Köyhistä oloista menestykseen ponnistaneet on aina sitä mieltä että menestys on asenteesta kiinni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhät tietenkää halua uskoa tai kuulla, että se köyhyys on oma vika. Tai että myös menestyminen on omaa ansiota.

Siksi on köyhiä ja menestyneitä.

Kaikki eivät voi menestyä. On ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä, joilla on ollut huono tuuri ja menestys on jäänyt saamatta. Laiska ja tyhmä ei luultavasti menesty edes hyvällä tuurilla, mutta ahkerista ja lahjakkaista menestyjiä ovat ne, joilla on ollut myös paljon hyvää onnea.

Moni haluaa kiistää tuurin merkityksen, koska omaa itsetuntoa hivelee ajatus siitä, että menestys on seurausta pelkästään omasta ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Jokaista ahkeraa ja lahjakasta menestyjää kohti on kymmeniä tai satoja aivan yhtä ahkeria ja lahjakkaita, joilla on ollut huonompi tuuri ja menestys on jäänyt saamatta.

"Omaa itsetuntoa hivelee", varsinkin narsisteilla, jotka eivät tee mitään muuta, kuin häväksikäyttävät kanssaihmisiään taatakseen "menestyksensä"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhät tietenkää halua uskoa tai kuulla, että se köyhyys on oma vika. Tai että myös menestyminen on omaa ansiota.

Siksi on köyhiä ja menestyneitä.

Kaikki eivät voi menestyä. On ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä, joilla on ollut huono tuuri ja menestys on jäänyt saamatta. Laiska ja tyhmä ei luultavasti menesty edes hyvällä tuurilla, mutta ahkerista ja lahjakkaista menestyjiä ovat ne, joilla on ollut myös paljon hyvää onnea.

Moni haluaa kiistää tuurin merkityksen, koska omaa itsetuntoa hivelee ajatus siitä, että menestys on seurausta pelkästään omasta ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Jokaista ahkeraa ja lahjakasta menestyjää kohti on kymmeniä tai satoja aivan yhtä ahkeria ja lahjakkaita, joilla on ollut huonompi tuuri ja menestys on jäänyt saamatta.

Aika harvoin saavutukset tulevat hopeatarjottimella, vaan matkalla ehtii sattua ja tapahtua kaikenlaista. Joskus takapakki voi olla edellytys, mikä lopulta mahdollistaa onnistumisen.

Oikeasti moni on täällä sitä mieltä että se joka opiskelee kunnolla ja toinen joka ei jaksa niin ovat ihan yhtä paljon antaneet menestymisensä eteen ja tuurilla vain tuo toinen sai tutkinnon? Joo o

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omin voimin voi pienentää tuurin vaikutusta, mutta ei sitä kokonaan pysty eliminoimaan.

Hyvän tuurin mahdollisuutta voi myös kasvattaa. Aina puhutaan että pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta harvoin se oikea paikka on se sohvannurkka jossa kyyhötät itkemässä huonoa tuuriasi. Mitä aktiivisemmin järjestät itseäsi potentiaalisesti hyviin paikkoihin, sitä todennäköisemmin osut sellaiseen myös silloin kun sattuu olemaan se oikea hetki.

Miksi oletat että kaikki, jotka eivät menestyneet, ovat "kyyhöttäneet itkemässä sohvan nurkassa"? Et voi tietää kuinka paljon kukin on tahollaan yrittänyt. Aina ei vain olosuhteille mahda mitään, esim krooninen sairaus tai vammautuminen jonka takia jää pysyvästi työkyvyttömäksi ja tästä sitten seuraa köyhyyden ja yksinäisyyden kierre

Menestys voi jäädä saamatta, vaikka olisi ahkera ja yritteliäs. Tuuri voi ratkaista sen, erottuuko joukosta niin paljon, että pääsee työhaastatteluun ja saa työpaikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Ei kaikkia ei-menestyneitä voi leimata sängyn pohjalla makaajiksi, jotka eivät ole viitsineet edes yrittää. Tuo on niin tuota leimaamista, että kaikki on itsestä kiinni, ja et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Kukaan toinen ei voi tietää toisen elämästä, ellei ole elänyt tämän kengissä. Jos joku makaa sängyn pohjalla, hän on todennäköisesti sairas. Tai lyöty niin monesti maahan, että sieltä ei enää nouse. Itse käyn kuuttakymppiä, ja taas opiskelen yhtä tutkintoa, vaikka rehellisyyden nimissä (nyt lopulta) en enää usko, että sekään tutkinto minulle taivaita aukoo. Mutta ymmärrän, jos minun iässäni ei enää jaksa taas yhtä tutkintoa, kun eivät ne edeltävätkään ole johtaneet mihinkään.

Kyllä se osittain on asenteesta kiinni. Oman lähipiirin rikkaita vihaavat ihmiset ovat sellaisia, jotka odottavat jotain äkkirikastumista ilman, että laittavat itse tikkua ristiin. Eivät tajua, että moni rikas ihminen on ihan itse omalla työllä ja riskinotolla tienannut rikkaudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää suunnattomasti kun joku sanoo että minulla on käynyt TUURI. Ai tuuri valvoi puolestani ja opiskeli? Tuuri juoksi pääkolmentena jalkana töissä opintojen ohessa? Tuuri skippasi juhlat koska seuraavana päivänä oli tärkeä koe? Tuuriko se olikin joka soitteli satoihin paikkoihin työharjoitteluja hakiessaan? Niin alentavaa. Minä se olin, minä tein sen ihan itse.

Luuletko oikeasti olevasi ainoa ahkera ja yritteliäs? Et varmasti ole. Ahkeriä ja yritteliäitä ihmisiä on paljon ja suurin osa heistä ei pärjää, koska menestyminen edellyttää myös hyvää onnea. Ahkeruus ja yritteliäisyys parantaa mahdollisuuksia, koska tilaisuuksia menestyä on enemmän, mutta mitään takeita menestystä ahkeruus ja yritteliäisyys ei tuo.

Sinä et voi myöskään mitenkään tietää, olisiko jokin toinen valinta ollut lopulta parempi. Otetaan vaikkapa ne juhlat. Kenties olisit juhlissa tavannut ihmisen, joka olisi muutamaa vuotta myöhemmin voinut kertoa sinulle unelmiesi työpaikasta, joka ei edes ollut avoimesti haettavana. Kenties tuhlasit aikaa soittelemalla satoihin paikkoihin, koska sopiva harjoittelupaikka olisi ollut löydettävissä jollain muulla menetelmällä paremmin. Ehkä olet joutunut näkemään paljon vaivaa harjoittelupaikan löytämiseksi juuri siksi, että et ole osallistunut opiskelijatoimintaan, jossa luodaan tärkeitä verkostoja.

Ehkä sinulla on vain ollut huono tuuri, koska olet joutunut tinkimään monesta asiasta ja käyttämään noin paljon aikaa työpaikan hakuun. Minulla on ollut parempi tuuri. Olen hakenut töitä vain muutaman kerran ja silloinkaan en oikeastaan kirjoittanut työhakemusta, vaan kerroin vain olevani kiinnostunut avoimesta paikasta. Minut kutsuttiin haastatteluun. Kahdesti valittiin toinen hakija, mutta lopuilla kerroilla (olisi kolme kertaa) minut valittiin.

 

Väitinkö olevani ainut? Et edes ymmärtänyt mitä kirjoitin ja silti tulet kommentoimaan, ei Jeesus.

Sinä kerroit soitelleesi satoja puheluita saadaksesi harjoittelupaikan. Minusta se on paljon, joten sinun kohdallasi voisi sanoa, että et todellakaan ole ollut onnekas. Onnekkaampi olisi saanut harjoittelupaikan muutamalla puhelulla tai verkostojen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Ei kaikkia ei-menestyneitä voi leimata sängyn pohjalla makaajiksi, jotka eivät ole viitsineet edes yrittää. Tuo on niin tuota leimaamista, että kaikki on itsestä kiinni, ja et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Kukaan toinen ei voi tietää toisen elämästä, ellei ole elänyt tämän kengissä. Jos joku makaa sängyn pohjalla, hän on todennäköisesti sairas. Tai lyöty niin monesti maahan, että sieltä ei enää nouse. Itse käyn kuuttakymppiä, ja taas opiskelen yhtä tutkintoa, vaikka rehellisyyden nimissä (nyt lopulta) en enää usko, että sekään tutkinto minulle taivaita aukoo. Mutta ymmärrän, jos minun iässäni ei enää jaksa taas yhtä tutkintoa, kun eivät ne edeltävätkään ole johtaneet mihinkään.

Haluat lukea lauseen täysin päinvastaisesti kuin pitäisi. Menestyjät eivät luovuta silloinkaan, kun kohtaavat vastoinkäymisiä. Se on edellytys. Illuusio jostain luotisuorasta matkasta sateenkaaren päähän on juuri sitä itseään - illuusio.

Mä en ymmärrä mikä siinä on joillekin niin "noloa" sanoa, että tuuri on vaikuttanut menestykseen? Kaikilla menestyneillähän se on osana sitä matkaa, sitten kun on tarpeeksi rikas, niin se onni vain korvataan huijaamisella ja keplottelulla.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti moni on täällä sitä mieltä että se joka opiskelee kunnolla ja toinen joka ei jaksa niin ovat ihan yhtä paljon antaneet menestymisensä eteen ja tuurilla vain tuo toinen sai tutkinnon? Joo o

Ei tutkinto takaa mitään menestymistä elämässä. Ei minulla ainakaan, vaikka minulla on tutkintoja useita, kaikki arvosanat erinomaisia, myös yliopistosta. Sinulla menee jo tuossa kohtaa logiikka pieleen, että tutkinto olisi muka yhtä kuin menestys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhät tietenkää halua uskoa tai kuulla, että se köyhyys on oma vika. Tai että myös menestyminen on omaa ansiota.

Siksi on köyhiä ja menestyneitä.

Kaikki eivät voi menestyä. On ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä, joilla on ollut huono tuuri ja menestys on jäänyt saamatta. Laiska ja tyhmä ei luultavasti menesty edes hyvällä tuurilla, mutta ahkerista ja lahjakkaista menestyjiä ovat ne, joilla on ollut myös paljon hyvää onnea.

Moni haluaa kiistää tuurin merkityksen, koska omaa itsetuntoa hivelee ajatus siitä, että menestys on seurausta pelkästään omasta ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Jokaista ahkeraa ja lahjakasta menestyjää kohti on kymmeniä tai satoja aivan yhtä ahkeria ja lahjakkaita, joilla on ollut huonompi tuuri ja menestys on jäänyt saamatta.

Aika harvoin saavutukset tulevat hopeatarjottimella, vaan matkalla ehtii sattua ja tapahtua kaikenlaista. Joskus takapakki voi olla edellytys, mikä lopulta mahdollistaa onnistumisen.

Eihän se ole takapakkia, jos se mahdollistaa onnistumisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Ei kaikkia ei-menestyneitä voi leimata sängyn pohjalla makaajiksi, jotka eivät ole viitsineet edes yrittää. Tuo on niin tuota leimaamista, että kaikki on itsestä kiinni, ja et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Kukaan toinen ei voi tietää toisen elämästä, ellei ole elänyt tämän kengissä. Jos joku makaa sängyn pohjalla, hän on todennäköisesti sairas. Tai lyöty niin monesti maahan, että sieltä ei enää nouse. Itse käyn kuuttakymppiä, ja taas opiskelen yhtä tutkintoa, vaikka rehellisyyden nimissä (nyt lopulta) en enää usko, että sekään tutkinto minulle taivaita aukoo. Mutta ymmärrän, jos minun iässäni ei enää jaksa taas yhtä tutkintoa, kun eivät ne edeltävätkään ole johtaneet mihinkään.

Silti te kuvittelette kaikkien menestyjien saavuttaneen asemansa pelkällä tuurilla. Miten sinä tiedät jotenkin paremmin heidän kulkemansa tien?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Ei kaikkia ei-menestyneitä voi leimata sängyn pohjalla makaajiksi, jotka eivät ole viitsineet edes yrittää. Tuo on niin tuota leimaamista, että kaikki on itsestä kiinni, ja et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Kukaan toinen ei voi tietää toisen elämästä, ellei ole elänyt tämän kengissä. Jos joku makaa sängyn pohjalla, hän on todennäköisesti sairas. Tai lyöty niin monesti maahan, että sieltä ei enää nouse. Itse käyn kuuttakymppiä, ja taas opiskelen yhtä tutkintoa, vaikka rehellisyyden nimissä (nyt lopulta) en enää usko, että sekään tutkinto minulle taivaita aukoo. Mutta ymmärrän, jos minun iässäni ei enää jaksa taas yhtä tutkintoa, kun eivät ne edeltävätkään ole johtaneet mihinkään.

Haluat lukea lauseen täysin päinvastaisesti kuin pitäisi. Menestyjät eivät luovuta silloinkaan, kun kohtaavat vastoinkäymisiä. Se on edellytys. Illuusio jostain luotisuorasta matkasta sateenkaaren päähän on juuri sitä itseään - illuusio.

Mutta kun se, ettei luovuta, ei takaa menestystä.

Joku voi yrittää vaikka elämänsä.loppuun asti niin kauan kun pystyy eikä onnistu sittenkään.

Niin se vaan menee.

Mun äiti on tämmönen ihminen.

Köyhistä oloista varakkaaksi. Oli fiksu, otti järkeviä riskejä yritystoiminnassa ja onnistui.

Kolikon toinen puoli oli se, että se vaati isoja uhrauksia koko perheeltä. Teini-iässä en nähnyt äitiä suunnilleen koskaan ja hän oli lähinnä kiukkuinen, kun oli paikalla. Muistan, kuinka kamalaa se oli, kun vanhemmat unohti mun syntymäpäivän, kun täytin 16. Niillä oli vaan niin paljon töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Ei kaikkia ei-menestyneitä voi leimata sängyn pohjalla makaajiksi, jotka eivät ole viitsineet edes yrittää. Tuo on niin tuota leimaamista, että kaikki on itsestä kiinni, ja et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Kukaan toinen ei voi tietää toisen elämästä, ellei ole elänyt tämän kengissä. Jos joku makaa sängyn pohjalla, hän on todennäköisesti sairas. Tai lyöty niin monesti maahan, että sieltä ei enää nouse. Itse käyn kuuttakymppiä, ja taas opiskelen yhtä tutkintoa, vaikka rehellisyyden nimissä (nyt lopulta) en enää usko, että sekään tutkinto minulle taivaita aukoo. Mutta ymmärrän, jos minun iässäni ei enää jaksa taas yhtä tutkintoa, kun eivät ne edeltävätkään ole johtaneet mihinkään.

Haluat lukea lauseen täysin päinvastaisesti kuin pitäisi. Menestyjät eivät luovuta silloinkaan, kun kohtaavat vastoinkäymisiä. Se on edellytys. Illuusio jostain luotisuorasta matkasta sateenkaaren päähän on juuri sitä itseään - illuusio.

Luepa itse uudelleen. Minähän nimenomaan en ole luovuttanut, vaikken olekaan menestynyt. Miten logiikallasi selität sen, että en ole menestynyt, vaikka en ole luovuttanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Ei kaikkia ei-menestyneitä voi leimata sängyn pohjalla makaajiksi, jotka eivät ole viitsineet edes yrittää. Tuo on niin tuota leimaamista, että kaikki on itsestä kiinni, ja et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Kukaan toinen ei voi tietää toisen elämästä, ellei ole elänyt tämän kengissä. Jos joku makaa sängyn pohjalla, hän on todennäköisesti sairas. Tai lyöty niin monesti maahan, että sieltä ei enää nouse. Itse käyn kuuttakymppiä, ja taas opiskelen yhtä tutkintoa, vaikka rehellisyyden nimissä (nyt lopulta) en enää usko, että sekään tutkinto minulle taivaita aukoo. Mutta ymmärrän, jos minun iässäni ei enää jaksa taas yhtä tutkintoa, kun eivät ne edeltävätkään ole johtaneet mihinkään.

Silti te kuvittelette kaikkien menestyjien saavuttaneen asemansa pelkällä tuurilla. Miten sinä tiedät jotenkin paremmin heidän kulkemansa tien?

Ei kukaan ole sanonut, että menestys johtuisi pelkästään tuurista.

Mutta joo, tämä onkin trollipalsta eikä kukaan kirjoita tänne vakavissaan paitsi tosikot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhät tietenkää halua uskoa tai kuulla, että se köyhyys on oma vika. Tai että myös menestyminen on omaa ansiota.

Siksi on köyhiä ja menestyneitä.

Kaikki eivät voi menestyä. On ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä, joilla on ollut huono tuuri ja menestys on jäänyt saamatta. Laiska ja tyhmä ei luultavasti menesty edes hyvällä tuurilla, mutta ahkerista ja lahjakkaista menestyjiä ovat ne, joilla on ollut myös paljon hyvää onnea.

Moni haluaa kiistää tuurin merkityksen, koska omaa itsetuntoa hivelee ajatus siitä, että menestys on seurausta pelkästään omasta ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Jokaista ahkeraa ja lahjakasta menestyjää kohti on kymmeniä tai satoja aivan yhtä ahkeria ja lahjakkaita, joilla on ollut huonompi tuuri ja menestys on jäänyt saamatta.

Aika harvoin saavutukset tulevat hopeatarjottimella, vaan matkalla ehtii sattua ja tapahtua kaikenlaista. Joskus takapakki voi olla edellytys, mikä lopulta mahdollistaa onnistumisen.

Eihän se ole takapakkia, jos se mahdollistaa onnistumisen.

Ei sitä kukaan siinä vaiheessa tiedä. Vai kuvittelitko Steve Jobsin tietäneen saadessaan omasta yhtiöstään potkut, hänen tulevan takaisin ja luovan jotain vielä paljon suurempaa. 

Ostelevat merkkikrääsää yli tarpeen. Puhuvat luokkanoususta ja menestyksestä sekä siitä omasta asenteesta. Ihmettelen, miten se menestyjä on ammatissaan niin hyvin voinut tienata. Kun vähän asiaa kaivelee, selviää, että sillä menestyjällä on varakas puoliso. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Ei kaikkia ei-menestyneitä voi leimata sängyn pohjalla makaajiksi, jotka eivät ole viitsineet edes yrittää. Tuo on niin tuota leimaamista, että kaikki on itsestä kiinni, ja et vain ole yrittänyt tarpeeksi. Kukaan toinen ei voi tietää toisen elämästä, ellei ole elänyt tämän kengissä. Jos joku makaa sängyn pohjalla, hän on todennäköisesti sairas. Tai lyöty niin monesti maahan, että sieltä ei enää nouse. Itse käyn kuuttakymppiä, ja taas opiskelen yhtä tutkintoa, vaikka rehellisyyden nimissä (nyt lopulta) en enää usko, että sekään tutkinto minulle taivaita aukoo. Mutta ymmärrän, jos minun iässäni ei enää jaksa taas yhtä tutkintoa, kun eivät ne edeltävätkään ole johtaneet mihinkään.

Haluat lukea lauseen täysin päinvastaisesti kuin pitäisi. Menestyjät eivät luovuta silloinkaan, kun kohtaavat vastoinkäymisiä. Se on edellytys. Illuusio jostain luotisuorasta matkasta sateenkaaren päähän on juuri sitä itseään - illuusio.

Mutta kun se, ettei luovuta, ei takaa menestystä.

Joku voi yrittää vaikka elämänsä.loppuun asti niin kauan kun pystyy eikä onnistu sittenkään.

Niin se vaan menee.

tässä on yksi ongelma: ei luovuteta silloin, kun pitäisi, vaan hakataan päätä seinään.

On tilanteita, jolloin pitää luovuttaa, ja yrittää toista Liikeideaa.

Eri

On siinä ahkeruutta ja asennetta yms hyvin paljon ainakin mukana. Sisareni panosti täysillä kouluun ja vapaa-ajalla kävi töissä jo teini-iässä. Kesätöitä lukion aikana ja jälkeen täysillä. Yliopistoon haki ja pääsi. Opiskeluun panosti tosissaan ja kävi töissä samalla sekä otti lainaakin  koska kotoa ei saanut rahaa. On nyt hyvässä ammatissa ja tienaa hyvin. 

Minä otin rennommin enkä opiskelua enkä töitä sinä aikana suuremmin harrastanut. Kävin kauppiksen ja valmistuin laskentatoimen merkonomiksi. Kirjanpitoa olen tilitoimistossa tehnyt eli tavisammatti eikä kummoinen palkka. Mutta en panostanutkaan.

Vanhemmat eivät mitenkään yllyttäneet opiskeluihin ja minun valintani oli heistä kai se mikä oletettavaa ja odotettavaa. Duunarien lapset valkkaavat tavisammatteja eivätkä pyri ylöspäin. Sisareni on ollut nuoresta asti toista maata ja todella ahkera ja fiksukin. Omilla valinnoillaan on asemaansa päässyt. Ei häntä kotoa kannustettu sen enempää kuin minuakaan. Sisareni ja minun eroni on juuri asenteessa ja halussa.