Lue keskustelun säännöt.
Kun puoliso on kiinni lapsuudenperheessään
10.04.2023 |
Onko mitään toivoa puolison suhteen, joka on todella kiinni lapsuudenperheessään.
Olen itsekin läheinen sukuni kanssa, mutta kuitenkin aikoinaan itsenäistynyt lapsuudenperheestäni ns. normaalisti.
Mutta tällä vapaat täyttyy veljen remontista ja siskon kissan hoidosta ja vanhempien asioiden hoidosta.
Kun on juhlapyhä, ekana miettii missä kukin sisarus on ja meidän pitäisi järjestää aikataulumme sen mukaan. Olen alkanut sit suunnitella yksin menoni, mut koen et tää on väärin... kai parisuhteessa ollaan normaalisti se me-porukka, joka tekee päätökset yhdessä?
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai ootte puhunu asiasta?
Kyllä. Hänestä se on normaalia ja haluaisi, että mäkin tuntisin kuuluvani samaan "perheeseen". Ap
Kannattaa varoa. Miten jos teille tulee lapsi. Valitseeko anoppi lapselle nimen? Vietetäänkö kaikki juhlapyhät miehen sukulaisten luona ja sinun sukuusi ei juurikaan olla yhteyksissä ja ainakaan ydinperheenä ei vietetä aikaa ilman miehen sukua.
Se on positiivista että on sukurakas mutta kohtuus kaikessa.
Tätä mäkin olen ihmetellyt että eikö nykyään itsenäistytä siitä lapsuuden perheestä samalla lailla kuin joskus aikonaan? Mun lapsuudessa serkkuja ja sukulaisia nähtiin kesällä, jotain lähellä asuvaa tätiä vähän useammin, mutta ehkä silti kuitenkaan ei edes joka kuukausi.
Isän sisko saattoi soittaa ulkomailta jouluna, kotipuolessa kävi kesäisin ja siinäpä se. Normaalia siihen maailman aikaan kai?
Nyt miehen veli kulkee vaimonsa perheen työnä samalla lailla kuin opiskeluaikoina; kaikki lomat on automaatio, sit vähintään kerran kk viikonloppuna, ovat yhteydessä ihan 24/7 perheen whatappringissä, kyläilevät toistensa luona jos eivät näe lapsuudenkotonaan jne.
Siis olen kateellinen, välit omiin sisaruksiin on olemattomat, mutta silti mietin että kun tuossa yhtälössä on siis kaikilla jo ne omat lapset myös jo?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varoa. Miten jos teille tulee lapsi. Valitseeko anoppi lapselle nimen? Vietetäänkö kaikki juhlapyhät miehen sukulaisten luona ja sinun sukuusi ei juurikaan olla yhteyksissä ja ainakaan ydinperheenä ei vietetä aikaa ilman miehen sukua.
Se on positiivista että on sukurakas mutta kohtuus kaikessa.
Ap ei tainnut mainita sukupuolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekästä tuo on. Ei ole tullut mieleen, että mitä sinä haluat? ehkä sinunkin sukulaisia voisi nähdä?
Oisin niin onnellinen jos olis ollut noin hyvä lapsuudenperhe, että oltaisiin ilolla tiiviisti tekemisissä aikuisenakin. Rikkaushan tuo on. Tukiverkot löytyy jos perheenkin perustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oisin niin onnellinen jos olis ollut noin hyvä lapsuudenperhe, että oltaisiin ilolla tiiviisti tekemisissä aikuisenakin. Rikkaushan tuo on. Tukiverkot löytyy jos perheenkin perustaa.
Tämä. Ap nyt vaan nielee sen oman ylpeytensä. Kyllä aika pitää tuosta huolen kun miehen sisarukset saavat jälkikasvua ja muutenkin ihmiset itsenäistyvät enemmän kun tulee ikää lisää.
Sehän vasta kauhea tilanne olisi kun ap vaatii miestä katkomaan suhteen sukulaisiinsa ja sitten jättää tämän kun tulee erimielisyyksiä. Mies jää ihan yksin kärvistelemään ja tarttuu vielä pulloon tjsp.
P.S. Muistakaa, että miehen tärkein nainen on hänen äitinsä. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisin niin onnellinen jos olis ollut noin hyvä lapsuudenperhe, että oltaisiin ilolla tiiviisti tekemisissä aikuisenakin. Rikkaushan tuo on. Tukiverkot löytyy jos perheenkin perustaa.
Tämä. Ap nyt vaan nielee sen oman ylpeytensä. Kyllä aika pitää tuosta huolen kun miehen sisarukset saavat jälkikasvua ja muutenkin ihmiset itsenäistyvät enemmän kun tulee ikää lisää.
Sehän vasta kauhea tilanne olisi kun ap vaatii miestä katkomaan suhteen sukulaisiinsa ja sitten jättää tämän kun tulee erimielisyyksiä. Mies jää ihan yksin kärvistelemään ja tarttuu vielä pulloon tjsp.
P.S. Muistakaa, että miehen tärkein nainen on hänen äitinsä. ;)
Mies jonka elämän tärkein nainen on äiti, sietää jäädä yksin. Ja äiti joka pitää kiinni tuosta, on mieleltään sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Mulla meni muutamia vuosia vakavan suhteen aloittamisesta ennen kuin irtaannuin lapsuuden perheestä "sopivalle tasolle". Nehän oli (ja on) mun perhe, miksi olisin välittömästi suhteen aloitettuani ns eronnut perheestäni jonka kanssa mulla oli omat kuviot ollut iät ja ajat. Pikkuhiljaa rakensimme suhdetta puolison kanssa ja meille alkoi tulla omia juttuja, jotka menivät lapsuuden perheen edelle. Hyvähän se on että perhe on lähellä, vaikka puoliso onkin ykkönen.
Mitä ap. sitten tapahtuu, jos sinä haluat, että autatte sun perhettä erialisissa asioissa ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisin niin onnellinen jos olis ollut noin hyvä lapsuudenperhe, että oltaisiin ilolla tiiviisti tekemisissä aikuisenakin. Rikkaushan tuo on. Tukiverkot löytyy jos perheenkin perustaa.
Tämä. Ap nyt vaan nielee sen oman ylpeytensä. Kyllä aika pitää tuosta huolen kun miehen sisarukset saavat jälkikasvua ja muutenkin ihmiset itsenäistyvät enemmän kun tulee ikää lisää.
Sehän vasta kauhea tilanne olisi kun ap vaatii miestä katkomaan suhteen sukulaisiinsa ja sitten jättää tämän kun tulee erimielisyyksiä. Mies jää ihan yksin kärvistelemään ja tarttuu vielä pulloon tjsp.
P.S. Muistakaa, että miehen tärkein nainen on hänen äitinsä. ;)
Mies jonka elämän tärkein nainen on äiti, sietää jäädä yksin. Ja äiti joka pitää kiinni tuosta, on mieleltään sairas.
Naiset vaihtuu, äiti pysyy. Tuon äidin tärkeyden voi määritellä hieman väljemmin, kuin sinä sen käsität.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisin niin onnellinen jos olis ollut noin hyvä lapsuudenperhe, että oltaisiin ilolla tiiviisti tekemisissä aikuisenakin. Rikkaushan tuo on. Tukiverkot löytyy jos perheenkin perustaa.
Tämä. Ap nyt vaan nielee sen oman ylpeytensä. Kyllä aika pitää tuosta huolen kun miehen sisarukset saavat jälkikasvua ja muutenkin ihmiset itsenäistyvät enemmän kun tulee ikää lisää.
Sehän vasta kauhea tilanne olisi kun ap vaatii miestä katkomaan suhteen sukulaisiinsa ja sitten jättää tämän kun tulee erimielisyyksiä. Mies jää ihan yksin kärvistelemään ja tarttuu vielä pulloon tjsp.
P.S. Muistakaa, että miehen tärkein nainen on hänen äitinsä. ;)
Kuten kerroin, minulla on myös läheinen suhde sukuuni eli se ei ole ongelma. Nyt nämä asiat ei oo meillä yhtään tasapainossa, miehen suku haukkaa aivan liian ison palan ajastamme. Mä en todellakaan halua viettää kaikkia lomiamme miehen suvun kanssa enkä enää vietäkään. Nyt pääsiäisenä mies suuttui, kun olin yksin ulkomailla... En jäänyt oottelemaan, tuleekohan miehen veli tai sisko vanhemmillensa (jolloin mieskin olisi halunnut mennä)... Ei olleet, mies meni sinne yksin ja kiukutteli mulle, kun oli tylsää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai ootte puhunu asiasta?
Kyllä. Hänestä se on normaalia ja haluaisi, että mäkin tuntisin kuuluvani samaan "perheeseen". Ap
Mutta silti sitouduitte avo-/avioliittoon?
Minunkin puolisoni olisi toivonut, että olisin läheisempi hänen sisarustensa kanssa. Tein kuitenkin jo seurusteluaikana selväksi, että se ei ole oma haluni. He ovat ihan ok ihmisiä ja tapaan heitä noin kerran vuodessa, mutta en yökyläile enkä muuta mitään omia suunnitelmiani heidän takiaan. Jos tämä ei olisi sopinut puolisolleni, me emme olisi koskaan muuttaneet yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisin niin onnellinen jos olis ollut noin hyvä lapsuudenperhe, että oltaisiin ilolla tiiviisti tekemisissä aikuisenakin. Rikkaushan tuo on. Tukiverkot löytyy jos perheenkin perustaa.
Tämä. Ap nyt vaan nielee sen oman ylpeytensä. Kyllä aika pitää tuosta huolen kun miehen sisarukset saavat jälkikasvua ja muutenkin ihmiset itsenäistyvät enemmän kun tulee ikää lisää.
Sehän vasta kauhea tilanne olisi kun ap vaatii miestä katkomaan suhteen sukulaisiinsa ja sitten jättää tämän kun tulee erimielisyyksiä. Mies jää ihan yksin kärvistelemään ja tarttuu vielä pulloon tjsp.
P.S. Muistakaa, että miehen tärkein nainen on hänen äitinsä. ;)
Mies jonka elämän tärkein nainen on äiti, sietää jäädä yksin. Ja äiti joka pitää kiinni tuosta, on mieleltään sairas.
Naiset vaihtuu, äiti pysyy. Tuon äidin tärkeyden voi määritellä hieman väljemmin, kuin sinä sen käsität.
Naiset vaihtuu, jos miehellä on sairas äitisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Mulla meni muutamia vuosia vakavan suhteen aloittamisesta ennen kuin irtaannuin lapsuuden perheestä "sopivalle tasolle". Nehän oli (ja on) mun perhe, miksi olisin välittömästi suhteen aloitettuani ns eronnut perheestäni jonka kanssa mulla oli omat kuviot ollut iät ja ajat. Pikkuhiljaa rakensimme suhdetta puolison kanssa ja meille alkoi tulla omia juttuja, jotka menivät lapsuuden perheen edelle. Hyvähän se on että perhe on lähellä, vaikka puoliso onkin ykkönen.
3 vuotta. Ja mä olin kyllä jo ennen suhdetta irtaantunut jo siinä vaiheessa, kun muutin omilleni opiskelemaan... Ei kai ihmiset itsenäisty vasta silloin, kun alkavat parisuhteeseen? Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap. sitten tapahtuu, jos sinä haluat, että autatte sun perhettä erialisissa asioissa ?
Mies lähtee mukaan ja auttaa.Mut hirmu harvoin mun sukulaiset tarvii apua, ihan kerran kaksi vuodessa. Vrt. Auttaa sukulaisiaan viikottain. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap. sitten tapahtuu, jos sinä haluat, että autatte sun perhettä erialisissa asioissa ?
Mies lähtee mukaan ja auttaa.Mut hirmu harvoin mun sukulaiset tarvii apua, ihan kerran kaksi vuodessa. Vrt. Auttaa sukulaisiaan viikottain. Ap
Entä jos ihan muuten vain haluat viettää aikaa sukulaistesi kanssa ? onko mukana ?
Jss