Köyhistä oloista menestykseen ponnistaneet on aina sitä mieltä että menestys on asenteesta kiinni

Vierailija kirjoitti:

Kaikki elämässä on loppupeleissä tuurista kiinni. Voit kouluttautua ja hankkia hyvän ammatin mutta sitten tuleekin tapaturma tai sairaus ja kaikki menee. Tai voit lyödä kaikki läskikisi ja voittaa lotossa.

Menestymisen todennäköisyys kasvaa, kun opiskelee, on ahkera, lahjakas, tarttuu tilaisuuksiin ja yrittää.  Suurimmalla osalla menestys jää silti korkeintaan keskinkertaiseksi. Huonoista lähtökohdista aloittavan on paljon vaikeampi menestyä kuin sellaisen, jolla on vauras ja kannustava perhe tukiverkkoineen. Ei se mahdotonta ole, vaikka laiskottelulla ja kaiken läskiksi lyömisellä voi pilata elämänsä hyvistäkin lähtökohdista.

Monilta unohtuu, että jokaista huonoista lähtökohdista menestykseen kivunnutta kohti on kymmeniä tai satoja yhtä ahkeria, lahjakkaita ja yritteliäitä ihmisiä, jotka eivät olleet oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tuurilla on todella iso osuus jokaisen elämässä. Lahjakkuudella ja ahkeruudella voi kumota osan huonosta tuurista, mutta poikkeuksellinen menestys vaatii AINA lahjakkuuden, ahkeruuden ja sitkeyden lisäksi rutkasti hyvää tuuria.

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Toki tunnustan kovan työn mrkityksen, mutta se kaikki voi nollautua hetkessä esim. sairastumiseen, työpaikkakiusatuksi joutumiseen, perheongelmien aiheuttamaan stressiin jne. Ihminen joka ei myönnä tuurin merkitystä on yksinkertainen.

Ihmiset, jotka korostavat liikaa tuurin merkitystä, ovat niitä ihmisiä joista ei koskaan tule tai tullut mitään. Turha edes yrittää, kun se tuuri.

Vierailija kirjoitti:

Jos on tehnyt eläimellisesti töitä, uhrannut asioita ja katsonut vierestä lapsena miten toiset saa kaiken helpommalla, ei välttämättä kasva kovin paljon empatiaa. Ja kun menestystä tulee, ei jaksa mitään vinkumisia. 

Mutta ihmisenä hän on raakile kunnes tulee sairaus ja opettaa empatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Toki tunnustan kovan työn mrkityksen, mutta se kaikki voi nollautua hetkessä esim. sairastumiseen, työpaikkakiusatuksi joutumiseen, perheongelmien aiheuttamaan stressiin jne. Ihminen joka ei myönnä tuurin merkitystä on yksinkertainen.

Ihmiset, jotka korostavat liikaa tuurin merkitystä, ovat niitä ihmisiä joista ei koskaan tule tai tullut mitään. Turha edes yrittää, kun se tuuri.

Asia on kylläkin päinvastoin. Älykäs ihminen ymmärtää miten sattuman varassa täällä ollaan. Typerys kuvittelee hallitsevansa kohtaloa.

Köyhyyttä on monenlaista. Köyhyys yhdistettynä heikkoon sosiaaliseen asemaan/ongelmiin voi olla tuhoisaa. Ihmiset jotka tällaisesta taustasta ponnistavat menestykseen, saavat kyllä kiittää itseään. Esim. Riikkaa Purraa ja Maria Ohisaloa pidän tässä suhteessa aika sankareina, heillä on ollut valtavasti sisua ja staminaa. Toki nämäkään ominaisuudet eivät varsinaisesti ole omaa ansiota, vaan geenien tuottamaa. 

Ihmisillä nyt on erilainen persoonallisuus ja asenteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Toki tunnustan kovan työn mrkityksen, mutta se kaikki voi nollautua hetkessä esim. sairastumiseen, työpaikkakiusatuksi joutumiseen, perheongelmien aiheuttamaan stressiin jne. Ihminen joka ei myönnä tuurin merkitystä on yksinkertainen.

Ihmiset, jotka korostavat liikaa tuurin merkitystä, ovat niitä ihmisiä joista ei koskaan tule tai tullut mitään. Turha edes yrittää, kun se tuuri.

Asia on kylläkin päinvastoin. Älykäs ihminen ymmärtää miten sattuman varassa täällä ollaan. Typerys kuvittelee hallitsevansa kohtaloa.

Ei täällä varmasti kukaan tuota kuvittelekaan! Täällä hämmentävän moni on sitä mieltä, että ei kannata ponnistella ja tavoitella parempaa elämää, koska mitä jos sairastuu. Ja menestyminen on vain onnekkaiden sattumien summa.

Useille taidoille on lapsena tietty "aikaikkuna", jolloin ne on helppo oppia.

Myöhemmin voi olla hyvinkin vaikeaa tai mahdotonta oppia noita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki elämässä on loppupeleissä tuurista kiinni. Voit kouluttautua ja hankkia hyvän ammatin mutta sitten tuleekin tapaturma tai sairaus ja kaikki menee. Tai voit lyödä kaikki läskikisi ja voittaa lotossa.

Kaikki? Sen lottovoiton saa muutama suomalainen, loput joutuu hankkimaan menestyksensä työllä. Joskus toki tuurikin näyttelee jonkinlaista roolia, mutta harvemmin elämä kokonaan siitä on kiinni.

Valtaosa menestyneistä on rikkaiden lapsia.

Tämä ei pidä paikkaansa. Suomenkaltaisessa maassa, jossa on ilmainen yliopistokoulutus, nimenomaan ON erityisen paljon kiinni itsestä ja asenteesta. Rikkaiden perheiden lapsilla saattaa oma viitseliäisyys jäädä puuttumaan, kun on tottunut saamaan asiat helpolla, ja vaikkapa yliopiston ovet eivät aukeakaan ensiyrittämällä.

Ei yliopistokoulutus ole nykyään mikään tae menestymisestä. Ehkä joskus muinoin se takasi vakaan uran, mutta ei todellakaan nykyään. Itse esim. olen yliopistosta erinomaisin arvosanoin valmistunut, mutta niin vain päädyin keski-ikäisenä toimeentulotuelle. Muitakin tutkintoja olen suorittanut, mutta nekään eivät ole johtaneet mihinkään, kovasta yrittämisestä huolimatta. Veljeni, joka on kaikista sisaruksistani vähiten kouluttautunut, on ulkoisilla mittareilla menestynyt kaikkein parhaiten. Hän mm. selvisi kokonaan ilman raskaita opintovelkoja, ja hän on ainoana saanut vanhempiemme tuen, sekä taloudellisen että kaikessa muussakin, jo nuoresta lähtien. Minusta tuntuu, että vanhempien tuki on ollut kaikkein tärkein tekijä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää suunnattomasti kun joku sanoo että minulla on käynyt TUURI. Ai tuuri valvoi puolestani ja opiskeli? Tuuri juoksi pääkolmentena jalkana töissä opintojen ohessa? Tuuri skippasi juhlat koska seuraavana päivänä oli tärkeä koe? Tuuriko se olikin joka soitteli satoihin paikkoihin työharjoitteluja hakiessaan? Niin alentavaa. Minä se olin, minä tein sen ihan itse.

Luuletko oikeasti olevasi ainoa ahkera ja yritteliäs? Et varmasti ole. Ahkeriä ja yritteliäitä ihmisiä on paljon ja suurin osa heistä ei pärjää, koska menestyminen edellyttää myös hyvää onnea. Ahkeruus ja yritteliäisyys parantaa mahdollisuuksia, koska tilaisuuksia menestyä on enemmän, mutta mitään takeita menestystä ahkeruus ja yritteliäisyys ei tuo.

Sinä et voi myöskään mitenkään tietää, olisiko jokin toinen valinta ollut lopulta parempi. Otetaan vaikkapa ne juhlat. Kenties olisit juhlissa tavannut ihmisen, joka olisi muutamaa vuotta myöhemmin voinut kertoa sinulle unelmiesi työpaikasta, joka ei edes ollut avoimesti haettavana. Kenties tuhlasit aikaa soittelemalla satoihin paikkoihin, koska sopiva harjoittelupaikka olisi ollut löydettävissä jollain muulla menetelmällä paremmin. Ehkä olet joutunut näkemään paljon vaivaa harjoittelupaikan löytämiseksi juuri siksi, että et ole osallistunut opiskelijatoimintaan, jossa luodaan tärkeitä verkostoja.

Ehkä sinulla on vain ollut huono tuuri, koska olet joutunut tinkimään monesta asiasta ja käyttämään noin paljon aikaa työpaikan hakuun. Minulla on ollut parempi tuuri. Olen hakenut töitä vain muutaman kerran ja silloinkaan en oikeastaan kirjoittanut työhakemusta, vaan kerroin vain olevani kiinnostunut avoimesta paikasta. Minut kutsuttiin haastatteluun. Kahdesti valittiin toinen hakija, mutta lopuilla kerroilla (olisi kolme kertaa) minut valittiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse sairastuin jo 13-vuotiaana kroonisesti (vakavat mt-ongelmat) joten aika paha tässä on ollut menestykseen ponnistaa...Mielelläni olisin ns tuottava yhteiskunnan jäsen, sen sijaan olen eläkkeellä alle 40v  ja loppuikäni köyhä. Ystäviä ei juuri ole eikä puhettakaan parisuhteesta.

Menestyminen vaatii ainakin kohtalaisen terveyden

Turha tuota on ikänsä terveenä olleille "menestyjille" selittää, eivät ne ymmärrä eivätkä haluakaan ymmärtää koska silloin heidän "kaikki on itsestä kiinni" maailmankatsomus menisi uusiksi

Miten niin ikänsä terveenä olleille? Sairastuin alle kolmekymppisenä rintasyöpään, mutta siitä huolimatta itselleni oli kunnia-asia käydä koulu ajallaan loppuun. Toki olisin voinut jäädä loppuiäkseni surkuttelemaan kohtaloani, mutta valitsin toisin.

Niin. Sinä paranit ja voit jatkaa työntekoa. Minä tarkoitin sairauksia, jotka ovat alkaneet nuorena ja joista ei parannuta, esim myalginen enkefalomyeliitti. Siis ihmisestä tulee työkyvytön jo nuorena

Stephen Hawkingin olisi myös kannattanut pistää kaikki läskiksi parikymppisenä, kun ei tästä mitään kuitenkaan tule. Toisilla ihmisillä on yksinkertaisesti enemmän voimavaroja ja niiden lähde on yksi elämän arvoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on tehnyt eläimellisesti töitä, uhrannut asioita ja katsonut vierestä lapsena miten toiset saa kaiken helpommalla, ei välttämättä kasva kovin paljon empatiaa. Ja kun menestystä tulee, ei jaksa mitään vinkumisia. 

Just tämän takia noita loiseläjiä ulkomailta ei jaksakaan katsella.

Loiseläjiä? Tulee mieleen se leikkipuistossa tapaamani perheenisä, joka lapsensa kanssa leikkipuistossa. Puiston toisella laidalla oli ihan kantasuomalaisia luusereita juopottelemassa, tämä selvästi ulkomailta kotoisin ollut mies kertoi olleensa jo kahdessa työssä sen päivän aikana. Siinä sinulle loiseläjiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvistä, sopivista oloista saatu elämänkokemus on melkoinen etu. Asenteella sitä ei aina voi korvaa . Get over it.

Heikoista oloista menestyneille tyypillistä on, etteivät he uhriudu riippumatta siitä onko köyhistä oloista, alkoholistin lapsi, pahoinpidelty, sairas tai jotain muuta. 

Miksi ihmeessä menestynyt uhriutuisikaan? Toisaalta taas, saamme kyllä lukea lööpeistä todella usein jonkun menestyneen julkun "uhritarinan", kiusaamista, vanhemman alkoholismi, yms. Parutaan lehdissä ja nykyään jopa videoidaan omaa parkua. Uhriutuminen on päivän sana suorastaan.

Menestys jää keneltä tahansa saavuttamatta, jos jää sängyn pohjalle makaamaan, eikä viitsi edes yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Ei köyhät tietenkää halua uskoa tai kuulla, että se köyhyys on oma vika. Tai että myös menestyminen on omaa ansiota.

Siksi on köyhiä ja menestyneitä.

Kaikki eivät voi menestyä. On ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä, joilla on ollut huono tuuri ja menestys on jäänyt saamatta. Laiska ja tyhmä ei luultavasti menesty edes hyvällä tuurilla, mutta ahkerista ja lahjakkaista menestyjiä ovat ne, joilla on ollut myös paljon hyvää onnea.

Moni haluaa kiistää tuurin merkityksen, koska omaa itsetuntoa hivelee ajatus siitä, että menestys on seurausta pelkästään omasta ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Jokaista ahkeraa ja lahjakasta menestyjää kohti on kymmeniä tai satoja aivan yhtä ahkeria ja lahjakkaita, joilla on ollut huonompi tuuri ja menestys on jäänyt saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi jollakin olisi sellainen asenne, että haluaa asioiden menevän huonosti? Eiköhän se ole niin, että kaikki haluaisivat mieluummin menestyä kuin olla menestymättä.

Varmasti melko harva, mutta se on kuitenkin eri asia haluta epäonnistua kuin uskoa että ei onnistu.

Kaikki "menestys", eli rikastuminen on aina pohjautunut kusetukseen, hyväksikäyttöön ja varastamiseen. Niin se on edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää suunnattomasti kun joku sanoo että minulla on käynyt TUURI. Ai tuuri valvoi puolestani ja opiskeli? Tuuri juoksi pääkolmentena jalkana töissä opintojen ohessa? Tuuri skippasi juhlat koska seuraavana päivänä oli tärkeä koe? Tuuriko se olikin joka soitteli satoihin paikkoihin työharjoitteluja hakiessaan? Niin alentavaa. Minä se olin, minä tein sen ihan itse.

Luuletko oikeasti olevasi ainoa ahkera ja yritteliäs? Et varmasti ole. Ahkeriä ja yritteliäitä ihmisiä on paljon ja suurin osa heistä ei pärjää, koska menestyminen edellyttää myös hyvää onnea.

Suurin osa ihmisistä pärjää ihan hyvin. Ahkerat ja yritteliäät keskimäärin paremmin kuin tuuriin luottajat (esim. lottoon "sijoittajat").

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää suunnattomasti kun joku sanoo että minulla on käynyt TUURI. Ai tuuri valvoi puolestani ja opiskeli? Tuuri juoksi pääkolmentena jalkana töissä opintojen ohessa? Tuuri skippasi juhlat koska seuraavana päivänä oli tärkeä koe? Tuuriko se olikin joka soitteli satoihin paikkoihin työharjoitteluja hakiessaan? Niin alentavaa. Minä se olin, minä tein sen ihan itse.

Luuletko oikeasti olevasi ainoa ahkera ja yritteliäs? Et varmasti ole. Ahkeriä ja yritteliäitä ihmisiä on paljon ja suurin osa heistä ei pärjää, koska menestyminen edellyttää myös hyvää onnea. Ahkeruus ja yritteliäisyys parantaa mahdollisuuksia, koska tilaisuuksia menestyä on enemmän, mutta mitään takeita menestystä ahkeruus ja yritteliäisyys ei tuo.

Sinä et voi myöskään mitenkään tietää, olisiko jokin toinen valinta ollut lopulta parempi. Otetaan vaikkapa ne juhlat. Kenties olisit juhlissa tavannut ihmisen, joka olisi muutamaa vuotta myöhemmin voinut kertoa sinulle unelmiesi työpaikasta, joka ei edes ollut avoimesti haettavana. Kenties tuhlasit aikaa soittelemalla satoihin paikkoihin, koska sopiva harjoittelupaikka olisi ollut löydettävissä jollain muulla menetelmällä paremmin. Ehkä olet joutunut näkemään paljon vaivaa harjoittelupaikan löytämiseksi juuri siksi, että et ole osallistunut opiskelijatoimintaan, jossa luodaan tärkeitä verkostoja.

Ehkä sinulla on vain ollut huono tuuri, koska olet joutunut tinkimään monesta asiasta ja käyttämään noin paljon aikaa työpaikan hakuun. Minulla on ollut parempi tuuri. Olen hakenut töitä vain muutaman kerran ja silloinkaan en oikeastaan kirjoittanut työhakemusta, vaan kerroin vain olevani kiinnostunut avoimesta paikasta. Minut kutsuttiin haastatteluun. Kahdesti valittiin toinen hakija, mutta lopuilla kerroilla (olisi kolme kertaa) minut valittiin.

 

Väitinkö olevani ainut? Et edes ymmärtänyt mitä kirjoitin ja silti tulet kommentoimaan, ei Jeesus.