Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te duunarit: Miten saatte motivaation joka päivä tehdä työnne hyvin "kunnolla"?
10.04.2023 |
Minun motivaationi alkaa olemaan todella alhainen ja olen huomannut alisuoriutuvani. Tai siis en tee enää mitään "ylimääräistä" ja oman työni pyrin tekemään oikoen, jos se mitenkään on mahdollista. Masentaa, kun kaikki aika menee töissä viikoilla ja viikonloppuna ei ole energiaa eikä rahaa tehdä mitään kivaa tai spesiaalia :/ Esimerkiksi niin yksinkertainen asia kuin kampaajalla käynti olisi kiva, mutta ei yksinkertaisesti ole laittaa siihen ylimääräistä 130 euroa. Minulla ei ole töihin enää motia ja huomaan nykyään ajattelevani, että ihan sama, vaikka potkut tulisi :( En ole aina ollut tällainen. Ahdistavaa.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Se 6700 e kk.
Mitä teet työksesi?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pidän työstäni. Siksi jaksan aamuisin herätä sinne positiivisella mielellä. Työkaveritkin on ok. Palkka on huono, mutta koen tärkeämpänä tämän työstä pitämisen. Usein jopa nautin työstäni. Esimerkiksi loman jälkeen on mukava palata "sorvin ääreen". Nytkin pääsiäisten vapaiden jälkeen ei yhtään ahdista huomenna alkava arki.
Kun on huono palkka, kuten minulla, niin se oma talous on otettava haltuun ja luovuttava joistakin mukavista asioista, kuten matkustelu, ulkona syöminen jne. Myöskään autoon ei ole varaa.
Mutta tärkeämpänä koen tunteen, että ei yhtään puistata tehdä kyseistä työtäni eläkkeelle asti.
Se, että en istu ainakaan koneella. Toimistotyö ei ole oikea työ. Infulensseritkin ja Twitch-streamaajatkin tekee enemmän työtä.
Kakkua syöden ja kokista pepsipullosta juoden lapsiryhmässä. Eipä siinä sen kummempaa suorittamista tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä pidän työstäni. Siksi jaksan aamuisin herätä sinne positiivisella mielellä. Työkaveritkin on ok. Palkka on huono, mutta koen tärkeämpänä tämän työstä pitämisen. Usein jopa nautin työstäni. Esimerkiksi loman jälkeen on mukava palata "sorvin ääreen". Nytkin pääsiäisten vapaiden jälkeen ei yhtään ahdista huomenna alkava arki.
Kun on huono palkka, kuten minulla, niin se oma talous on otettava haltuun ja luovuttava joistakin mukavista asioista, kuten matkustelu, ulkona syöminen jne. Myöskään autoon ei ole varaa.
Mutta tärkeämpänä koen tunteen, että ei yhtään puistata tehdä kyseistä työtäni eläkkeelle asti.
Vietät siis todellakin 365/366 yötä kotona etkä ikinä kyllästy? Mietityttää myös mitä teet vapaa-ajallasi, jos ei ole varaa ostaa edes mitään valmisruokaa vaan kaikki on tehtävä itse. Kokkailet ja istut sohvalla katselemassa seiniä?
Miksi kampaajakäynti maksaa 130 euroa?
Mulla ei ikinä mene noin paljoa, 20-30e riittää. Tämä myös Helsingissä eli koska mulla on varaa matkustella, tiedän ettei sama palvelu maksa kaupungissakaan omaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kampaajakäynti maksaa 130 euroa?
Mulla ei ikinä mene noin paljoa, 20-30e riittää. Tämä myös Helsingissä eli koska mulla on varaa matkustella, tiedän ettei sama palvelu maksa kaupungissakaan omaisuuksia.
Leikkaus + värjäys/raidat suht pitkiin hiuksiin niin kyllä sillä hintaa on.
Muuta kulutustottumuksiasi. Säästöjä löytyy varmasti jos vain pröystäilet vähemmän ja ajattelet enemmän. Näin voit tuhlata kampaajallekin jos se on sun juttu.
Mulla syy on raha, jota en saisi kotona makoilemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kampaajakäynti maksaa 130 euroa?
Mulla ei ikinä mene noin paljoa, 20-30e riittää. Tämä myös Helsingissä eli koska mulla on varaa matkustella, tiedän ettei sama palvelu maksa kaupungissakaan omaisuuksia.Leikkaus + värjäys/raidat suht pitkiin hiuksiin niin kyllä sillä hintaa on.
Eli haluat kalliimman elintason kuin mihin sulla on varaa. Turha meno, mutta jos haluat, voit tehdä asialle jotain että saat haluamasi.
Vaihda työpaikkaa, opiskele, tee enemmän töitä?
Ymmärrän hyvin tuon turhautumisen. Varsinkin ajatteluun taipuvaisilla ihmisillä on vaikeuksia suorittavassa työssä pitkällä tähtäimellä. Mutta kaikki ei ole samanlaisia. Osa pystyy olemaan liukuhihnan ääressä vuosia, vuosikymmeniä, ilman että heillä on minkäänlaista tunnetta että asia alkaisi ahdistaa. Heiltä puuttuu päästä joku osanen, tai sitten vaihtoehtoisesti heillä on joku suojamekanismi.
Olen itse epäonnistunut yliopisto-dropout, joka on jäänyt suorittavan tason hanttihommiin. Meinaan hajota joka viikko. Palkka ei sinänsä ole minulle ongelma, koska olen aina kuluttanut melko vähän eikä minulla ole puutetta mistään. Mutta se työn staattisuus, toistuvuus, samankaltaisuus. Se ajaa minua hulluksi. Mutta työkaverini tekevät sitä tyytyväisinä, eivät valita ja heille se vissiin on ok. Kahvipöydässä keskustelutkin on aina sitä samaa.
Mutta näillä vaan mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en mistään? Olen töissä vain kuuntelemassa podcasteja ja siinä sivussa sitten puuhastelen sen verran, että pomolle ja työkavereille kelpaa. Ja silti tulee kehuja että hyvin menee. Harrastukset on sitten ne missä vaaditaan vähän aivotoimintaakin.
Duunareille pari vinkkiä:
- älä hommaa lapsia
- älä tee velkaa
Näillä kahdella päästään jo niin pitkälle, että ei tosikaan. Itse saan nettona käteen 1900 euroa kuukaudessa ja pystyn reissailemaan ja asumaan hyvällä alueella (vuokralla tosin). En koe että jään mistään paitsi. Autoa en halua, julkisilla ja pyörällä pääsee. Se ei ole luopumista, vaan luontevaa. Lapsettomuus on tarkoituksellinen valinta, samoin se että en ota velkaa koska se tarkoittaa vain sitä että on jonkun orja. Yleensä monen pienituloisemman ongelma on juuri velkaantuminen tai sitten lapset, jotka tietysti syövät kaiken rahan ja vapaa-ajan. Näitä kannattaa miettiä, varsinkin jos tietää jäävänsä pienituloiseksi. Itse tajusin sen jo alle 30 vuotiaana, joten päätin että en omista mitään, mutta enpä ole velkaakaan. Olen oman itseni valtias. Ja niin olen ollut, vaikka tulot ei kaksiset ole.
Kuukauden päästä etelään, sitä ennen kaupunkiloma Lontoossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jaksan ja haluan tehdä hyvin tylsän työni, koska elän sillä...
Arvostan jokaista joka tekee työnsä hyvin, vaikka olisi kyse kadun lakaisusta.
Työni on suorittavaa työtä, jota teen yrittäjänä. Olen siis. ns. duunariyrittäjä.
Palkkioni riippuu työsuorituksen määrästä, siis siitä, paljonko saan aikaan työpäivän aikana. Toisaalta laadullisesti hyvin tehty työ estää tehokkaasti reklamoinnin ja kompensaation tarpeen asiakkaan puolelta.
Hyvin tehty työ = enemmän rahaa kiitoksen kera. Huonosti tehty työ = vähemmän rahaa moitteiden kera. Siinä motivaatio.
Mulla oli viimeksi töissä ollessani käteen jäävä palkka n 1400e, joka ei liene kovin huima palkka ja sillä ei kai kaikki pärjäisi.
Kun olin kuitenkin monta vuotta kituuttanut tuilla niin tuo oli ruhtinaallisesti ja jäi säästöönkin.
Ja tein työtä josta oikeasti tykkäsin + työkaverit ihan huippuja. Olin tosi onnekas, että sain sen työn ja sinne meni aina mielellään.
Teen työni palkan edellyttämällä laadulla, eli työnantaja saa n. 60% tehon. Tietyllä summalla saa tietyn laadun. Näin se menee kaikessa liiketoiminnassa. En saa itsekään mistään premiumpalvelua standardmaksulla.
Vierailija kirjoitti:
Minä jaksan ja haluan tehdä hyvin tylsän työni, koska elän sillä...
Niin elän minäkin, mutta ei sitä kovin hyvin tarvitse tehdä. Saman palkan saa arvosanan 7 työsuorituksella.
Alue: Aihe vapaa
Se 6700 e kk.