Erosta ilmoittaminen

Vierailija kirjoitti:

Kyllä välitän ystävänä. Tulevaisuutemme van näyttää hyvin erilaiselta. Haluaisin matkustella ja viettää pitempiäkin aikoja jossain lämpöisessä.  Puolisoni haluaa olla kotona ja kutoa sukkia lapsenlapsille.

30 v. on jo sellainen virstanpylväs, ettei kannata enää erota ainakaan ilmoittamasi syyn takia. Kerro vaimollesi, miksi haluat myydä osan omaisuudestanne. Sano se ystävällisesti ja määrätietoisesti, että varmasti menee perille.

Pitkäaikaiset parit hyvin usein viettävät lomansa eri paikoissa. Jos on hyvä yhteistyö ja ymmärrys, ei siinä ole mitään ongelmaa. Senkus matkustelet sydämesi kyllyydestä.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maita on peritty molemmilta puolilta. Ei sitä metsää tuhansia hehtaareja ole. Muutaman kymmentä kuitenkin. Kesämökki ja talo on yhteisesti hankittu. Pidän omaisuuttamme yhteisenä näinkin pitkän liiton jälkeen, eikä tässä tarkoitus ole toistakaan pihalle heittää. Elämä on vaan niin kyllästyttävän tasaista ja samanlaista päivästä toiseen, eikä vaimo halua siihen muutosta. Itse haluaisin vielä uusia kokemuksia ja maailmassa on paljon nähtävää. Uutta puolisoa ei ole kiikarissa. AP

Metsä, jonka sinä olet perinyt, on sun. Voit myydä sen, jos  haluat, eikä puolisollasi ole asiaan nokan koputtamista.  Puolisosi perimä metsä taas on hänen ja sitä sä et voi mennä myymään. Yhteistä omaisuuttanne kuten taloa ja mökkiä et voi mennä yksin myymään. Riittäisikö omistamasi metsän myymisestä rahat matkusteluun yms?

Tämä olo oikeasti hyvä idea. Mites Ap?

Sä rikot vaimosi Sydämen kokonaan ikäkriiseilyn vuoksi. Luultavasti vaimosi on onnellinen ja tyytyväinen yhteiseen elämäänne ja on luottanut siihen, että yhdessä ollaan "huonoina ja hyvinä" päivinä. Pahinta on juuri se, että suhteessa ei sinusta ole mitään vikaa, ette mahdollisesti ole edes riidelleet "normaalia enemmän" ja seksiäkin ollut. Vaimosi on varmasti luottanut Teihin ja tulevaisuuteen yhdessä.

Minulle kävi näin, mieheni lähti yhteisen 28 vuoden jälkeen, ei enää tiennyt mitä elämältään haluaa jne. Hän oli vuoden verran miettinyt asiaa itsekseen, ei ole ikinä asunut yksin vaan muutti aikoinaan minun luokseni suoraan lapsuudenkodistaan jne.

Erosta nyt 10 kuukautta ja on ollut elämäni rankimpia aikoja, pahin ikävä ja suru alkaa helpottamaan ja 17 vuotias lapsemme jäi 100% minulle.

Ymmärrän myös Sinua, meillä on vain tämä yksi elämä ja jos suhteessa ei ole enää onnellinen niin oikeus on lähteä. Päästin kyllä shokin jälkeen mieheni pois, roikkumatta + takertumatta.

Olen ylpeä itsestäni sillä sain tänään ensimmäistä kertaa laitettua miehelle viestin, että ei tule käymään sillä en halua nähdä. Eli mies on kuvitellut kokoajan, että pystymme olemaan ystäviä ja aina lähtiessä pussaa + halaa. Itse olen rakastanut liikaa ja rakastan edelleen. Välillä näemme 4-6 krtaa/viikko. Nyt olen ollut yli viikon näkemättä ja päätin, että nyt emme näe enää.

Nyt alan työstämään lopullista eroa ja hyväksyn asian.

Vierailija kirjoitti:

Sanot vaimolle että menojalka vipattaa, alappa katsoa itselles kerrostalokämppää.

Kun perit puolet mökistä, talosta ja metsistä, ne on myytävä.

Lapsille ei jää perintöä.

Kaikki rakastavst sinua ja uutta muikkeliasi.

Koira tulee pissaamaan haudallesi.

Kun on elänyt raskaan elämän, ja tehnyt saakutisti töitä niin on ymmärrettävää, että haluaa ottaa iisisti ja nauttia niistä vuosista, joita on vielä jäljellä. Itsehän ne kaikki rahat on ansaittu ja verot moneen kertaan makseltu.

43:n kirjoittaja jatkaa, että minusta tuo matkustusasia on nyt ihan tekosyy, eli olen samaa mieltä, että lähdet nyt reissaamaan ja reissaamisen jälkeen katsotte tilanteen. Voihan siinä vielä käydä niin, että vaimosi ei enää Sinua takaisin halua.

Itse täytin nyt 50 v ja on jännä huomata kuinka ympärillä alkaa pitkiä parisuhteita (yhdessä 25-30 vuotta) kaatumaan. Ja näissä tapauksissa kaikissa on mies halunnut vapauden.

Vierailija kirjoitti:

43:n kirjoittaja jatkaa, että minusta tuo matkustusasia on nyt ihan tekosyy, eli olen samaa mieltä, että lähdet nyt reissaamaan ja reissaamisen jälkeen katsotte tilanteen. Voihan siinä vielä käydä niin, että vaimosi ei enää Sinua takaisin halua.

Itse täytin nyt 50 v ja on jännä huomata kuinka ympärillä alkaa pitkiä parisuhteita (yhdessä 25-30 vuotta) kaatumaan. Ja näissä tapauksissa kaikissa on mies halunnut vapauden.

Minusta tuossa ei ole mitään outoa. Nuorena toki tekisi mieli tehdä tuhat ja yksi asiaa, mutta valitettavan usein nuorena ei ole tarpeeksi rahaa. Sitten tapaa toisen, johon rakastuu, otetaan asuntolaina ja hankitaan lapsia. Rahaa on enemmän kuin nuorena, mutta on kulueriäkin. Tähän menee se 25-30 vuotta. Lapset ovat aikuisia, asuntolaina ja mahdollisesti otettu mökkilainakin on maksettu. Vielä olisi aikaa tehdä haluamiaan asioita. Jos puoliso ei sitten haluakaan tehdä samoja asioita tai peräti jää mieluiten vain sukkapuikot kädessä keinutuoliin kuolemaa odottelemaan, on pakko ajatella, että oliko mun elämäni nyt tässä vai voisinko sittenkin vielä nähdä ja kokea jotain sellaista, mitä en ole vielä nähnyt ja kokenut. 

Ja tosiaan aloittajaa kehottaisin myymään oman metsänsä ja reissaamaan. Tuossa iässä varmasti osaa jo reissata ilman puolisoakin, jos puoliso mieluummin säästää omaa omaisuuttaan perinnöksi lapsille eikä halua lähteä yhdessä reissaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ihan sama miten ilmoitat. miehen oma vika, että on pariutunut suomimamman kanssa, vaikka joka paikasta näkee, ettei suomimammoista ole pysyvään parisuhteeseen. puolet miehen omaisuudesta kyllä kelpaa.

Aloittaja taitaa kylläkin olla mies lols

Ei ole kun sama nainen joka aina kun saa jonkin sortin välineen käsiinsä. Tunnistaa kirjoitusasusta vaikka tällä kertaa se ei ollutkaan sivun pitkä. Tiedän, etten kirjoittanut paria pilkkua sinne minne ne olisivat kuuluneet. Oho! Nyt tuli lisää pilkkujen paikkoja.

Vierailija kirjoitti:

ihan sama miten ilmoitat. miehen oma vika, että on pariutunut suomimamman kanssa, vaikka joka paikasta näkee, ettei suomimammoista ole pysyvään parisuhteeseen. puolet miehen omaisuudesta kyllä kelpaa.

Tämän palstan perusteella olen täysin samaa mieltä, että yhdenkään suominaisen kanssa ei voi alkaa minkäänlaiseen suhteeseen. He ovat todella aggressiivisia, epäluotettavia ja tekevät rahan eteen mitä tahansa. Tosin minä en henkilökohtaisesti tunne yhtäkään tällaista naista. Missä tuollaisia sitten asuu? Ei nimittäin ainakaan maaseudulla.

m41v

Suomessa on teknisesti erittäin helppo erota, joten kumpikin osapuoli on vapaa eroamaan milloin vain. Avioliitossa ollaan niin pitkään kuin sananmukaisesti tahdotaan. On aika luonnollista, että ajan mittaan tavoitteet ja toiveet voivat kehittyä eri suuntiin. Eroa ei mielestäni tule liikaa dramatisoida, ja sen voi hoitaa toista osapuolta riistämättå ja loukkaamatta. Itse olen eronnut 30 vuoden avioliitosta, tosin miehen alkoholismin takia. Ilmoitin tyynesti, että en halua elää sellaista elämää, joka meillä oli meneillään. Olen katunut vain sitä etten lähtenyt aiemmin. Jokaisella on vain yksi elämä, ja oikeus elää se omien arvojensa mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä mitään varsinaisia taloushuolia ole. Hyvin tullaan toimeen. Minä haluaisin matkustella ja myydä omaisuuttamme että tuo matkustelu ja ulkomailla eläminen ilman työntekoa olisi mahdollista. Vaimoni taas haluaa olla kotona ja käydä töissä ja säästää omaisuutemme perinnöksi lapsille. Omalla puoliskollaan hän voi puolestani tehdä mitä tykkää, mutta minä aion elää jäljellä olevat vuodet vähän leppoisemmin. Lapsetkin pärjäävät omillaan oikein hyvin. En näe mieltä avioliitossa missä asusimme eri paikoissa. Hirveä riita tulee joka kerta kun kerron haluni myydä vaikka metsäomaisuuden tai kesämökin missä emme käy kuin kerran kesässä. AP

Ymmärrän sinua hyvin, olet aviovuosista päätellen jo siinä iässäkin että on hyvä alkaa toteuttamaan omia unelmia.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä mitään varsinaisia taloushuolia ole. Hyvin tullaan toimeen. Minä haluaisin matkustella ja myydä omaisuuttamme että tuo matkustelu ja ulkomailla eläminen ilman työntekoa olisi mahdollista. Vaimoni taas haluaa olla kotona ja käydä töissä ja säästää omaisuutemme perinnöksi lapsille. Omalla puoliskollaan hän voi puolestani tehdä mitä tykkää, mutta minä aion elää jäljellä olevat vuodet vähän leppoisemmin. Lapsetkin pärjäävät omillaan oikein hyvin. En näe mieltä avioliitossa missä asusimme eri paikoissa. Hirveä riita tulee joka kerta kun kerron haluni myydä vaikka metsäomaisuuden tai kesämökin missä emme käy kuin kerran kesässä. AP

Onhan tuossa selvä ongelma. Voisiko tehdä kompromissia. Myisitte sinun osuuttasi omaisuudesta, jotta voisit toteuttaa matkustamista yms. Toisaalta jos haluat ulkomaille osin myös asumaan, se ei varmasti yksin ole kivaa. Ikävä tilanne kerrassaan. Kumma, ettei vaimo halua yhtään joustaa ja tehdä jotain sellaistakin, mistä sinä pidät.