Tunteiden kertominen varatulle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin hieman vastaavassa tilanteessa, paitsi että tämän varatun vastavuoroinen ihastuminen oli täysin päivänselvää myös työkavereille jo ennen ensimmäistä tunnustusta. Muutaman viikon salasuhde siitä seurasi koska mies kovasti väitti olevansa juuri eroamassa ja kovin onneton. Lopetin suhteen heti kun todellisuus selvisi.

Mutta enpä voi sanoa että kadun tunteiden tunnustamista, nimittäin ilman tätä tapahtumaa luulisin vieläkin, että kyseessä on hyvä mies. Paljon helpompi olla nyt, vaikka jälkiviisaana olin hirvittävän naiivi.

Tämä mieshän muuten väitti vaimolleen että on vain yksipuolinen ihastus ja epäilemättä naureskelevat sille yhdessä vielä tänäkin päivänä. En taida olla ainoa naiivi tässä maailmassa

Naivi tai et.Tuota voi sattua jokaiselle . Itsekin seurustelin miehen kanssa 10 vuotta.Rouvansa seurusteli myös . Toisen kanssa. Ja nyt on mies kuollut ja rouva uusissa naimisissa . Ja minä istun ihanien muistojen kanssa. Suku tiesi minun olemassa olon . En ollut tarpeeksi hienosta perheestä sopiakseni sukuun. Seuraavassa elämässä. 

Suku tiesi pariskunnan panot ympäri kyliä? Sääliksi käy, jos lapset joutuivat tuon keskellä kärvistelemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro vaan. Et voi menettää mitään. Hän vaihtaa kohta töitä, joten et näe häntä enää sen jälkeen. Ei siis tule kiusallisia hetkiä enää sen jälkeen, vaikka hän ei olisikaan kiinnostunut.

Sanot että hän on herrasmies. Jos hän ei ole kiinnostunut, niin osaa varmasti ilmaista asian tahdikkaasti, ystävällisesti ja siten, että kaikki säilyttävät kasvonsa. Ei ole siis syytä hävetä tai jännittää sen takia.

Kerro siten, ettet oleta mitään. Kerro että pidät hänestä todella paljon ja halusit vain hänen tietävän sen, kun ette enää näe toisianne. Muotoile asia kuitenkin vähän voimakkaammin kuin pelkkä työkaveri muotoilisi. Näin hän voi halutessaan tulkita asian kaverillisessa mielessä ja halutessaan enemmän kuin kaverillisesti.

Kertomalla pääset ainakin eteenpäin omien tunteidesi kanssa, olivat ne sitten yksi- tai molemminpuolisia.

Jos olisi normaalilla omatunnolla varustettu ihminen, niin menettää palan itsekunnioitustaan jos tekee jotain noin halpaa ja moraalitonta. Mutta vaikea tätä on teidän ymmärtää, jotka ette muista ihmisistä pätkääkään piittaa.

Ei siinä ole mitään moraalitonta, jos kertoo toiselle pitävänsä tästä ja että tulee ikävä häntä, kun ei enää työpaikan vaihduttua nähdä. Halaamisessakaan ei ole mitään moraalitonta, mutta sitä nyt on turha sinulle yrittää selittää.

Ap ei nyt tässä tilanteessa ole aikeissa kertoa, että tuleepa ikävä kun työkaveri vaihtaa työpaikkaa ja halataan vielä päälle. Hän haluaa, että mies jättää vaimonsa ja alkaa seurustelemaan hänen kanssaan. Vähän eri asia.

Kiva kun kirjoitit tänne.

Nyt ymmärrän paremmin, että mukavat ja miellyttävät kollegat voivat aiheuttaa jopa tällaisia tuntemuksia työpaikalla.

Ihmettelinkin miksi nuoret pimut saartavat erästä lähes eläköitynyttä kollegaa.

En usko että kyse on ainakaan vain siitä että mies on minulle mukava. Meillä on töissä monta mukavaa miestä, tapaan miehiä toki muuallakin. En ole kenenkään ajatellut olevan minusta kiinnostunut. Kukaan muu kuin tämä yksi toki ei hakeudu samalla lailla seuraan ja pyydä jäämään kun teen jo lähtöä etten ainakaan tuputa seuraani. Toki voi myös olla että peilaan omia tunteitani koska olen itse ihastunut.

Hyvin harvoin tapaa sellaista ihmistä johon tuntee sekä henkistä että fyysistä vetoa. Voin jutella miehen kanssa tuntikausia kyllästymättä. Mitä enemmän juttelemme sitä enemmän hänestä pidän.

Mies hakee sinusta ap pönkitystä egolleen ja mahdollisesti irtoseksiä, mutta eipä jätä puolisoaan vuoksesi, tms. Laajenna reviiriäsi ja kasva jos egonpönkitystä janoava vanhempi tusinatursas on "mukavin tapaamasi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerro vaan. Et voi menettää mitään. Hän vaihtaa kohta töitä, joten et näe häntä enää sen jälkeen. Ei siis tule kiusallisia hetkiä enää sen jälkeen, vaikka hän ei olisikaan kiinnostunut.

Sanot että hän on herrasmies. Jos hän ei ole kiinnostunut, niin osaa varmasti ilmaista asian tahdikkaasti, ystävällisesti ja siten, että kaikki säilyttävät kasvonsa. Ei ole siis syytä hävetä tai jännittää sen takia.

Kerro siten, ettet oleta mitään. Kerro että pidät hänestä todella paljon ja halusit vain hänen tietävän sen, kun ette enää näe toisianne. Muotoile asia kuitenkin vähän voimakkaammin kuin pelkkä työkaveri muotoilisi. Näin hän voi halutessaan tulkita asian kaverillisessa mielessä ja halutessaan enemmän kuin kaverillisesti.

Kertomalla pääset ainakin eteenpäin omien tunteidesi kanssa, olivat ne sitten yksi- tai molemminpuolisia.

Jos olisi normaalilla omatunnolla varustettu ihminen, niin menettää palan itsekunnioitustaan jos tekee jotain noin halpaa ja moraalitonta. Mutta vaikea tätä on teidän ymmärtää, jotka ette muista ihmisistä pätkääkään piittaa.

Ei siinä ole mitään moraalitonta, jos kertoo toiselle pitävänsä tästä ja että tulee ikävä häntä, kun ei enää työpaikan vaihduttua nähdä. Halaamisessakaan ei ole mitään moraalitonta, mutta sitä nyt on turha sinulle yrittää selittää.

Ap ei nyt tässä tilanteessa ole aikeissa kertoa, että tuleepa ikävä kun työkaveri vaihtaa työpaikkaa ja halataan vielä päälle. Hän haluaa, että mies jättää vaimonsa ja alkaa seurustelemaan hänen kanssaan. Vähän eri asia.

Tuo on sinun kuvitelmaasi. Ap nimenomaan kirjoittaa, että pääsisi itse eteenpäin eikä tarvitsisi jumittaa ihastuksen tunteessa.

Ap, onko tästä uutta kerrottavaa? Miten juttu eteni/päättyi?

Vierailija kirjoitti:

En kertoisi. Ei minusta varattuna olisi kivaa kuulla mitään tunnustuksia. Se ei myöskään välttämättä auta pääsemään yli, sillä ihastunut helposti etsii piilomerkityksiä kohteliaassa torjunnassa.

Ystäväni oli kovin ihastunut varattuun ja piti tunteiden molemminpuolisuuden merkkinä sitä että mies jatkuvasti mainitsi olevansa varattu. Normaalisti täysjärkinen kaveri järkeili, että yrittää muistuttaa itseään puolisostaan. Itse ajattelen, että kyseessä oli hienovarainen vihjaus toiseen suuntaan.

Ei tuollaisessa tilanteessa kannata hokea olevansa varattu. Sehän kuulostaa melkein siltä kuin sanoisi: Olen kiinnostunut sinusta, mutta valitettavasti olen varattu. Mieluummin kannattaa vaikka puhua omasta kumppanistaan jatkuvasti, niin tulee selväksi että mielenkiinto häntä kohtaan ei ole lopahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertoisi. Ei minusta varattuna olisi kivaa kuulla mitään tunnustuksia. Se ei myöskään välttämättä auta pääsemään yli, sillä ihastunut helposti etsii piilomerkityksiä kohteliaassa torjunnassa.

Ystäväni oli kovin ihastunut varattuun ja piti tunteiden molemminpuolisuuden merkkinä sitä että mies jatkuvasti mainitsi olevansa varattu. Normaalisti täysjärkinen kaveri järkeili, että yrittää muistuttaa itseään puolisostaan. Itse ajattelen, että kyseessä oli hienovarainen vihjaus toiseen suuntaan.

Ei tuollaisessa tilanteessa kannata hokea olevansa varattu. Sehän kuulostaa melkein siltä kuin sanoisi: Olen kiinnostunut sinusta, mutta valitettavasti olen varattu. Mieluummin kannattaa vaikka puhua omasta kumppanistaan jatkuvasti, niin tulee selväksi että mielenkiinto häntä kohtaan ei ole lopahtanut.

Juuri näin taisi ollakin eli mies yritti muistuttaa itselleen, että on varattu, ja viestitti samalla että on kiinnostunut, mutta kun sattuu olemaan varattu.