Lue keskustelun säännöt.
IL: Julma deittailutrendi "hiivuttaminen" yleistyy
11.04.2023 |
https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/9fbcbc1f-16f2-432a-8966-9126ddf86e77
"Käytännössä hiivuttamisella tähdätään samaan lopputulemaan kuin ghostaamisella; yhteydenpidon lopettamiseen. Siinä missä ghostaaja vain katoaa savuna ilmaan, "hiivuttaja polttaa liekin loppuun vähitellen. Asiasta kertoo esimerkiksi Mirror-lehti."
Joko sinä olet kokeillut hiivuttamista tai joutunut hiivutetuksi?
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis niin, että kaikkien deittailujen täytyy aina päätyä automaattisesti onnistuneeseen parisuhteeseen, tai muuten on aina kyseessä joku salamyhkäinen "taktiikka"?
Ei saa lopettaa nopeasti, ei saa lopettaa hitaasti kuihtuen, aina pitäisi onnistua?
Ei pidä eikä tietenkään voi onnistua, mutta se tapailu pitää osata lopettaa puhumalla ja sanomalla suoraan sitten vaikka "sori, mutta mua ei enää huvita yhtään tapailla sua."
Ei luulisi olevan ylitsepääsemättömän vaikea asia. Tai sitten ei pidä tapaillakaan.
En ole se jota lainaat, mutta miksi pitää? Itse tulisin tuhat kertaa mieluummin ghostatuksi tai hiivutetuksi kuin dumpatuksi noilla sanoilla.
No nuokin sanat on rehellisyydessään vähemmän loukkaavat kuin se, että tapailukumppani vaan katoaa *puff* kuin pieru saharaan sanomatta sanaakaan.
Rumakin totuus on aina parempi kuin kaunis valhe, koska se satuttaa vain kerran.
Ja nuo sanat oli siis esimerkki, toki asian voi muotoilla myös toisin. Pääasia että kertoo sen suoraan ettei enää kiinnosta eikä halua jatkaa ja vaikka viestillä jos toiselle puhuminen on niin kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin yleistyy? Ainahan tuota on tehty kun kiinnostus lopahtaa.
Höpsis. Älä nyt viitsi. Koko kulttuuri on heittänyt häränpyllyä. Ei voi samana päivänä puhuakaan.
Ei ennen deittailu jotain kymmentä yhtä aikaa ja hypätty sänkyyn kaikkien kanssa ja ghostattu sitten.
Sitä näki kiinnostavan ihmisen, ihastui ja tutustui ja treffaili häntä. Jos ei natsannut, oli "bänksit" oli sovittu seurustelusta tai ei.
Ghostaaminen tai hivuttaminen oli äärimmäisen harvinainen ilmiö. Varsinkin kun se ihastus oli usein jostain läheltä. Olisihan se ollut riskialtista, kun ei toista pakoon päässyt. Ei ollut appeja tms. Se oli naapurustosta, koulusta, töistä, ystäväpiiristä, "kyliltä", tms. Mites sellaisen ghostaat?
Tuollaista paskaa se on nykyään. Olisin todella toivonut syntyneeni eri aikakaudelle. Nykyään helpoimmalla varmasti pääsee jos ei edes etsi mitään vakavaa vaan lähtee suhteeseen ajatuksella, että tämä on sitten parin yön kevytsuhde. Olen itse ihan tosissani alkanut harkita, että kun alan etsimään seuraa seuraavan kerran (vuosien tauon jälkeen), etsin pelkkää kevyttä huvia. Ja todellakin valitsen vain kaikkein komeimmat siihen hommaan, koska mikään ei ole niin perseestä kuin se, että joku vähemmän komea kohtelee sua kuin roskaa. Sellainen jolla ei todellakaan olisi varaa. Superkomistus on itsessään jo elämys eikä ota niin paljon päähän kun jutusta ei tulekaan mitään.
Minulle on käynyt noin. Nainen selitti sitä jälkeenpäin sillä, että antoi minulle aina uusia mahdollisuuksia ja yritti tulla kanssani jotenkin toimeen, kunnes lopulta tajusi sen olevan mahdotonta. Olisi sanonut heti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis niin, että kaikkien deittailujen täytyy aina päätyä automaattisesti onnistuneeseen parisuhteeseen, tai muuten on aina kyseessä joku salamyhkäinen "taktiikka"?
Ei saa lopettaa nopeasti, ei saa lopettaa hitaasti kuihtuen, aina pitäisi onnistua?
Ei pidä eikä tietenkään voi onnistua, mutta se tapailu pitää osata lopettaa puhumalla ja sanomalla suoraan sitten vaikka "sori, mutta mua ei enää huvita yhtään tapailla sua."
Ei luulisi olevan ylitsepääsemättömän vaikea asia. Tai sitten ei pidä tapaillakaan.
En ole se jota lainaat, mutta miksi pitää? Itse tulisin tuhat kertaa mieluummin ghostatuksi tai hiivutetuksi kuin dumpatuksi noilla sanoilla.
No nuokin sanat on rehellisyydessään vähemmän loukkaavat kuin se, että tapailukumppani vaan katoaa *puff* kuin pieru saharaan sanomatta sanaakaan.
Rumakin totuus on aina parempi kuin kaunis valhe, koska se satuttaa vain kerran.
Ja nuo sanat oli siis esimerkki, toki asian voi muotoilla myös toisin. Pääasia että kertoo sen suoraan ettei enää kiinnosta eikä halua jatkaa ja vaikka viestillä jos toiselle puhuminen on niin kauheaa.
Hiivuttamisessa ei ole kyse valehtelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis niin, että kaikkien deittailujen täytyy aina päätyä automaattisesti onnistuneeseen parisuhteeseen, tai muuten on aina kyseessä joku salamyhkäinen "taktiikka"?
Ei saa lopettaa nopeasti, ei saa lopettaa hitaasti kuihtuen, aina pitäisi onnistua?
Mikä siinä toisen kunnioittamisessa edes sen verran, että päättää asiat arvokkaasti, on niin vaikeaa?
Kun mitään ei ole aloitettukaan yhteisellä sopimuksella niin ei sitä mitenkään virallisesti tarvitse lopettaakkaan. Tapailu on sellaista tutustumista ja tunnustelua, että voiko tästä kehkeytyä seurustelua vai ei.
Sillä toisella saattoi kehkeytyä.
Eikun niin, ne tapaikumppanit eivät ole ihmisiä, he ovat vain hyödykkeitä.
Jokainen on vastuussa omista tuntemuksistaan. Jotta seurustelu alkaisi kunolla pitää molempien olla toisistaan ja seurustelusta kiinnostuneita. jos jompaa kumpaa ei kiinnosta niin se siitä sitten. Ketään ei voi velvoittaa tapailemaan ja seurustelemaan sillä perusteella ,että itse on ihastunut ja kehitellyt tunteita jotakuta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis onhan tuo ihan järkyttävää käytöstä, jos kuukausi tolkulla luvataan kuuta taivaalta ja jopa enemmän ja sitten alkaa yhtäkkiä alamäki... Ei varmasti tule vaan ihan yhtäkkiä "emmä haluukkaan" tyyliin puolen vuoden jälkeen, vaan koko ajan on kelvannut tyyliin pelkkä alapää ja koko ajan etsinyt muuta siinä sivussa.
no älä tyrkytä sitä alapäätäsi uusille tuttavuuksille- sillähän siitä selviät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt ghostaamisen ja tämän "hiivuttamisen" kauhistelua itsekin. On mielestäni järjetöntä olettaa, että toinen olisi minulle tilivelvollinen siksi, että on päättänyt alkaa keskustelemaan tai tavannut muutaman kerran. Juuri siis vaikka siinä mielessä, että olisi velvollinen tarjoamaan selityksen miksi ei enää halua nähdä. Mielestäni ghostaaminen tai muuten tällainen selkeä keskustelun viilentäminen ovat aivan selkeitä merkkejä, ettei enää kiinnosta. Suurin osa ihmisistä ei sovi eikä päädy yhteen, en ymmärrä miksi asiasta tarvitsisi erillistä selitystä.
Sen sijaan olen pari kertaa törmännyt ihmeelliseen "jojotteluun". Tapailukumppani ei siis enää yhtäkkiä vastaa viesteihin, mistä päättelen että ok, kiinnostus loppui. Jossain vaiheessa hän laittaa viestiä, ehkä jopa ehdottaa tapaamista. Sitten peruu viime hetkellä, ei taas vastaa viesteihin ja kohta ottaa uudelleen yhteyttä. Tämä on mielestäni inhottavaa käytöstä, en tiedä miten tyypillistä nykyajan deittailussa.
Jaa. Mulle tämän teki tyyppi, jonka kanssa oli seurusteltu viisi kuukautta, tunnettu sitä ennen vuosi. Olin tavannut hänen lapset, oli vietetty joulu yhdessä, puhui yhteisestä pitkästä vakiintuneesta tulevaisuudesta. Hiivutti selkeästi viimeisen kuukauden (oli kiireinen) ja sitten lopulta ghostasi.
Tässä nyt puhutaan selkeästi eri asioista. Tapailu vs seurustelu. Ilmeisesti kaikki eivät ole aina yhteisellä kartalla kummasta on kyse. sinänsähän se ,että alkaa tapailla tai seurustella ,ei tarkoita sitä, että on näin lupautunut jatkamaan loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ole mitään uutta mutta onhan roskalehtien pakko tehdä otsikoita ja eilen syntyneiden pakko yrittää väittää ettå nykyään kaikki on toisin.
Kyllä me tehtiin kaikkia samoja juttuja 60-luvullakin, mutta ei keksitty erityisiä nimiä hommille.
Eikä tehty moisista pikkujutuista mitään lehtikirjoituksia.
Naurettavaa hommaa, että kaikelle on keksittävä uusi nimi.
T. Entinen rautakanki, nykyinen terässeiväs😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On omituista väittää, että tämä olisi uusi juttu. Toki nykyisessä deittimaailmassa deittejä saattaa olla huomattavasti enemmän, jolloin joutuu jätetyksi useammin ja erilaisilla tavoilla.
Tapasin erään miehen kerran. Tapaaminen oli melko kiusallinen ja tiesin ettei toisia treffejä tule. Laitoin peruskohteliaan viestin "kiitos treffeistä" ja ajattelin että en enää pidä yhteyttä. Hän sitten laittoi viestiä, ettei enää haluta tavata ja kaikki syyt eriteltynä. Lisäksi yritti lohduttaa että minussa ei ole mitään vikaa. Tuntui todella omituiselta, tässäkin tapauksessa suora ghostaus olisi mielestäni ollut fiksumpi vaihtoehto :)
Mun nuoruudessa tuollaista sanottiin feidaamiseksi ja se oli ihan normaali tapa lopettaa orastava tapailu, jos toinen osapuoli ei kiinnostanut.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sanonut kahdesti ettei kiinnosta, ole hyvä ja jatka elämääsi.
Aina vaan viestejä pukkaa.
Olen sitten hiivuttaja kun puhe ei mene jakeluun.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt noin. Nainen selitti sitä jälkeenpäin sillä, että antoi minulle aina uusia mahdollisuuksia ja yritti tulla kanssani jotenkin toimeen, kunnes lopulta tajusi sen olevan mahdotonta. Olisi sanonut heti!
Nainenhan oli rehellinen. Miksi miehille pitää viikkojen sisään irrota lupaus avioliitosta ja jälkikasvusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt ghostaamisen ja tämän "hiivuttamisen" kauhistelua itsekin. On mielestäni järjetöntä olettaa, että toinen olisi minulle tilivelvollinen siksi, että on päättänyt alkaa keskustelemaan tai tavannut muutaman kerran. Juuri siis vaikka siinä mielessä, että olisi velvollinen tarjoamaan selityksen miksi ei enää halua nähdä. Mielestäni ghostaaminen tai muuten tällainen selkeä keskustelun viilentäminen ovat aivan selkeitä merkkejä, ettei enää kiinnosta. Suurin osa ihmisistä ei sovi eikä päädy yhteen, en ymmärrä miksi asiasta tarvitsisi erillistä selitystä.
Sen sijaan olen pari kertaa törmännyt ihmeelliseen "jojotteluun". Tapailukumppani ei siis enää yhtäkkiä vastaa viesteihin, mistä päättelen että ok, kiinnostus loppui. Jossain vaiheessa hän laittaa viestiä, ehkä jopa ehdottaa tapaamista. Sitten peruu viime hetkellä, ei taas vastaa viesteihin ja kohta ottaa uudelleen yhteyttä. Tämä on mielestäni inhottavaa käytöstä, en tiedä miten tyypillistä nykyajan deittailussa.
Jaa. Mulle tämän teki tyyppi, jonka kanssa oli seurusteltu viisi kuukautta, tunnettu sitä ennen vuosi. Olin tavannut hänen lapset, oli vietetty joulu yhdessä, puhui yhteisestä pitkästä vakiintuneesta tulevaisuudesta. Hiivutti selkeästi viimeisen kuukauden (oli kiireinen) ja sitten lopulta ghostasi.
Huh, 5 kk ja lapsetkin jo tavattu. En pyst ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten niin yleistyy? Ainahan tuota on tehty kun kiinnostus lopahtaa.
Höpsis. Älä nyt viitsi. Koko kulttuuri on heittänyt häränpyllyä. Ei voi samana päivänä puhuakaan.
Ei ennen deittailu jotain kymmentä yhtä aikaa ja hypätty sänkyyn kaikkien kanssa ja ghostattu sitten.
Sitä näki kiinnostavan ihmisen, ihastui ja tutustui ja treffaili häntä. Jos ei natsannut, oli "bänksit" oli sovittu seurustelusta tai ei.
Ghostaaminen tai hivuttaminen oli äärimmäisen harvinainen ilmiö. Varsinkin kun se ihastus oli usein jostain läheltä. Olisihan se ollut riskialtista, kun ei toista pakoon päässyt. Ei ollut appeja tms. Se oli naapurustosta, koulusta, töistä, ystäväpiiristä, "kyliltä", tms. Mites sellaisen ghostaat?
Tuollaista paskaa se on nykyään. Olisin todella toivonut syntyneeni eri aikakaudelle. Nykyään helpoimmalla varmasti pääsee jos ei edes etsi mitään vakavaa vaan lähtee suhteeseen ajatuksella, että tämä on sitten parin yön kevytsuhde. Olen itse ihan tosissani alkanut harkita, että kun alan etsimään seuraa seuraavan kerran (vuosien tauon jälkeen), etsin pelkkää kevyttä huvia. Ja todellakin valitsen vain kaikkein komeimmat siihen hommaan, koska mikään ei ole niin perseestä kuin se, että joku vähemmän komea kohtelee sua kuin roskaa. Sellainen jolla ei todellakaan olisi varaa. Superkomistus on itsessään jo elämys eikä ota niin paljon päähän kun jutusta ei tulekaan mitään.
Tarkoittaako superkomistus tätä:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen luullut, että tuo on ihan normaalia, että juttu ikään kuin kuivuu kasaan. Toinen on ihan ok tapaus, mutta ei mitenkään superkiinnostava ja sen takia yhteydenpito alkaa laimenemaan kunnes vaan loppuu.
Eli olen saattanut hiivuttaa, tosin minulle se ei ole ollut mikään taktiikka. Ehkä minutkin on sitten hiivutettu, mutta olen luullut sen olevan vain molemminpuolista kiinnostuksen puutetta.
Tämä. Hitto että ottaa päähän, kun nykyään asioista tehdään niin vaikeita. Yhtään kukaan ei ole millekään deitti-juttukumppanille velkaa mitään selityksiä tai mussutusta jos ei nappaa tavata (enää). Tuo yhteydenpidon hiljalleen lopettaminen on ihan tavallinen tapa osoittaa että ei natsaa.
Ei ole. Se ei ole"ihan tavallinen"vaan pelkurimaista luimistelua ja nainen on kyllä velkaa hyvän selityksen jos ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen luullut, että tuo on ihan normaalia, että juttu ikään kuin kuivuu kasaan. Toinen on ihan ok tapaus, mutta ei mitenkään superkiinnostava ja sen takia yhteydenpito alkaa laimenemaan kunnes vaan loppuu.
Eli olen saattanut hiivuttaa, tosin minulle se ei ole ollut mikään taktiikka. Ehkä minutkin on sitten hiivutettu, mutta olen luullut sen olevan vain molemminpuolista kiinnostuksen puutetta.
Tämä. Hitto että ottaa päähän, kun nykyään asioista tehdään niin vaikeita. Yhtään kukaan ei ole millekään deitti-juttukumppanille velkaa mitään selityksiä tai mussutusta jos ei nappaa tavata (enää). Tuo yhteydenpidon hiljalleen lopettaminen on ihan tavallinen tapa osoittaa että ei natsaa.
Ei ole. Se ei ole"ihan tavallinen"vaan pelkurimaista luimistelua ja nainen on kyllä velkaa hyvän selityksen jos ei kiinnosta.
Se nainen ei ole sulle velkaa yhtään mitään, eikä se selitys sinua mitenkään edes hyödyttäisi.
Noinhan se helposti menee kun kiinnostus alkaa hiipumaan, mutta ei ole ihan varma. Ei se luultavasti ole mikään suunnitelmallinen strategia, jota noudatetaan kylmän laskelmoivasti. Tätä on tapahtunut ennen koko typerän termin keksimistä. Suhde vaan hiipuu ihan normaalisti ilman, että sitä tarvitsee mitenkään hiivuttaa. Lähinnä tälläisen termin käyttö vaan lisää uhriutumista ja lisää mustavalkoista nais/miesvihaa niitä kohtaan, jotka mielletään Hiivuttajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis niin, että kaikkien deittailujen täytyy aina päätyä automaattisesti onnistuneeseen parisuhteeseen, tai muuten on aina kyseessä joku salamyhkäinen "taktiikka"?
Ei saa lopettaa nopeasti, ei saa lopettaa hitaasti kuihtuen, aina pitäisi onnistua?
Minä olen lähinnä hämmentyneenä seurannut, miten moni sinkkuystävättäristäni on, heti uuden miehen tavattuaan, sovittamassa tätä miestä mahdollisen tulevan pitkäaikaispuolison rooliin.
Ei jätetä yhtään aikaa ns kevyeen, pikkuhiljaa tapahtuvaan tutustumiseen.
(Ja sitä ennenhän on joukosta karsittu jo ne, jotka eivät vastaa mielikuvaa siitä unelmien prinssistä. Eli kun tämä "unelma" sitten osoittaa kiinnostusta, ollaan valmiita taipumaan vaikka minkälaiselle mutkalle.)
Sitten kun juttu ei lähdekään lentoon, ollaan heti manaamassa tämä ko kaveri alimpaan maanrakoon.
Vaikka loppupeleissä miehen ainoa vika olisi se, ettei hän ollutkaan yhtä kiinnostunut kuin tämä ystäväni. (Tai se kiinnostus lopahti jo alkumetreillä - hyvin usein ystäväni liialliseen innokkuuteen).(Ei ekoilla tai toisillakaan treffeillä miestä välttämättä kiinnosta keskustella tulevaisuuden haaveista vaikkapa nyt lapsiluvun, asumismuodon, tai sen suhteen, että nainen haluaa olla kotiäitinä vähintään lapsen kolme ensimmäistä vuotta etc etc - uskokaa pois. Toki miehissä on poikkeuksiakin, mutta kokemukseni mukaan harvassa).
Moni mies voi pelästyä niin, ettei uskalla jatkaa tapailua hetkeäkään (jolloin ystäväni kokee sen "ghostaamisena"), joku toinen mies taas ehkä vielä aluksi naureskelee, ja pitää naisen sanomisia "hauskan söpöinä" ja vitsikkäinäkin, muttei todellakaan vakavina - mutta huomatessaan että nainen on liikkeellä turhankin vakavalla mielellä, ajattelee että ehkä voin katsoa tätä vielä hetken (jos nainen muuten miellyttää), usein harventaen kuitenkin tapaamisiaan.
Mutta jos nainen edelleen jumittaa em ajatusmaailmassaan....ei tarvitse varmaan jatkaa.Moni mies haluaa joka tapauksessa ajatella naisesta hyvää, ja katsella rauhassa miten tilanne kehittyy. Mikäli näiden mietintätaukojen aikana mies kuitenkin huomaa, ettei niitä tunteita ole muodostumassa, homma väkisinkin hiipuu.
Eikä aina tarvita edes mitään yllä kuvatun, tai muun laistakaan, dramatiikkaa; miesten tunteet ja ajatusmaailma nyt vaan poikkeavat niin paljon naisten vastaavasta, että ellei nainen nyt kertakaikkiaan kolahtanut jo heti ensimmäisellä, tai vähintään toisella tai kolmannella tapaamiskerralla, valitettavasti se vaan on monen miehen kohdalla game over.
Ainoa mitä voin kanssasisarilleni sanoa, on että älkää näyttäkö heti innokkuuttanne. Sen sijaan näyttäkää, että teillä on muutakin elämää kuin se miehen yhteydenoton odottaminen!
Olkaa ikäänkuin se miehen tapaaminen pitäisi sovittaa kiireisen aikatauluunne, "jos nyt tämän kerran yritän johonkin väliin", eli suostutte "hänen takiaan" näkemään hieman vaivaa...- Ja ennen kuin lukijana närkästyt, kirjoitin tämän mielessäni tietyt muutamat ystävättäreni - (joiden kanssa on aikoinaan nämä em keskustelut käyty, hyvin lopputuloksiin!) - en oletakaan tämän olevan yleispätevää. (Jos nyt sitä, että kaikki ovat onnellisissa parisuhteessa, voi hyvänä tuloksena pitää?)
Eli joku muu saisi tästä jotain ajattelemisen aihetta - niin no, olisihan se mukavaa.
No noin juuri saadaan suhde, jossa ei ole rehellistä kommunikointia vaan pelataan toisten tunteilla. Lisäksi saatetaan tulkita niin, että ei kiinnosta, ja homma loppuu heti alkuunsa.
Minä olen lähinnä hämmentyneenä seurannut, miten moni sinkkuystävättäristäni on, heti uuden miehen tavattuaan, sovittamassa tätä miestä mahdollisen tulevan pitkäaikaispuolison rooliin.
Ei jätetä yhtään aikaa ns kevyeen, pikkuhiljaa tapahtuvaan tutustumiseen.
(Ja sitä ennenhän on joukosta karsittu jo ne, jotka eivät vastaa mielikuvaa siitä unelmien prinssistä. Eli kun tämä "unelma" sitten osoittaa kiinnostusta, ollaan valmiita taipumaan vaikka minkälaiselle mutkalle.)
Sitten kun juttu ei lähdekään lentoon, ollaan heti manaamassa tämä ko kaveri alimpaan maanrakoon.
Vaikka loppupeleissä miehen ainoa vika olisi se, ettei hän ollutkaan yhtä kiinnostunut kuin tämä ystäväni. (Tai se kiinnostus lopahti jo alkumetreillä - hyvin usein ystäväni liialliseen innokkuuteen).
(Ei ekoilla tai toisillakaan treffeillä miestä välttämättä kiinnosta keskustella tulevaisuuden haaveista vaikkapa nyt lapsiluvun, asumismuodon, tai sen suhteen, että nainen haluaa olla kotiäitinä vähintään lapsen kolme ensimmäistä vuotta etc etc - uskokaa pois. Toki miehissä on poikkeuksiakin, mutta kokemukseni mukaan harvassa).
Moni mies voi pelästyä niin, ettei uskalla jatkaa tapailua hetkeäkään (jolloin ystäväni kokee sen "ghostaamisena"), joku toinen mies taas ehkä vielä aluksi naureskelee, ja pitää naisen sanomisia "hauskan söpöinä" ja vitsikkäinäkin, muttei todellakaan vakavina - mutta huomatessaan että nainen on liikkeellä turhankin vakavalla mielellä, ajattelee että ehkä voin katsoa tätä vielä hetken (jos nainen muuten miellyttää), usein harventaen kuitenkin tapaamisiaan.
Mutta jos nainen edelleen jumittaa em ajatusmaailmassaan....ei tarvitse varmaan jatkaa.
Moni mies haluaa joka tapauksessa ajatella naisesta hyvää, ja katsella rauhassa miten tilanne kehittyy. Mikäli näiden mietintätaukojen aikana mies kuitenkin huomaa, ettei niitä tunteita ole muodostumassa, homma väkisinkin hiipuu.
Eikä aina tarvita edes mitään yllä kuvatun, tai muun laistakaan, dramatiikkaa; miesten tunteet ja ajatusmaailma nyt vaan poikkeavat niin paljon naisten vastaavasta, että ellei nainen nyt kertakaikkiaan kolahtanut jo heti ensimmäisellä, tai vähintään toisella tai kolmannella tapaamiskerralla, valitettavasti se vaan on monen miehen kohdalla game over.
Ainoa mitä voin kanssasisarilleni sanoa, on että älkää näyttäkö heti innokkuuttanne. Sen sijaan näyttäkää, että teillä on muutakin elämää kuin se miehen yhteydenoton odottaminen!
Olkaa ikäänkuin se miehen tapaaminen pitäisi sovittaa kiireisen aikatauluunne, "jos nyt tämän kerran yritän johonkin väliin", eli suostutte "hänen takiaan" näkemään hieman vaivaa...
- Ja ennen kuin lukijana närkästyt, kirjoitin tämän mielessäni tietyt muutamat ystävättäreni - (joiden kanssa on aikoinaan nämä em keskustelut käyty, hyvin lopputuloksiin!) - en oletakaan tämän olevan yleispätevää. (Jos nyt sitä, että kaikki ovat onnellisissa parisuhteessa, voi hyvänä tuloksena pitää?)
Eli joku muu saisi tästä jotain ajattelemisen aihetta - niin no, olisihan se mukavaa.