Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän 2v käyttäytneet näin vai onko meidän häirikkötapaus, kuten ammattikasvattaja anoppi sanoi?
28.11.2006 |
Lapsi on luonteeltaa todella temperamenttinen, jääräpäinen, hyvä muistinen ja kielellisesti ikäisiinsä verrattuna todella lahjakas, vieraassa seurassa kuitenkin hitaasti lämpeävä, todella toimelias, mutta uusissa tilanteissa tarkkailee hetken tilannetta.
Nyt 2 täytettyään on alkanut olla ajoittain todella hankala. Joinakin päivinä kotona on kuin itse enkeli, samoin vieraissa uusissa paikoissa hyvin yhteistyökykyinen ja tottelevainen.
Sitten on päiviä, jolloin mikään ei auta. Lapsi ei usko mitään puhetta, ei auta arestirappunen, sylissä pitäminen tai äidin karjuminen. Pahoina päivinä läpsii vanhempiaan, vauvaa ja todella tuttuja ihmisiä, viraita ei läpsi. Yleensä aina iltaisin isän kotiutuessa töistä, alkaa aivan kamala hulina, show, ei usko kumpaakaan vanhempaa ja riehuu kuin kaistapää, tätä kestää noin tunnin.
Todella tutuissa kyläpaikoissa ei usko ketään vaan ottaa aivan omia vapauksia ja huutaa ja rääkyy minkä jaksaa, vieraissa kyläpaikoissa on kuin enkeli.
Ulkona tilanteet ovat helpompia vaikka lapsi juokseekin puistossa tuulispäänä ja päästelee höyryjä. Toisaalta jaksaa keskittyä piirtämiseen ja rakastaa musiikkia ja laulamista, osaa jo kymmeniä lauluja laulaa.
Alkaa todella pelottaa anopin kommentit, että lapsesta on kovaa vauhtia tulossa häirikkö, jos me jatketaan samalla menolla. Säännöt ovat olleet samat ihan vauvaiästä asti ja samoja sääntöjä noudattaa koko perhe. Kurinpitona tiukka sanominen, arestirappu ja jäähy.
Sanokaa hyvät ihmiset onko tämä ihan normaalia uhmaikää ja menee ajan kanssa ohi vai onko meidän lapsessa tosiaan häirikköainesta tai AHDH-lapsi, kuten yksi maallikkokasvattajakaverini sanoi.
Niin, kyseessä on juuri 2 täyttänyt tyttö, jolla nuorempi sisarus.
Kommentit (39)
2-3 vuoden vanhoilla on aika pahaa uhmaa (oman tahdon kehittymistä) ja se on hyvä asia. Kovin temperamenttisilla uhma on josksu jopa todella kauheaa.... meillä samanoloinen poika, nyt helpottaa, kun lapsi lähestyy kolmatta ikävuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai onko arkenne yhtä tappelua ja jäähypenkkiä?
eikä ole koskaan ollut noin hurjaa uhmaa.
Miksi joku nostelee näin vanhaa ketjua?
Olen kirjoittanut ennenkin, mutta koska aina toistuu sama stereotypia niin toistan edelleen. ADHD-lapsi voi hyvinkin jaksaa keskittyä oikein hyvinkin johonkin asiaan, esim. palapelin tekemiseen, kirjojen lukemiseen, legoilla rakenteluun jne. Se että lapsi keskittyy johonkin hyvin EI TARKOITA sitä että lapsella ei voisi olla AdHd. Omanikin teki 2v:na taitavasti palapelejä (isoja) ja jaksoi kuunnella kirjoja/katsoa dvd:tä oikein hyvin. Silti on ADHD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä alkuunkaan vanhempia, jotka sietävät tuota käytöstä.
adhd ei johdu kasvatuksesta
t. addun äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä meinasin myös vastata tähän koska mieleen tuli oma tyttäreni, joka diagnosoitiin myöhemmin adhd:ksi.
Ihan samanlainen oli; empaattinen, taitava, verbaalinen, kiltti ja ihana, mutta aivan tolkuttoman itsepäinen ja jatkuvasti rajojaan kokeileva. Ihan pitelemätön. Ei häneen mitkään jäähypenkit pystyneet! Hah! Älykäs lapsi...
Ja erittäin hyvä keskittymiskyky asioihin, joista oli kiinnostunut. Motorisesti taitava. Sosiaalinen. Keksi yksinkin ollessaan leikit, jaksoi olla yksin.. jne. Aivan täydellinen lapsi kaikin puolin, mutta sitten tuli se mutta..
Joten ap.n lapsi kuulostaa adhd:lta.
MUTTA, kuten tuossa joku jo kirjoittikin: KYSEINEN LAPSI ON NYT JO 8 VUOTIAS, TÄMÄ KETJU ON KUUSI (6) VUOTTA VANHA !!!
MIKSI TÄMÄ ON NOSTETTU UUDELLEEN AKTIIVISEKSI??!!
mIKSI MODET EIVÄT SULJE TÄTÄ, JOTTA VOITAISIIN ALOITTAA UUSI KETJU IHAN TÄMÄN PÄIVÄN AHEISTA, VAI ONKO TÄÄLLÄ tulenlieska-aiheet niin vähissä, että MODET ITSE NOSTELEE NÄITÄ !!
Olen kirjoittanut ennenkin, mutta koska aina toistuu sama stereotypia niin toistan edelleen. ADHD-lapsi voi hyvinkin jaksaa keskittyä oikein hyvinkin johonkin asiaan, esim. palapelin tekemiseen, kirjojen lukemiseen, legoilla rakenteluun jne. Se että lapsi keskittyy johonkin hyvin EI TARKOITA sitä että lapsella ei voisi olla AdHd. Omanikin teki 2v:na taitavasti palapelejä (isoja) ja jaksoi kuunnella kirjoja/katsoa dvd:tä oikein hyvin. Silti on ADHD.
Kyllä tuo minusta menee vähän sen ruman "normaali" sanan ulkopuolelle.
Olette aika hienosti koittaneet tilannetta hoitaaa ja silti tilanne on tuo.
Sääntöjen puuttuminen ei ole ongelma, kannatttaisi puhua neuvolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun tulee meille hoitoon, laitan huoneeseen, jonka ovissa portit (korkeat), ei pääse sieltä pois ja saa olla siellä itsekseen. En todellakaan jaksa tuollaista eikä näköjään jaksa vanhempansakaan, koska eivät taaskaan halunneet jäädä kylään vaan lähtivät bilettämään.
Meillä on just nyt ap:n kuvailemaan tilanne päällä. V. 2006 olin lapseton ja lähinnä toi bilettäminen kiinnosti. En siis olis ehkä tullut lukeneeksi?
Mut joo, eipä kait sitä pyörääkään tarvi keksiä kuin kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on opettaja...?? Sillä 2-vuotiaathan elää just pahinta uhmaansa. Ehkä tämä sinun ammattikasvattajasi ei näe juuri tuon ikäisiä. Meillä on rauhallinen esikoinen ja sitten kaksi pientä villipetoa.
En haluaisi masentaa, mutta tilanne voi jatkua vielä aika monta vuotta - pikkusisarensa kanssa villitsevät vieraissakin paikoissa toisiaan. Siis sellaisissa, että ainoa lapsena jännittäisi ja olisi vieraskorea, mutta oman sisaruksen kanssa ei turhia kainostele :/
En nyt niin ajatuksen kanssa lukenut, että mistä olet huolestunut. Vai oletko sinä huolestunut vai se anoppi? Voisitko ajatella, että vähän relaisit, osoittaisit pienelle isolle sisarukselle kuinka ihana kulta mussukka hän on? Halaisit enemmän ja käyttäisit vähemmän jäähyrappua. Jos tällainen lähestymistapa siis tuntutuisi sinusta luontevalta.
Ei sen ikäinen ymmärrä jäähystä mitään, eikä opi siitä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on kaksospojat ja voin sanoa että oltiin ihan ihmeissämme ja suorassaan pulassa, kun pojat olivat parivuotiaita. Eivät puhuneet mitään, olivat kuin mykkiä, mutta menoa riitti eivätkä totelleet ketään eikä mitään.
Nyt 7-vuotiaina tosi kohteliaita, kilttejä ja huomaavaisia poikia.
Jos hän olisi poika, hän olisi varsin normaali tapaus. Etenkin tuo, että vieraissa paikoissa / vieraiden ihmisten kanssa lapsi on "kuin enkeli", mutta kotona / tuttujen ihmisten kanssa riehuu ja "ottaa vapauksia" kuulostaa todella tutulta. Minulla on siis kolme poikaa.
Mutta oikeasti on villejäkin tyttöjä!!! Lisäksi 2 v. lapsi saattaa myös reagoida pikkusisaruksen tuloon ja hakea huomiota, myös negatiivisin keinoin. Se on hyvin tyypillistä ja ihan normaali reaktio.
voisi olla yksi kuvaus tuosta. Ihan kuin meidän esikoinen. Tuo, että osaa kuitenkin keskittyä ja olla nätisti kylässä ym. vieraammassa paikassa on mun mielestä merkki siitä, että lapsi on luultavasti ihan normaali. Vähän haastavampi, ja ehkä myös keskimääräistä älykkäämpi. Sinulle äitinä lapsen luonne voi olla vaikea, mutta omassa elämässään lapsi on vahvoilla. Meidän lapsi on jo kouluikäinen ja eihän se luonne mihinkään vuosien mukana häivy, muuttuu vain kehitystason mukaan. Et voi muuttaa lapsen luonnetta, muuta omaa asennettasi.
voit ajatella noin myös anopin asenteesta. Sitäkään et voi muuttaa, mutta muuta omaa asennettasi siihen. Ajattele niin, että sillä ei ole mitään väliä mitä anoppi sanoo. Lapsen luonteen arvostelu kääntyy vielä jossain vaiheessa anoppia itseään vastaan ja se on häneltä pois (meillä on käynyt niin, anoppi ja lapsi eivät ole hyvissä väleissä).
eikä ole koskaan ollut noin hurjaa uhmaa.
Musta nimittäin kuulosti taas ihan tavalliselta uhmalta. Tuollaista meillä on ollut.
Ja kun joku sanoi, että hänen lapsistaan villeinkin uskoo sillä, kun alkaa taluttaa jäähyä kohti. Meillä taas helpoin on sellainen. Ja kun on kovapäisempiin tottunut, niin tämä helppo tuntuu nyt todella helpolta. Ja on ihan hassua, että jonkun toisen mittakaavassa tuo meidän helppo on kaikista vaikein.
Ja kova uhmahan ei sitten tarkoita, että lapsessa olisi jotain vikaa. Meidän villiuhmaiset ovat nyt kouluikäisinä kympin oppilaita, joilla on kavereita, ja opettajat kehuvat.
Kuulostaa tosiaan uhmalta ja se puolvuotias, joka varmasti vie äidin huomiota, lisää tunteita. Sitten kun isä on kotona voikin jo päästellä oikeen kunnolla! Kannattaahan seurata et jumitteleeko joissain tietyissä asioissa yms. ja kysellä neuvolasta. Voisit kans kysyä perusteluja anopilta ja mitä hän ehdottais tehtäväksi, häirikkö sanana on aika erikoinen 2- vuotiaasta lapsesta.