Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muistuttakaa mua parisuhteen hyvistä puolista!
09.04.2023 |
En tiedä johtuuko alkavista vaihdevuosista, mutta ärsyttää nykyään kaikki mitä mies tekee tai ei tee. Ihan todella joudun tekemään töitä ja puremaan kieltäni, etten ala sättiä häntä tai huutamaan tai ivailemaan, ja että pysyn asiallisena ja ystävällisenä häntä kohtaan.
Mikään täydellinen mies hän ei ole, on juntti ja vähän typerä jutuiltaan, ei siis mikään fiksu tapaus, mutta jotenkin aiemmin tämä ei ole haitannut minua. Nykyään kyllä.
Olemme olleet hetken erossa aiemmin joskus 10 v. sitten, mutta silloin ero peruuntui, jotenkin ajattelin muistaakseni että kukaan muu mies ei rakasta minua yhtä aidosti kuin hän, ja halusin ehjän perheen lapsille.
No, edelleen uskon kyllä että mies minua rakastaa, enkä usko enää haluavani uutta miestä jos tästä ero tulee, en kertakaikkiaan usko enää löytäväni ketään jota jaksaisin katsella ja joka jaksaisi minua. Varsinkin jos äksyilyni ja ärtymys on tullut minuun jäädäkseen. Jotenkin en jaksa enää oikein ketään, ystävät ja työkaveritkin on välillä ärsyttäviä, ei tosin niin paljoa kuin mieheni...
Mutta yritän nyt vielä, joten auttakaa hyvät siskot (ja veljet?), mitä hyviä puolia parisuhteessa elämisessä on yksin sinkkuna elämiseen verrattuna? Mikä kaikki on hankalampaa, jos olen ja asun yksin?
Autoni olen vienyt huoltoon ja katsastukseen yksin tähänkin mennessä aina, älkää suotta sitä siis mainitko.
Kommentit (48)
Vastuas otsikkoon: parisuhteessa on joku, jonka kanssa voi käydä päivän tapahtumia läpi, joku jonka kanssa jakaa ilot ja surut, tehdä yhteisiä suunnitelmia, kokea yhdessä asioita, saa läheisyyttä ja hellyyttä, kumppani on aina tukena ja turvana, kotiin on aina ihana tulla kun on joku joka sua odottaa. Yhdessä jaetut ja koetut asiat tuntuu paljon paremmilta kun yksin koetut. Näin mä sen koen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakikaava.
Ap, lue tarkkaan.
Juoksuaika +-20v
Halutaan itsevarma ja kenties jopa röyhkeä, jänskä mies.Vakiintumisaika +-30v
Halutaan jämerä ja miehekäs mies, vaikka olisi vähän juntti tai juro putkiaivo.Eroaika +-40v
Halutaan sivistynyt ja keskustelutaitoinen mies joka osaa puhua tunteista.Muuten tuohon 40 v. sovin, mutta en minä halua miestä jonka kanssa pitäisi puhua tunteista. Nuorena ajattelin niin, mutta nykyään tunteista lätinä on turhaa löpinää, ei kellään keski-ikäisellä ole mitään uutta mielenkiintoista sanottavaa, ja tunteiden vatvominen on turhauttavaa ja itsekeskeistä oman navan ympärillä pyörimistä.
Jos haluaisin uuden miehen, haluaisin sellaisen joka on Aikuinen ja fiksu, joka tekee vapaapäivinään kotona asioita, eikä vaan makaa television ääressä kaljaa ryystäen.
Ap
Sinua ei kiinnosta seksi tai tunteista puhuminen, tai mikään hauskanpito miehen kanssa. Olet helvetin pikkutarkka kaikesta ja ärsyynnyt heti jos mies ei toimi kaikessa kuten sinä haluat jo ennen kuin ehdit ajattelemaan mitä haluat.
Kannattaisiko kuitenkin muuttaa yksin korpeen? Meinasin jo ehdottaa että ostat kotipalvelua joltain firmalta, mutta sekin johtaisi avautumiseen täällä kun palvelun laatu ei ole riittävän hyvää.
Naiset.
Te itse halusitte sellaisia miehi kuin mitä saitte.
"Mies on työnarkomaani eikä ole yhteistä aikaa"
Sinä pidit miehestä joka on ahkera ja pyrkii rakentamaan teille laadukkaamman kotipesän.
"Mies ei puhu tunteista ja on juntti"
Sinä halusit jämerän ja maskuliinisen miehen jonka putkiaivoisuus tuntui söpöltä
"Mies haluaa vain pitää hauskaa eikä olla kotona niin kuin minä"
Sinä halusit sen hauskan menomiehen etkä tylsää kotitossukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakikaava.
Ap, lue tarkkaan.
Juoksuaika +-20v
Halutaan itsevarma ja kenties jopa röyhkeä, jänskä mies.Vakiintumisaika +-30v
Halutaan jämerä ja miehekäs mies, vaikka olisi vähän juntti tai juro putkiaivo.Eroaika +-40v
Halutaan sivistynyt ja keskustelutaitoinen mies joka osaa puhua tunteista.Muuten tuohon 40 v. sovin, mutta en minä halua miestä jonka kanssa pitäisi puhua tunteista. Nuorena ajattelin niin, mutta nykyään tunteista lätinä on turhaa löpinää, ei kellään keski-ikäisellä ole mitään uutta mielenkiintoista sanottavaa, ja tunteiden vatvominen on turhauttavaa ja itsekeskeistä oman navan ympärillä pyörimistä.
Jos haluaisin uuden miehen, haluaisin sellaisen joka on Aikuinen ja fiksu, joka tekee vapaapäivinään kotona asioita, eikä vaan makaa television ääressä kaljaa ryystäen.
Ap
Sinua ei kiinnosta seksi tai tunteista puhuminen, tai mikään hauskanpito miehen kanssa. Olet helvetin pikkutarkka kaikesta ja ärsyynnyt heti jos mies ei toimi kaikessa kuten sinä haluat jo ennen kuin ehdit ajattelemaan mitä haluat.
Kannattaisiko kuitenkin muuttaa yksin korpeen? Meinasin jo ehdottaa että ostat kotipalvelua joltain firmalta, mutta sekin johtaisi avautumiseen täällä kun palvelun laatu ei ole riittävän hyvää.
:D :D
No juu, paljon mahdollista.
Tosin, en nyt kyllä myönnä olevani "helvetin pikkutarkka kaikesta". Jos haluan/edellytän, että mies kerää tyhjät kaljatölkkinsä viimeistään seuraavana päivänä pois olkkarin sohvapöydältä, tai haluaisin että hänkin joku kerta kantaisi vettä mökin saunaan, eikä makaisi vaan riippukeinussa, niin näidenkö vuoksi olen "helvetin pikkutarkka kaikesta"? Tähän en kyllä lähde.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vastuas otsikkoon: parisuhteessa on joku, jonka kanssa voi käydä päivän tapahtumia läpi, joku jonka kanssa jakaa ilot ja surut, tehdä yhteisiä suunnitelmia, kokea yhdessä asioita, saa läheisyyttä ja hellyyttä, kumppani on aina tukena ja turvana, kotiin on aina ihana tulla kun on joku joka sua odottaa. Yhdessä jaetut ja koetut asiat tuntuu paljon paremmilta kun yksin koetut. Näin mä sen koen.
Kummallekaan ei tapahdu mitään eikä kumpikaan tunne mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset.
Te itse halusitte sellaisia miehi kuin mitä saitte.
"Mies on työnarkomaani eikä ole yhteistä aikaa"
Sinä pidit miehestä joka on ahkera ja pyrkii rakentamaan teille laadukkaamman kotipesän."Mies ei puhu tunteista ja on juntti"
Sinä halusit jämerän ja maskuliinisen miehen jonka putkiaivoisuus tuntui söpöltä"Mies haluaa vain pitää hauskaa eikä olla kotona niin kuin minä"
Sinä halusit sen hauskan menomiehen etkä tylsää kotitossukkaa.
🤣
Vierailija kirjoitti:
Vastuas otsikkoon: parisuhteessa on joku, jonka kanssa voi käydä päivän tapahtumia läpi, joku jonka kanssa jakaa ilot ja surut, tehdä yhteisiä suunnitelmia, kokea yhdessä asioita, saa läheisyyttä ja hellyyttä, kumppani on aina tukena ja turvana, kotiin on aina ihana tulla kun on joku joka sua odottaa. Yhdessä jaetut ja koetut asiat tuntuu paljon paremmilta kun yksin koetut. Näin mä sen koen.
Tuo on hyvä pointti, mutta vain, jos ollaan samoin tuntevia ihmisiä. Se nimittäin latistaa aivan kaiken, jos itse fiilistelee jotain asiaa, mutta toinen ei ymmärrä ollenkaan ja haluaa jotain ihan muuta. Silloin on parempi mennä yksin fiilistelemään itselle tärkeitä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edes jotain?
Mieti? Minustakin tuli vaihdevuosina aika hirviö, mutta onneksi mies jaksoi mun kiukuttelua ja mielialanvaihteluita. Jos parisuhde on muuten hyvä, en suosittele eroa. Gynekologilta saa hormonilääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakikaava.
Ap, lue tarkkaan.
Juoksuaika +-20v
Halutaan itsevarma ja kenties jopa röyhkeä, jänskä mies.Vakiintumisaika +-30v
Halutaan jämerä ja miehekäs mies, vaikka olisi vähän juntti tai juro putkiaivo.Eroaika +-40v
Halutaan sivistynyt ja keskustelutaitoinen mies joka osaa puhua tunteista.Muuten tuohon 40 v. sovin, mutta en minä halua miestä jonka kanssa pitäisi puhua tunteista. Nuorena ajattelin niin, mutta nykyään tunteista lätinä on turhaa löpinää, ei kellään keski-ikäisellä ole mitään uutta mielenkiintoista sanottavaa, ja tunteiden vatvominen on turhauttavaa ja itsekeskeistä oman navan ympärillä pyörimistä.
Jos haluaisin uuden miehen, haluaisin sellaisen joka on Aikuinen ja fiksu, joka tekee vapaapäivinään kotona asioita, eikä vaan makaa television ääressä kaljaa ryystäen.
Ap
Kyllä minäkin ajoittaisin tuon tunteista puhumisen sinne nuoruuteen. Ennemminkin nyt ikääntyneenä olen sitä mieltä, että liika puhuminen on pahasta. Läsnäolo ja yhdessä tekeminen on paljon tärkeämpää kuin lässytys.
Ap:n tilanteessakin vaikuttaa ettei mitään yhdessä tekemisen meininkiä enää ole, vaan hän on muuttunut miehelleen äidiksi. Ilmankos ei seksiäkään enää tee mieli. Toki on varmasti kyseessä myös hormonaaliset muutokset, mutta myös suhde vaikuttaa huonolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutustu paremmin omiin huonoihin puoliisi, niin mieskin alkaa tuntua kivemmalta. Miksi juuri sinun tyylisi tehdä asioita on parempi?
Ai miksi minun tyylini on parempi, noh:
Esim. minä olen säästeliäs, mies ei. Ja en nyt näe yhtään perustelua miksi säästeliäämpi elämäntapa EI olisi parempi kuin tuhlaileva? Taloudellisesta ja ekologisesta syystä, nyt alkuun.
Minä myös teen kotitöitä paljon enemmän kuin mies, jos molemmat meillä tekis miehen tyylillä, meillä olisi sotkun lisäksi ihan järkyttävän likaista. Mies vaihtaisi lakanat kerran vuodessa ja pyyhkeitä ei tarvitse pestä hänen mielestään ikinä jne. Tässäkään en näe yhtään perustelua miksei minun tyylini olisi parempi.
Minä en myöskään juo joka vapaapäivä, enkä tupakoi, mies tekee molempia. Tästäkään on vaikea löytää "miehen tyylin oikeellisuutta" puoltavia seikkoja..
Mutta joo, ehkä noiden omien huonojen puolien pohdiskelu tekisi sinänsä hyvää. Tosin tiedänkin ne jo, esim. olen ihminen joka ärsyyntyy puolisostaan ja välillä ei pysty olemaan näyttämättä sitä.
Ap
Ne, jotka aina olettavat itse tietävänsä parhaiten on usein ne kaikista sokeimmat omalle käytökselleen. Ehkä se mies kittaa kaljaa, koska olet vuosikymmeniä päällepäsmäröinyt, nalkuttanut, kritisoinut hänen tapaansa tehdä asioita, etkä koskaan kunnolla kuunnellut häntä. Ehkä hän ei tee kotitöitä, koska vain sinun tapasi kelpaa ja vaikka tekisikin kotitöitä, niin aina tulee sanomista, joten pääsee helpommalla kun jättää hommat sinulle. Koskaan ei saa olettaa olevansa kumppaniaan parempi.
Mieti myös miltä tuntuu, kun eron jälkeen miehesi löytää itselleen jonkun puolet nuoremman misukan, oppii puhumaan tunteistaan, hankkii pari lasta, on osallistuva isä ja rakastava aviomies. Itse olet yksin vailla kumppania ja hampaita purren hymyilet nätisti heille yhteisten lastenne juhlissa, jonka jälkeen menet yksin kotiin hiljaisuuteen, jossa sentään saat vaihtaa lakanat niin usein kuin haluat. En sano että näin kävisi, mutta kannattaa aina varautua pahimpaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni tärkeintä on, että vastoinkäymisten sattuessa on turvallinen kumppani, jonka kanssa voi jakaa surun / raskaat ajatukset. Yhdessä on helpompi jatkaa eteenpäin. Esimerkiksi, kun menetin isoäitini loppuvuodesta, puolisoni tuki ja kannatteli minut yli surun pahimmasta vaiheesta ja minä tuin häntä, sillä isoäitini oli hänellekin rakas.
Meidän pitkän liiton salaisuus on, että halaus tai kosketus ohi kulkiessa pitää läheisyyden lämpimänä.
N50, yhdessä 29 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Toinen aikuinen jakamassa kuluja, säännöllinen seksinsaanti.
😆😁😂😁 Naurattais jos ei itkettäis. Terv. Kaikin tavoin pihtaavan vaimo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä luule että yksin eläminen on vähemmän ärsyttävää. Ei se ole. Se on usein ärsyttävää ja SURULLISTA. Olisi ihana jos kotona olisi joku jonka kanssa puhua, tehdä tavallisia juttuja, olla lähekkäin yms. Saisi tukea ja rakkautta. Siis jos olisi hyvä parisuhde. Nää pyhät ja loma-ajat on erityisen pahoja yksin kun muilla on kumppanit ja perheet. Pääsispä jo töihin.
Vierailija kirjoitti:
Älä luule että yksin eläminen on vähemmän ärsyttävää. Ei se ole. Se on usein ärsyttävää ja SURULLISTA. Olisi ihana jos kotona olisi joku jonka kanssa puhua, tehdä tavallisia juttuja, olla lähekkäin yms. Saisi tukea ja rakkautta. Siis jos olisi hyvä parisuhde. Nää pyhät ja loma-ajat on erityisen pahoja yksin kun muilla on kumppanit ja perheet. Pääsispä jo töihin.
Olen ollut pääsiäisen yksin mökillä ja ahdistaa palata kumppanin luo.
Vierailija kirjoitti:
Naiset.
Te itse halusitte sellaisia miehi kuin mitä saitte.
"Mies on työnarkomaani eikä ole yhteistä aikaa"
Sinä pidit miehestä joka on ahkera ja pyrkii rakentamaan teille laadukkaamman kotipesän."Mies ei puhu tunteista ja on juntti"
Sinä halusit jämerän ja maskuliinisen miehen jonka putkiaivoisuus tuntui söpöltä"Mies haluaa vain pitää hauskaa eikä olla kotona niin kuin minä"
Sinä halusit sen hauskan menomiehen etkä tylsää kotitossukkaa.
Löytyskö sulta muita värejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä luule että yksin eläminen on vähemmän ärsyttävää. Ei se ole. Se on usein ärsyttävää ja SURULLISTA. Olisi ihana jos kotona olisi joku jonka kanssa puhua, tehdä tavallisia juttuja, olla lähekkäin yms. Saisi tukea ja rakkautta. Siis jos olisi hyvä parisuhde. Nää pyhät ja loma-ajat on erityisen pahoja yksin kun muilla on kumppanit ja perheet. Pääsispä jo töihin.
Olen ollut pääsiäisen yksin mökillä ja ahdistaa palata kumppanin luo.
No sitten sulla on varmaan se huono parisuhde?
Arkijutuissa on se ongelma että nainen haluaa tekemisen 50-50. Mutta päätösvalta on naisella siitä mitä tehdään, miten tehdään ja miten usein tehdään. Koska koti on naisen valtakunta ja nainen tietää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Älä luule että yksin eläminen on vähemmän ärsyttävää. Ei se ole. Se on usein ärsyttävää ja SURULLISTA. Olisi ihana jos kotona olisi joku jonka kanssa puhua, tehdä tavallisia juttuja, olla lähekkäin yms. Saisi tukea ja rakkautta. Siis jos olisi hyvä parisuhde. Nää pyhät ja loma-ajat on erityisen pahoja yksin kun muilla on kumppanit ja perheet. Pääsispä jo töihin.
Itse olen asunut nyt 5 vuotta yksin avioliittoni jälkeen. Nautin tästä pääsiäisestä, kun ei tarvitse stressata töistä, eikä mistään muustakaan. Voi levätä ja tehdä mitä itseä huvittaa. Ei ollenkaan surullista ainakaan minulla.
Alue: Aihe vapaa
Saa jaettua asumiskulut.
Tosin siitä hyvästä saa tehdä kaikessa kompromisseja ja katsella toisen naamaa.