alemman keskiluokan juttu ja ylpeyden aihe konmarittamisineen?Tämä taitaa olla urbaani legenda. Kuulun vanhaan ylemmän keskiluokan sivistysporvarisukuun, ja kaikilla sukulaisilla on aina viimeisen päälle siistiä. Joukkoon mahtuu professoreita, taiteilijoita jne. Useimmilla käy siivooja, mutta kyllä tavarat laitetaan paikalleen ja sotkut siivotaan heti myös siinä välissä.
Juu olen samaa mieltä, ei voi yleistää. Olen silti usein huomannut, että varakkaat ihmiset pitävät parempaa huolta tavaroistaan ja heillä on siistimpää? Tästä olen myös lukenut tutkimuksia. Tai no henkilöt, jotka ovat menestyneitä ja omaavat hyvän itsekurin, pitävät myös parempaa huolta kodistaan. He eivät hyväksy sotkuisuutta ja heidän standardit ovat korkealla kaikissa asioissa. Tämä ei ole siis provoviesti vaan ihan oikeasti mietin et onko tässä mitään perää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intellektuellit elävät usein sekasotkun keskellä, on valtavasti kirjoja, papereita, lattiallakin kirjapinoja ja ikkunalaudalla muutama kitulias vinoon kasvanut kasvi.
Onko täydellisen siisti koti enemmänkin alemman keskiluokan juttu ja ylpeyden aihe konmarittamisineen?Tämä taitaa olla urbaani legenda. Kuulun vanhaan ylemmän keskiluokan sivistysporvarisukuun, ja kaikilla sukulaisilla on aina viimeisen päälle siistiä. Joukkoon mahtuu professoreita, taiteilijoita jne. Useimmilla käy siivooja, mutta kyllä tavarat laitetaan paikalleen ja sotkut siivotaan heti myös siinä välissä.
Eiku tää on se mistä ap just puhu. Ei oo mitään muuta syytä kun meidän tavat, jotka määrittelee missä kunnossa koti on. Voi olla kaks masentunutta, toisella koti siisti ja toisella puhdas. Voi olla kaks taiteilijaa, toisella siisti ja toisella sotkunen koti. Ei se ole sen kummempaa. Meidän tapa hoitaa koti on se avainasia. Tajusin sen kun luin tässä ketjussa apn ja muiden vastauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei taas ketjuun! Olen tehnyt parin päivän aikana vaatekaappiin myllerrystä, vaihtanut kesävaatteet syksyisempään. Samalla olen heittänyt roskiin rikkinäiset ja kulahtaneet vaatteet. Minulla on sellainen iso kori vaatekomerossa jossa on vaikka mitä. Rakastan pehmeiksi kuluneita vaatteita kotikäytössä. Kyllä, pehmeiksi ja reikäiseksi kuluneita vaatteita. Tein tosissani töitä että sain viskaistua kolme paitaa jossa oli enemmän reikiä kuin kangasta roskiin koska ne olivat niin kivat talvella saunan jälkeen.
Pakkasin kesävaatteet ja laitoin ne syrjään, sitten vasta katsoin säätiedotetta. Yli 20 astetta lämmintä ensi viikolle luvattu joka päivä. En kuitenkaan aio purkaa laatikoita. Etsin vain yhden pellavaisen pitkän hameen mitä voin käyttää.
Samalla huomasin että minulla on paljon sellaista vaatetta mitä en käytä. On lopultakin myönnettävä etten ole pitsipaitojen ystävä vaan tyylini on enemmän pehmeät puuvillaiset t-paidat ja neuleet. Samaan kasaan meni farkut jotka ovat kaksi kokoa liian pienet, en tule koskaan enää olemaan keveä keijukainen vaan olen etureppuinen, jenkkakahvainen keski-ikäinen nainen. Mahani ei pidä puristuksesta.
Mitäs muille ketjulaisille kuuluu? Onko raivaaminen jatkunut kesän jäljiltä?
Peukutin kyllä ylös tätä viestiä mutta surettaa suomalaiset, jotka siirtyvät syystamineisiin jo elokuussa. Suomen kesä on muutenkin niin lyhyt. Pitääkö sitä tosiaan lyhentää pukeutumalla tummiin pitkiin tamineisiin jo elokuussa, milloin on monestikin vasta ne kauneimmat kesäkelit. Syyskuun ensimmäinen viikkokin on usein helteinen. Syyskuun puolivälissä alkaa vasta syksy.
Vierailija kirjoitti:
Tänään lähti 5 kassia tavaraa roskiin/ kiertoon/ myyntiin! Ihanan kevyt olo ja koti näyttää vähän selkeämmältä. Olen tässä kuussa shoppailulakossa ja onhan se vaikeeta kun kaikki viimeset alet on meneillään hurjan pienillä hinnoilla! Mutta silti pidän nyt kiinni siitä lakosta. Aina kun tekee mieli mennä nettiin kurkkailemaan kaikkea ihanaa tavaraa niin menen 15 minuuttia järjestämään jotain laatikkoa/ hyllyä tai nurkkaa. Kyllä siinä pitää itsekuria olla mut hyvin on onnistunut. Olen alkanut nauttimaan siitä tavaran karsimisesta uudella tavalla. Ehkä ketjun vinkit on auttanut mua saamaan erilaisen otteen tähän karsimiseen ja elämän järjestämiseen yleisesti. Tsemppiä kaikille!
Aivan mahtava idea tämä netistä tavaroiden kurkkailemisen sijaan 15min oman laatikon tms järjestelemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä pointti on, että sotkuinen koti on laiskuutta. Tämä ei pidä paikkaansa. Ihmisen onnellisuus on tärkeämpää kuin koti, joka on jatkuvasti tip top siis kiiltävän puhdas. Tietysti on jonkun verran siivottava ja vietävä roskat. Kohtuullisuuden rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin ongelmani siivoamisen kanssa on se, että jaksamiseni ja aikani on kortilla. Kotonani ei ole niin paha epäjärjestys kuin mikä on pölyn, lemmikkien karvojen ja joka paikasta löytyvien hiusten määrä. Minulla on sairauksia, jotka käytännössä estävät sen, että voisin siivota nopeasti ja tehokkaasti. Kaikki on hidasta ja vaatii tauottamista. Niinpä motivaatiokin siivoamiseen on melko alhainen.
Minun täytyy tasapainotella sen välillä, onko tärkeämpää siisteys vai lepo. Mielenlepoa minulla ei meinaa löytyä sotkun keskellä, mutta keholleni tekee hyvää pitkät palautumistauot ja kokonaiset makoilupäivät.. Vinkkejä siisteyden ylläpitämiseen? Minulla ei ole varaa ilmanpuhdistimeen tai siivoojaan.
Nykyään saa jo edullisesti robotti-imureita. Sitä voi pyörittää useampana päivänä viikossa, ja sitten välillä imuroida huolellisemmin.
Meillä on robotti-imuri, suosittelen varsinkin kaltaisilleni laiskoille siivousintoilijoille! :D Robotti pörrää kotona melkein päivittäin, käsin en enää imuroi kuin joskus jotain yksittäisiä sotkuja varsi-imurilla. Vaatii tietysti sen, ettei lattialla ole ylimääräistä tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuottaaaakooo iloaaaa? Eiiiii.
Tällä lähti mm. mies (ankeuttaja) moottoripyörineen.
Mä kyllä kiroan konmarituksen alimpaan helvettiin. Meillä konmaritettiin kylppärin kaappeja, sillä seurauksella, että kaapit ovat edelleen täynnä, mutta minun parranajovälineistä jätettiin yksi paketti teriä ja niihin sopimaton varsi. (jos ne terät eivät tuottaneet muille iloa, olisin voinut heittää ne pois sen jälkeen kun niitä on käytetty, myös sen ylimääräisen varren)
Sitten konmaritettiin täysin käyttökelpoisia ruokailuvälineitä, kun oli kahta erilaista settiä. Vanhempi (täydellinen setti) hoidettiin pois ja jäljelle jätettiin uudempi, josta puuttuu kuitenkin pari veistä. Tätä muistan aina, kun pesen veitsiä käsin, jos tiskikone ei ole sattunut pyörimään.
Vaatteista konmaritettiin minun ihan hyväkuntoinen pikeepaita, koska se oli vähän "epämuodikas" eikä "maksanut paljoa". Pidin kuitenkin väreistä, kun ne muistutti yhdestä jalkapallojoukkueesta. Paras oli, kun puoliso sanoi, joukkueen vaatteista puhuttaessa, että voihan sitä hankkia sellaisia vaatteita, joissa on niitä värejä. En viitisinyt muistuttaa tuosta pikeepaidasta, kun siitä oli pari vuotta aikaa.
Sanomattakin lienee selvää, että vaatteiden säännöllisestä karsimisesta huolimatta, ne eivät mahdu kaappiin, koskaan.
Konmaritus sopii ihmiselle vähän samoin, kuin antaisi vinkkejä alkoholistille, miten hoitaa krapulaa ja päästä tyhjistä pulloista eroon.
Munkin mielestä konmaritus on hanurista.
Luin kirjan, ja ajattelin että typerää. Konmari vaikutti ihmiseltä joka ei tee kotonaan mitään, ei esim. ole mitään harrastusvälineitä.
Mutta hänhän ilmoittikin olevansa neuroottinen kaman hamstraaja, joka hukkui rojuihinsa.Konmaritus oli lyhyt ja jo ohitettu villitys. Kuulin kyllikseni juttuja marittajista, jotka olivat karsineet "iloa tuottamattomat" vaatteet vaikka.
No sitten tuli talvi, eikä ollutkaan takkia. Se ei ollut tuottanut iloa joten se oli heitetty pois! Ei muuta kuin kauppaan ostamaan uusi kun palelsi.Dsiisus mihin hölmöilyihin ihmiset lankeavatkin!
Mulla on edelleen konmari kirja kirjahyllyssä. Nimenomaan se, että laittaa aina yhteen pinoon kaikki sakset, kengät, laukut, lippikset todellakin avasi silmät. Oon tehnyt konmarin 3 krt ja koti on pysynyt sen jälkeen ojennuksessa. Nykyään kaikki lippikset ovat yhdessä paikassa, käsilaukut yhdessä, toisessa matkoille otettavat, mutta myös reput.
Vaikka koti olisi kuinka sotkuinen, tiedän missä on jokaisen paikka.Konmarissa myös käsiteltiin se, että tuottaako iloa. Kyllä minä tiedän jossain vaiheessa tulee talvi ja talvitakki on hyvä olla olemassa
Monesti kyllä nettikeskusteluissa konmari ymmärretään väärin joko tahattomasti tai tahallisesti. Konmarista on tullut vähän kuin synonyymi kaikenlaiselle karsimiselle, vaikka järjestelyfilosofiana se ainakin minun mielestäni on varsin lavea. Se ei ohjaa minimalismiin (tätä luuloa varsinkin tulee usein vastaan keskusteluissa), vaan antaa aika vapaat kädet tavaramäärien suhteen. Se netflix-sarjan eka kausi osoittaa sen aika hyvin. Monella osallistujalla jäi kotiin vielä aika paljon tavaraa marituksen jälkeenkin. Jokainen koti näytti marituksen jälkeen edelleen tavalliselta kodilta.
Olen aina hieman ihmetellyt, miten kapeasti ihmiset tulkitset "ilon tuottamisen". Itselleni oli alusta asti selvää, että ilon tuottamisen muotoja on useita. Esimerkiksi ketjun aiheeseen liittyen: toimivat siivousvälineet tuovat tyytyväisyyttä arkeen, kun siistiminen sujuu helposti ja nopeasti. Itselleni siivoaminen ei ole suosikkikotityö nro 1, joten haluan hoitaa sen helposti ja nopeasti.
Eteisestä käsin on hyvä tehdä pikainen silmätesti. Keskity pitämään tikissä kaikista näkyvämmällä paikalla olevia kohteita. Siivouksesta ei pidä ottaa turhaa stressiä. Joku yksittäinen hylly voi mennä viikkojaki ilman pölytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuottaaaakooo iloaaaa? Eiiiii.
Tällä lähti mm. mies (ankeuttaja) moottoripyörineen.
Mä kyllä kiroan konmarituksen alimpaan helvettiin. Meillä konmaritettiin kylppärin kaappeja, sillä seurauksella, että kaapit ovat edelleen täynnä, mutta minun parranajovälineistä jätettiin yksi paketti teriä ja niihin sopimaton varsi. (jos ne terät eivät tuottaneet muille iloa, olisin voinut heittää ne pois sen jälkeen kun niitä on käytetty, myös sen ylimääräisen varren)
Sitten konmaritettiin täysin käyttökelpoisia ruokailuvälineitä, kun oli kahta erilaista settiä. Vanhempi (täydellinen setti) hoidettiin pois ja jäljelle jätettiin uudempi, josta puuttuu kuitenkin pari veistä. Tätä muistan aina, kun pesen veitsiä käsin, jos tiskikone ei ole sattunut pyörimään.
Vaatteista konmaritettiin minun ihan hyväkuntoinen pikeepaita, koska se oli vähän "epämuodikas" eikä "maksanut paljoa". Pidin kuitenkin väreistä, kun ne muistutti yhdestä jalkapallojoukkueesta. Paras oli, kun puoliso sanoi, joukkueen vaatteista puhuttaessa, että voihan sitä hankkia sellaisia vaatteita, joissa on niitä värejä. En viitisinyt muistuttaa tuosta pikeepaidasta, kun siitä oli pari vuotta aikaa.
Sanomattakin lienee selvää, että vaatteiden säännöllisestä karsimisesta huolimatta, ne eivät mahdu kaappiin, koskaan.
Konmaritus sopii ihmiselle vähän samoin, kuin antaisi vinkkejä alkoholistille, miten hoitaa krapulaa ja päästä tyhjistä pulloista eroon.
Munkin mielestä konmaritus on hanurista.
Luin kirjan, ja ajattelin että typerää. Konmari vaikutti ihmiseltä joka ei tee kotonaan mitään, ei esim. ole mitään harrastusvälineitä.
Mutta hänhän ilmoittikin olevansa neuroottinen kaman hamstraaja, joka hukkui rojuihinsa.Konmaritus oli lyhyt ja jo ohitettu villitys. Kuulin kyllikseni juttuja marittajista, jotka olivat karsineet "iloa tuottamattomat" vaatteet vaikka.
No sitten tuli talvi, eikä ollutkaan takkia. Se ei ollut tuottanut iloa joten se oli heitetty pois! Ei muuta kuin kauppaan ostamaan uusi kun palelsi.Dsiisus mihin hölmöilyihin ihmiset lankeavatkin!
Mulla on edelleen konmari kirja kirjahyllyssä. Nimenomaan se, että laittaa aina yhteen pinoon kaikki sakset, kengät, laukut, lippikset todellakin avasi silmät. Oon tehnyt konmarin 3 krt ja koti on pysynyt sen jälkeen ojennuksessa. Nykyään kaikki lippikset ovat yhdessä paikassa, käsilaukut yhdessä, toisessa matkoille otettavat, mutta myös reput.
Vaikka koti olisi kuinka sotkuinen, tiedän missä on jokaisen paikka.Konmarissa myös käsiteltiin se, että tuottaako iloa. Kyllä minä tiedän jossain vaiheessa tulee talvi ja talvitakki on hyvä olla olemassa
Monesti kyllä nettikeskusteluissa konmari ymmärretään väärin joko tahattomasti tai tahallisesti. Konmarista on tullut vähän kuin synonyymi kaikenlaiselle karsimiselle, vaikka järjestelyfilosofiana se ainakin minun mielestäni on varsin lavea. Se ei ohjaa minimalismiin (tätä luuloa varsinkin tulee usein vastaan keskusteluissa), vaan antaa aika vapaat kädet tavaramäärien suhteen. Se netflix-sarjan eka kausi osoittaa sen aika hyvin. Monella osallistujalla jäi kotiin vielä aika paljon tavaraa marituksen jälkeenkin. Jokainen koti näytti marituksen jälkeen edelleen tavalliselta kodilta.
Olen aina hieman ihmetellyt, miten kapeasti ihmiset tulkitset "ilon tuottamisen". Itselleni oli alusta asti selvää, että ilon tuottamisen muotoja on useita. Esimerkiksi ketjun aiheeseen liittyen: toimivat siivousvälineet tuovat tyytyväisyyttä arkeen, kun siistiminen sujuu helposti ja nopeasti. Itselleni siivoaminen ei ole suosikkikotityö nro 1, joten haluan hoitaa sen helposti ja nopeasti.
Konmaritus tupataan sekoittamaan kuolinsiivoukseen tai staattiseen tilaan. Viimeksi mainitussa lähdetään tietoisesti hakemaan steriilimpää huonetta. Yleensä paljon kotoa poissaolevat suosivat tätä siivousmuotoa.
Ihana ketju!
Meillä on muuten yleensä siistiä, mutta lastenhuoneet on aina kuin pommin jäljiltä. Ketjusta inspiroituneena taidan ottaa rutiiniksi päivittäisen siivousvartin. Lapsilla on periaatteessa siivousvastuu omista huoneista, mutta ainakin alkuun täytyy varmaan siivota yhdessä lasten kanssa. Ja pitää opetella olemaan itsekin stressaantumatta lasten sotkuista. Vartissa saa jo sen verran aikaan, että tuskin huoneet enää jatkossa ovat noin kamalassa kunnossa, ja itsekin tietää ettei sotku ole pysyvä olotila.
Olen ap:n tapaan opettelemalla opetellut järjestyksen ylläpitoa, ja suurimmaksi osaksi rutiinit ovat jo hyvin hallussa. Työtä ja ajattelutavan muutosta se kyllä vaati, ja ennen kaikkea uusien toimintatapojen omaksumista. Itselle kaikkein vaikeinta on pyykin viikkaus. Kaikki muu vielä jollain tavalla menee, mutta viikkaaminen on niin tympeää, että saunassa on jatkuvasti kasa puhtaita ja kuivia vaatteita. Ehkä otan tavoitteeksi, että viikkaan päivittäin edes viisi minuuttia, niin pyykkikaaos ei pääse paisumaan ihan mahdottomaksi.
Tänään tavoite on saada siivottua ja järkättyä oma vaatekaappi.
Suurimman osan kesävaatteista pakkaan säilöön, lempparit jätän vielä käyttöön lämpimien päivien toivossa.
Sovitan vaatteita, jotka jääneet vähälle käytölle ja tarvittaessa laitan kiertoon.
Pesin tiskikoneen pesemistä vaativat pinnat ja osat tänään, tulipa siistimpi yleisilme keittiöön. Konetta on kivempi täyttääkin, kun ei näytä niin ryönäiseltä. Joo, olin lykännyt tätä pitkään... (Pesutulokseen vaikuttavat osat, sihdit ym. olen sentään useammin puhdistanut!)
Lisäksi pesin koneellisen pyykkiä, joka on odottanut yli puoli vuotta pesua. Kuulostaa varmaan älyttömältä tuo aika, mutta tässä on ollut perheessä vakavaa sairastumista ja muuta välissä, niin erikoisempaa pesuohjelmaa vaativat pyykit ovat saaneet odottaa. Vaikka konehan ne pesee, mutta hyvä kun olen jaksanut tarpeellistakaan pyykkiä panna peseytymään saati ripustaa.
Tykkään siivoamisesta ihan, mutta siivottavaa välillä kertyy niin paljon, että jää tuollaiset kiireettömät tai erikoisemmat pesut tekemättä.
Alue: Aihe vapaa
Roskiskaappi!!! Mikä siinä on että kaiken muun saan siivottua mutta en tätä? Vastustaa niin maan perusteellisesti. Tuhat pesuainepulloa, tölkkejä, pusseja, luutuja sikinsokin. Ruoantähteistä puhumattakaan.
Jonain päivänä, jonain päivänä....