Köyhistä oloista menestykseen ponnistaneet on aina sitä mieltä että menestys on asenteesta kiinni

Vierailija kirjoitti:

Tuuri ja tuuri ja onnekkaat sattumat ja sairastumiset jne...yhyyhyyy...30v yrittäjänä itseni elättänyt ja sairaalajaksoni selättänyt, ne RIKKAIDEN PORVARIEN asuntosijoitukset nuorena tehnyt, rutiköyhästä perheestä lähtenyt. Kyse on siitä, jätätkö väliin zumbajoogahömppäjalkapäivät, tyttöjen baari-illat ja ihqut opintolaina-pariisireissut, vai teetkö töitä tulevaisuuttasi varten, näin 49vee voi lopettaa. Toki ihmisillä on sairauksia jne, mutta suurimman osan ongelma on näköalattomuus ja ei jakseta uskoa itseensä. Miksi vingut paskaduunissa, mieti, miten sen voi tehdä paremmin, perusta yritys ja tee se paremmin! Kiitos ja anteeksi. Nimim. Ei tod miljonääri, mutta pärjäävä

Tässä viestissä kiteytyy se mitä itse olin tulossa sanomaan huonoista ja epävakaista oloista tulevien menestykseen liittyen. Luullaan ehkä, että kaikilla muillakin on jokin monomaaninen tavoite menestyä, ja lähes vihataan omaa taustaa ja oloja. Ei ole elämää tai hyvä olla, ennen kuin on menestynyt. Pariisinreissu ei ole nuoren vakaan ihmisen hauska kokemus, vaan turhuutta, rahantuhlausta ja jotain mitä katuu. 

Sitten jossain vaiheessa herätään, että traumat puskee pintaan, nuoruus on mennyt jossain pahassa olossa pinna kireällä ja tajutaan, että oikeaa menestystä on tyytyväisyys ja itsensä hyväksyntä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki elämässä on loppupeleissä tuurista kiinni. Voit kouluttautua ja hankkia hyvän ammatin mutta sitten tuleekin tapaturma tai sairaus ja kaikki menee. Tai voit lyödä kaikki läskikisi ja voittaa lotossa.

Kaikki? Sen lottovoiton saa muutama suomalainen, loput joutuu hankkimaan menestyksensä työllä. Joskus toki tuurikin näyttelee jonkinlaista roolia, mutta harvemmin elämä kokonaan siitä on kiinni.

 

Valtaosa menestyneistä on rikkaiden lapsia.

 

Tämä ei pidä paikkaansa. Suomenkaltaisessa maassa, jossa on ilmainen yliopistokoulutus, nimenomaan ON erityisen paljon kiinni itsestä ja asenteesta. Rikkaiden perheiden lapsilla saattaa oma viitseliäisyys jäädä puuttumaan, kun on tottunut saamaan asiat helpolla, ja vaikkapa yliopiston o

Olet sataprosenttisen väärässä.

Tutkimuksia tuosta aiheesta on tehty 90 luvun lamasta lähtien ja on täysin selvää että köyhyys periytyy ja vieläpä erittäin kavalalla tavalla.

Se johtuu siitä että köyhillä ei ole tietotaitoa koulumaailmassa selviytymisestä, ja heidän lapsillaan ei ole turvaverkkoa joka kannattelisi sen sosiaalisen paineen läpi.

Tuossa ei tarkoiteta sitä sosiaalista painetta joka muodostuu esimerkiksi pukeutumisesta, vaan sitä että esimerkiksi korkeakouluissa ei ryhmäydytä niin että se tukisi köyhää. Köyhällä ei siis ole ketään jolta kysyä neuvoa jostain monimutkaisesta opiskeluongelmasta, kun taas rikas voi soittaa vanhemmalleen joka ainakin tietää jonkun joka tietää miten ongelma ratkaistaan. Älystä ja lahjakkuudesta tuo ei ole kiinni.

Opiskelu on siis lähtökohtaisesti paljon raskaampaa köyhille kuin rikkaille, ja se heijastuu myöhemmin työelämäänkin ja heidän lastensa menestykseen! Eli yksi koulumenestynyt köyhä ei tuotakaan koulussa menestyviä lapsia vaan siihen menee useampi sukupolvi!

Olen menestynyt siitä huolimatta, että minulla on krooninen sairaus, tulen köyhästä perheestä ja minulla ei ollut turvaverkkoja. Mielenterveyteni kassakin olen kamppaillut. Niin kauan en menestynyt kun syytin olosuhteita huonosta olotilastini. Mutta sitten kun aloin aktiivisesti ottamaan vastuuta omasta elämästäni ja tekemään muutoksia tavoitteiteni saavuttamiseksi alkoivat asiat muuttumaan parempaan päin. Asiat eivät muuttuneet paremmaksi yhdessä yössä ja moneen kertaan tuli takapakkiakin, mutta sinnikyydellä puskin eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuuri ja tuuri ja onnekkaat sattumat ja sairastumiset jne...yhyyhyyy...30v yrittäjänä itseni elättänyt ja sairaalajaksoni selättänyt, ne RIKKAIDEN PORVARIEN asuntosijoitukset nuorena tehnyt, rutiköyhästä perheestä lähtenyt. Kyse on siitä, jätätkö väliin zumbajoogahömppäjalkapäivät, tyttöjen baari-illat ja ihqut opintolaina-pariisireissut, vai teetkö töitä tulevaisuuttasi varten, näin 49vee voi lopettaa. Toki ihmisillä on sairauksia jne, mutta suurimman osan ongelma on näköalattomuus ja ei jakseta uskoa itseensä. Miksi vingut paskaduunissa, mieti, miten sen voi tehdä paremmin, perusta yritys ja tee se paremmin! Kiitos ja anteeksi. Nimim. Ei tod miljonääri, mutta pärjäävä

Tässä viestissä kiteytyy se mitä itse olin tulossa sanomaan huonoista ja epävakaista oloista tulevien menestykseen liittyen. Luullaan ehkä, että kaikilla muillakin on jokin monomaaninen tavoite men

Olet täysin oikeassa. Tuo viha periytyy myös tuon yrittäjän lapsille ja se ei lupaa heidän menestykselleen hyvää ja tämän todistavat lukuisat tutkimukset joita aiheesta on tehty. Näin niinkuin jo etukäteen huomautuksena kun tuo yrittäjä tulee kuitenkin valehtelemaan kuinka menestyneitä hänen lapsensa ovat.

Menestys on monen asian summa.

Yksi noista asioista on tuuri. Voi epäonnistua vaikka tekisi kaiken oiekin.

Yksi vaadittavista asioista on lannistumaton yrittäminen. Jos ei edes yritä, ei voi koskaan menestyä.

Mitään varmaa tietä menestykseen ei ole, mutta yrityttämättä jättäminen johtaa varmaan epäonnistumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen menestynyt siitä huolimatta, että minulla on krooninen sairaus, tulen köyhästä perheestä ja minulla ei ollut turvaverkkoja. Mielenterveyteni kassakin olen kamppaillut. Niin kauan en menestynyt kun syytin olosuhteita huonosta olotilastini. Mutta sitten kun aloin aktiivisesti ottamaan vastuuta omasta elämästäni ja tekemään muutoksia tavoitteiteni saavuttamiseksi alkoivat asiat muuttumaan parempaan päin. Asiat eivät muuttuneet paremmaksi yhdessä yössä ja moneen kertaan tuli takapakkiakin, mutta sinnikyydellä puskin eteenpäin.

Olet oikeassa että menestyksen eteen täytyy tehdä työtä.

Olosuhteitakaan ei voi aina syyttää. Mutta on äärimmäisen vaarallista sanoa että ihminen menestyy kun vain ..., kun se ei pidä paikkaansa. Tässä maailmassa 99% ei tule menestymään vaikka kuinka yrittäisivät kaikkensa (silloin kun menestystä mitataan omaisuudella ja tunnettuudella)

Menestynyt itse pystyy määrittelemään sen milloin on menestynyt, koska se ei ole kaikille ihmisille sama asia eikä heillä ole samoja tavoitteita.

Mutta jos puhutaan esimerkiksi näyttelijöistä, heistä vain kourallinen tulee koskaan kokemaan menestymisen hetken ja heistäkin taas vain murto osa tulee kokemaan menestystä.

Tubettajissa sama juttu. Heidän paikkansa veivät influensserit. OF ssa sama juttu. Jne jne. Rikkauksistakaan ei useimmat business ihmiset pääse koskaan nauttimaan.

Asenne, äly, osaaminen jne. ei auta mitään kun suurin tekijä, ihan tutkitustikin, on kuitenkin tuuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen menestynyt siitä huolimatta, että minulla on krooninen sairaus, tulen köyhästä perheestä ja minulla ei ollut turvaverkkoja. Mielenterveyteni kassakin olen kamppaillut. Niin kauan en menestynyt kun syytin olosuhteita huonosta olotilastini. Mutta sitten kun aloin aktiivisesti ottamaan vastuuta omasta elämästäni ja tekemään muutoksia tavoitteiteni saavuttamiseksi alkoivat asiat muuttumaan parempaan päin. Asiat eivät muuttuneet paremmaksi yhdessä yössä ja moneen kertaan tuli takapakkiakin, mutta sinnikyydellä puskin eteenpäin.

Olet oikeassa että menestyksen eteen täytyy tehdä työtä.

Olosuhteitakaan ei voi aina syyttää. Mutta on äärimmäisen vaarallista sanoa että ihminen menestyy kun vain ..., kun se ei pidä paikkaansa. Tässä maailmassa 99% ei tule menestymään vaikka kuinka yrittäisivät kaikkensa (silloin kun menestystä mitataan omaisuudella ja tunnettuudella)<

Olet oikeassa että menestyksen eteen täytyy tehdä työtä.

Olosuhteitakaan ei voi aina syyttää. Mutta on äärimmäisen vaarallista sanoa että ihminen menestyy kun vain ..., kun se ei pidä paikkaansa. Tässä maailmassa 99% ei tule menestymään vaikka kuinka yrittäisivät kaikkensa (silloin kun menestystä mitataan omaisuudella ja tunnettuudella)

Menestynyt itse pystyy määrittelemään sen milloin on menestynyt, koska se ei ole kaikille ihmisille sama asia eikä heillä ole samoja tavoitteita.

Mutta jos puhutaan esimerkiksi näyttelijöistä, heistä vain kourallinen tulee koskaan kokemaan menestymisen hetken ja heistäkin taas vain murto osa tulee kokemaan menestystä.

Tubettajissa sama juttu. Heidän paikkansa veivät influensserit. OF ssa sama juttu. Jne jne. Rikkauksistakaan ei useimmat business ihmiset pääse koskaan nauttimaan.

Asenne, äly, osaaminen jne. ei auta mitään kun suurin tekijä, ihan tutkitustikin, on kuitenkin tuuri.

Only Fansia nyt ehkä itse miellä elämässä menestymiseksi, mutta toki jokainen saa luoda raamit sille mitä kutsuu menestymiseksi. Mielestäni ei se menestyminen tarkoista ainoastaan sitä, että olet maailmankuulu näyttelijä vaan enemmänkin sitä, että juuri omankaltaistasi elämää ja olet tyytyväinen siihen mitä sinulla on. Toimeentulon suhteen suurin osa varmaan on tyytyväinen siihen, että perustarpeet on tyydytetty ja aina välillä voi hommata jotain kivaa ekstraakin.