Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteiden tasoteoreetikot
Onkokauneuskatsojansilmissä
08.04.2023 |
Hei tasoteoreetikko! Voisitko määrittää numerosta 1-10 ihmisten tasot (sekä naisen että miehen) perusteluineen. Täällä jauhetaan aina ihmisten tasoista ja niiden vaikutuksesta pariutumiseen, mutta kukaan ei kerro mitkä seikat nostavat ihmisen tietylle tasolle.
Kommentit (2112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kappas, tämä viimeinen sivu onkin kelpuuttajajankuttajan, nykyään myös hiusrajamiehen, yksinpuhelua äskeistä viestiäni lukuunottamatta :D
Hiusrajamies
- on hoikka, n. 172 cm pitkä
- on päätellyt, että tämä oikeuttaa hänet saamaan HYVIN hoikan ja timmin naisen
- on seksuaalisesti alistuva ja passiivinen, naisen pitäisi ymmärtää tämä kertomatta ja muuttua (soft) dommeksi
-keksii sivupersoonia ja vastailee itselleenJa uusimpana: on ilmeisesti saanut silmälasit, kun tuohon hiusrajalistaukseen on päätynyt silmälasittomuus naisten ehdottomaksi vaatimukseksi 😅
Miten on pääsiäinen mennyt, hiusrajamies?
Kun nyt tuollaiset asiat mainitse, niin kuinkahan montaa naistakeskustelijoista miellyttäisi tuollainen mies?
- 172cm pitkä
- vetäytyvä hiusraja jo nuorena
- seksuaalisesti alistuva
lisätään vielä:
- kropaltaan erittäin hoikka ja timmi- pienituloinen ja vähään tyytyvä
Tähän tietysti kuuluu vastata palstan perinteiden mukaan, että vain yksi riittää, jota miellyttää. Sellaisiakin naisia on olemassa (prismatesti).
En ole kysynyt Prismassa asioivilta naisilta seksuaalisista mieltymyksistä.
Minä väittäisin että tuo asia rajaa enemmistön seksuaalisesti alistuvista miehistä parisuhteiden ulkopuolelle.
Seksuaaliset mieltymykset eivät kyllä sovi tasoteoriaan mitenkään. Ne ovat yksilöllisiä preferenssejä - toki jotkut niistä ovat väestön keskuudessa yleisempiä kuin toiset, ja ainahan tietysti niiden marginaalisempien on vaikeampi löytää kumppania. Mutta tasoteoria lähtee siitä, että kaikkien mielestä ominaisuus X on haluttava, ja kaikki yrittävät tavoitella sitä. Seksuaalisissa mieltymyksissä tämä menee toisella lailla, eikä mitään yleistettäviä toivottuja ominaisuuksia ole.
Sen alistuvan miehen kannattaa etsiä kumppania jostain bdsm-yhteisöistä. Kyllä sieltä domina-naisia löytyy. Ihan järjetöntä yrittää todistella tasoteoriaa sillä, että jotkut vanilja-oletetut naiset eivät kiinnostu alistuvasta miehestä, joka etsii dominaa - koska ihan yhtä lailla se alistuva mies kokisi ne vaniljanaiset kuten sub-naisetkin seksuaalisesti epäkiinnostaviksi eikä olisi tyytyväinen suhteeseen/seksiin heidän kanssaan. Eli ei se alistuva mieskään edes haluaisi juuri näitä naisia, joiden kiinnostumattomuudesta nyt valitetaan.
Olen samaa mieltä ("tasonaisena") etteivät seks. erityismieltymykset kuulu tasoteorian hahmottamien asioiden piiriin. Niiden vaikutusta ei voi tasoteorian avulla hahmottaa, koska tasoteoria kuvaa muita asioita.
Siihen pieni korjaus, että tasoteoriassa ei ole sellaista väitettä, että kaikki pitäisivät ominaisuudesta X. Kysymys on siitä, että suuri määrä naisia suosii pitkiä miehiä, suuri määrä miehiä suosii tiimalasivartaloista naista. Kyse on yleisistä, tavanomaisista preferensseistä, mutta yksilöllisiä mieltymyksiä (joista osa tosin määräytyy tason kalibroinnin kautta) ei kiistetä.
Hyvin usein tasoteoriaa tulkitaan siten, että alemmissa kerroksissa tai tasoilla olevat ihmiset ajatellaan jotenkin alempiarvoisiksi. Se on näissä keskusteluissa on vastustajien pääargumentteja tasoteoriaa vastaan, vaikka tasoteoriahan kertoo ihan päinvastaista eli siitä, että omalla tasollaan pariutuvat ovat tyytyväisiä valintaansa. Eivät he halua ylemmän tai alemman kerroksen väkeä, vaan pitävät omaa valintaansa komeimpana tai kauneimpana, koska ovat kalibroituneet. Ts. ne, jotka puhuvat tyytymisestä, eivät noudata tasoteoriaa. Nainen ei pariudu kerrosta alemmas, ei nainen varsinkaan.
Kiitos tarkennuksesta. Itse koen tasoteorian ongelmallisena siksi, että se huomioi vain tietyt ominaisuudet, kuten nyt vaikka se pituus. Kuitenkin monella voi olla syystä tai toisesta täysin erilaisia painotuksia, jotka liittyvät vaikka erilaisten alakulttuurien synnyttämiin mielikuviin tai muihin mielikuviin. Eli joku viehättyykin boheemin oloisista pitkätukkaisista miehistä, eikä hän edes mieti pituutta. Ja toisaalta sekin on virheellinen ajattelutapa, että heti jos nainen ei halua mahdollisimman pitkään miestä, hän on "kalibroinut" tasoaan - onko oikeasti mahdoton käsittää, että se "mahdollisimman pitkä" ei edusta kaikille mitään ihannetta, josta sitten "kalibroidaan" omaa tasoa vastaavaksi? Vai olenko nyt käsittänyt taas jotain väärin?
Ja tosiaan, seksuaaliset preferenssit eivät kuulu tasoteorian piiriin - mutta mihin vedetään seksuaalisten preferenssien raja? Eihän se tarkoita vain bdsm-tyyppisiä fetissejä vaan yleensä asioita, joita kokee seksikkääksi. Tämä ohitetaan tasoteoriassa koko ajan, kun oletus on, että se on aina se nuori mallipoika, tai sitten pelkkä raha. Selventäkää toki, jos olen käsittänyt väärin. Tai sitten olen vain itse niin alakulttuuri-ihminen, että en kykene käsittämään - tämä on ihan mahdollista, jo senkin vuoksi, että en satu olemaan esim. vanilja, ja muutenkaan en edusta ihmisenä mitään mainstream-tyyppiä.
Nyt täytyy muistaa, että tuo kalibroiminen on ihan omasta hatustani vedetty käsite, jota kehittelen sinunkin kysymyksesi avulla. Kiitos siitä.
Kalibroituminen ei tarkoita sitä, että jouduttaisiin tyytymään mihinkään, koska mieltymykset ja taso ovat ihmisessä hyvin pysyviä ja niillä on pitkä historia. Esimerkiksi sosiaalista statusta kaveripiirissä on tutkittu ja todettu sen olevan erittäin pysyvä (Christina Salmivalli on kirjoittanut tästä suomeksi). Samalla tavalla taso on olemassa jo pienestä asti (jokin käsitys omasta ja muiden ulkonäöstä sekä asemasta omassa viiteryhmässä). Mieltymyksiin vaikuttavat myös kokemukset, joita on lapsesta asti saatu. Naapurin pisamaisen pojan kanssa leikitty lääkärileikki, iskelmätähti pitkine säärineen jne. vaikuttavat siihen, millaisiksi ulkonäkömieltymykset muokkaantuvat. Myös vanhempien ominaisuudet ja hoivan laatu vaikuttavat. Noista kaikista seikoista muodostuvat seksuaaliset mieltymykset eli en lainkaan kiistä sitä mitä sinä sanot.
Tasoteorian perustana oleva klassinen ihanne on silti siinä mielessä merkittävä kaikille, että elämme tietyssä kulttuurissa, joka muodostaa pohjavireen myös pariutumisen pelisäännöille. Joudumme ottamaan kantaa siihen tavalla tai toisella joka ainoa: jopa nimitys "marginaali" on siitä osoitus. Tasoteoria on siis mainstream.
Kulttuurisen tai yhteiskunnallisen selitysmallin lisäksi tasoteoriaan liittyy myös biologia. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt evoluutiobiologiasta peräisin olevat preferenssit säätelevät parinvalintaa, vaikka ne eivät määritä sitä (kuten tasoteoria osoittaa).
Minä näkisin että totuus on jostain välimaastosta.
Kalibroitumista tapahtuu, mutta uskon silti että moni valintaansa tyytyväinen pitäisi jotakuta tasokkaampaa paremmannäköisenä, vaikka onkin valintaansa kokonaisuutena tyytyväinen.
Teoria on vain yksi tapa tarkastella maailmaa, ei koko totuus (edes veden kiehumiseen liittyvistä asioista).
Mutta se ei kerro pariutumisesta, että pitää jonkun ulkonäköä upeana tai fantasioi muista. Tasoteoria kertoo pariutumisesta, siis siitä miten pariutuminen menee. Se kertoo vain siitä mistä sen sanotaan kertovan, ei muusta eikä siitäkään jokaisen poikkeustilanteen huomioiden. Mutta niitä poikkeuksia on kiva analysoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen mitä olen tämän ketjun perusteella ymmärtänyt tasoteoriasta sen suurin ongelma on se, että kyseinen teoria sulkee pois henkilön vapaan tahdon.
Miehen tason määrittää vain se kuinka helposti ja paljon hän saa irtoseksiä mahdollisimman monilta eri naisilta siinäkin tapauksessa, että mies haluaa seksiä vain yhdeltä tietyltä naiselta ja onnistuu siinä. Eli miehen pitäisi haluta paljon irtoseksiä, jotta hänellä olisi edellytykset korkeaan tasoon. Vastaavasti naisten taso määräytyy sen mukaan kuinka paljon heille on tarjolla sellaisia kumppaneita mitä he eivät halua ja toisaalta, jos he vapaasta tahdosta harrastavat seksiä useiden miehien kanssa, heidän tasonsa laskee.
Tasoteoria siis "rankaisee" miehiä haluamattomuudesta ja naisia halusta. Ei ihme, että pariutuminen on vaikeaa, jos sen perustaa näin absurdille ajatusmallille.
Naisen tason määrittää täsmälleen sama setti: kuinka helposti nainen saa sellaisen seksi/parisuhde-elämän, jonka hän itse haluaa. Ei siinä mitään sukupuolista eroa ole.
Eli jos nainen on halusta harrastanut irtoseksiä 80 miehen kanssa, hänen tasonsa on korkea?
Olen eri, mutta haluan esittää huomion tuosta:
Kuka tahansa hyvin keskinkertaisenkin näköinen nainen voi koska tahansa laittaa Tinderiin ilmoituksen että "etsin kevyttä seksiseuraa", ja harrastaa muutaman kuukauden aikana seksiä 80 miehen kanssa.
Jotta mies voisi muutaman kuukauden aikana harrastaa seksiä 80 eri naisen kanssa, niin sen miehen pitäisi olla jotain aivan täysin poikkeuksellista, esim olla aivan uskomattoman hyvännäköinen, tai omata kansainvälisen rokkitähden statuksen ja karisman.
Eli tuota mittaria ei oikein voi käyttää, koska miehillä ja naisilla ei tältä osin homma toimi ihan samalla tavalla.
Eli nyt tasot eivät määräydykään yhtäläisesti sukupuolesta riippumatta ja teoria "rankaisee" naista vapaasta tahdosta ja seksuaalisesta aktiivisuudesta. Mikä on sinänsä typerää, koska miehen korkea taso vaatii paljon seksuaalisesti aktiivisia naisia ympärilleen.
Tietenkin tasot määräytyvät eri tavalla.
Miehen tasoa nostaa pituus, naiselle se on neutraali ominaisuus (pitkistä/lyhyistä naisista tykkäävät ovat melko tarkalleen 50-50).
Miehen tasoa nostaa huomattavasti vaikutusvalta, naisen tasoa ne nostavat vain jos nainen on laulaja/näyttelijä/tms seksisymboli.
Tuo mistä mainitsit perustuu siihen, että miehen on vaikeaa saada seksiä antamatta naiselle mitään muuta. Miesten enemmistö saa naisen kun naisella on muitakin tarpeita kuten perhe, yhteinen asunto, häät ja status pariskuntana. Jos nainen haluaa miehen vaikkei tämä anna hänelle mitään muuta kuin munaa, on hänen seksuaalinen arvonsa erittäin korkea.
Nainen taas saa seksiä helposti, joten sen saaminen ei nosta naisen arvoa.
Tietenkin? Juuri pari sivua sitten minulle sanottiin, että taso määräytyy sukupuolesta riippumatta sen mukaan kuinka paljon saa seksiä haluamiltaan henkilöiltä. Tämän jälkeen alkoi tulemaan kaikenlaisia jatkoehtoja ja nyt tilanne on kääntynyt jo siihen, että tietenkin säännöt ovat erilaiset eri sukupuolille.
Tasoteoria on siis puhtaasti sitä mitä kukakin sen haluaa olevan. Se muuttuu asiayhteyden mukaan ja ainoa yhtäläisyys siinä on se, että kukin voi tulkita sitä juuri siten kuin haluaa ja kuinka se parhaiten vahvistaa omia näkemyksiään.
Eli tasoteoria toimii päinvastoin kuin tieteelliset teoriat. Se on kuin horoskooppi, jokaiselle jotain sen mukaan miten sitä milloinkin haluaa tulkita.
Taso määräytyy sen mukaan minkä tasoisen kumppanin saa sitoutettua ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen. Piste. Se on sama molemmille sukupuolille.
Seksin saaminen menee eri tavalla miehillä vs naisilla. Miehet ovat valmiita panemaan alaspäin, naisilla menee useammin niin päin että miehen tulee olla todella komea ja sytyttävä jotta pelkkä seksi kiinnostaisi.
Eli tasoteoriaa voi soveltaa vain niihin ihmisiin, jotka sopivat tiettyyn, melko konservatiisieen muottiin. Jos sattuu olemaan poly tai haluaisi avoimen suhteen, ei tasoteoriaa voi tällaisiin ihmisiin soveltaa. Ja mitä olen aiemmin huomannut, myös kaikki alakulttuuri-ihmiset mahtuvat tasoteorian lokeroihin melko huonosti. Kuten olen sanonut, tasoteoria ilmentää enemmän amerikkalaisia ihanteita ja normeja. Jo se, että käytetään sanaa "sitouttaa", kertoo siitä, että ajatukset on omaksuttu jostain jenkkilästä. Eihän suomalainen todellisuus ole tuollaista.
Selvyyden vuoksi: en itsekään ole mikään poly, mutta vierastan kuitenkin ajatusta siitä, että suomalainen pariutuminen olisi "sitouttamista ehdottoman monogaamiseen parisuhteeseen". Ihme, kun tässä ei mainittu myös, että "ja ehdottomasti kirkossa vihittyyn avioliittoon" - sekin sopisi amerikkalaiseen normiin. Amerikassa parisuhde on ihan eri lailla monille ihmisille eräänlainen sosioekonominen "järjestely", ja siksi tasoteoriassa toistuvat jatkuvasti tietynlaiset termit, kun ajatellaan, että mies hakee edustusvaimoa ja nainen taloudellista turvaa (mikä tietysti on tietyllä lailla ymmärrettävääkin huonon sosiaaliturvan ja epäreilun työkulttuurin maassa, jossa on vielä erittäin konservatiiviset ja vanhoilliset sukupuoliroolit, maksulliset koulut ja erittäin jyrkät luokkaerot).
Tällöin tason määrittää se minkä tasoisen kumppanin nämä ihmiset voisivat saada.
Vertaamalla pariutuneisiin tämä on yleensä aika helposti mitattavissa.
Kun ei puhuta monogaamisista parisuhteista, käytännössä nyrkkisääntö on seuraava:
- mitä kevyempi suhde, sitä tasokkaampaa seuraa nainen voi saada
- mitä kevyempi suhde, sitä vaikeampaa miehen on saada omantasoistaan seuraa
No, juu. Jos etsisin yhden yön juttua tinderistä näin naisena, tottakai valitsisin sen, jonka tuossa suhteessa arvioisin voivan tarjota minulle tyydyttävimmän kokemuksen. Sehän on selvää. Mutta ei sitä pelkkä ulkonäkö määrää, jos mies on esim. käytökseltään kuin pökkelö.
Myönnätkö että ulkonäkörima olis korkeammalla kuin parisuhdetta etsiessä?
Luulen, että me naiset ei olla yhtä visuaalisia kuin te miehet. Miehen ei tarvitse olla huippukomea ollakseen seksikäs, puoleensavetävä tai karismaattinen. Mutta joo, tuohon hommaan valitsisin luultavasti fyysisemmän oloisen miehen kun parisuhteeseen. Sellainenkin kävisi, jonka kanssa nyt ei olisi niin kauheasti puhuttavaa tai yhteistä. Kunhan käytöstavat on kunnossa.
Kyllä te olette.
Juju on siinä että te kuvittelette komean miehen olevan tavis, ja vasta top 0-1-1% miehen olevan komea.
Mikä taho määrittää sen millainen on komea? Ilmeisesti se ei ainakaan ole naiset itse kun heidän mielipiteensä on väärä. Mistä herääkin kysymys miksi naisten pitäisi kiinnostua siitä jonkun muun mielipiteestä millainen on komea?
Siinä on komean määritelmä, joka on kaikkein yleisin ihailtu miestyyppi kaikilla mittareilla mitattuna:
1) Tummat hiukset, täydellinen hiusraja 2) Pituutta yli 183 cm 3) Selkeästi piirtyvät lihakset 4) Rasvaprosentti 8-12 5) Suorat, sopivan valkoiset hampaat 6) Yksinkertaiset, tyylikkäät vaatteet [ei silmälaseja!] 7) Etnisyys kaukasialainen 8) Ikää maksimissaan 27 vuotta
Miesmalli on kaunis katsella, mutta mitä ihmettä mä sillä parisuhteessa tekisin?
Ei ole kysymys parisuhteesta, vaan siitä, millainen mies saa naisen/naisia kaikista helpoiten.
Suurin osa ihmisistä ei halua saada miehiä/naisia kaikista helpoiten vaan rakastaa ja tulla rakastetuksi. Siinähän se ihmisen ns. taso lopulta mitataan. Panohommat on merkityksetöntä roskaa.
Kyllä miehille nimenomaan tuo hyvää fiilistä se, että saa helposti monia eri naisia. Se kuuluu meidän suvunjatkamisen biologiaamme. Loputon määrä naisia olisi paras lopputulema miehelle. Naiset ovat erilaisia, koska he pääsevät jatkamaan sukua parhaiten yhden laatumiehen kanssa pariutumalla ja siksi kriteeritkin ovat korkeammalla kuin miehillä, ja siksi haaremin osanakin on naisena ihan mukavaa.
Ei se ole kuule edes noinkaan monimutkaista. Naiselle ei ole iloa kuin niistä miehistä, jotka haluaa tuottaa naiselle nautintoa. Ja osaa. Ja kun se ei ihan joka jantterilta onnistu, eikä aika monia edes kiinnosta, niin on paljon järkempää löytää joku vakio jonka kanssa se on kivaa. Vaikka se ei sitten mikään varsinainen parisuhde olisikaan. Määrä ei takaa tuossa naiselle yhtään mitään.
Jos sulla on kymmeniä tai satoja ehdokkaita mistä valita niin sitä laatua on varmaankin helpompi löytää kuin jos sinulla olisi yksi tai kaksi ei-niin-kovin-hääppöistä vaihtoehtoa. Ihmeellistä nillittämistä.
Olen eri, mutta tässähän se markkina-arvoteoria tuli pähkinänkuoressa. Kyse on valinnanvarasta. Valinnanvara ei kuitenkaan takaa onnellista suhdetta tai mitään muutakaan. Loppu on persoonasta kiinni. MA-teoria kuvaa vain sitä millaisesta porukasta valintaa ja karsintaa on mahdollista tehdä.
Voihan itku! Se että sinulla on paljon valinnanvaraa takaa kuitenkin sen että sinulla on hyvä itsetunto ja saat aina halutessasi hyvää seksiä. Ja jos sinulla ei ole valinnanvaraa, niin... tajuat varmaan jo ihan itsekin.
Tämä pätee silloin, jos pitää arvokkaana asiana sellaista elämää, et aina saa jonkun sänkyyn ja tulijoita olis useita. Ja sit et ne tulijatkin haluavat vaan hetken sänkyseuraa. Muuten ei mitään merkitystä. Ja toivon ainakin, et koskee sit aika marginaalista osaa väestöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset naiset ovat tosin heikoilla sen pariutumisen kanssa. Miestä ei naisen koulutus ja rahat niinkään kiinnosta.
Miehillä asia on hiukan toisin, perheenisiksi mieluummin akateeminen ja rikas, siittäjälle on muita vaatimuksia.Akateemisilla miehillä on useammin akateeminen puoliso kuin akateemisilla naisilla Suomessa. Se, ettei sinua naisen koulutus kiinnosta, tarkoittaa lähes sataprosenttisella varmuudella, että olet itse matalasti koulutettu eli korkeintaan tason 7 mies.
Tuo johtuu siitä että akateemisia naisia on enemmän kuin akateemisia miehiä, ei siitä että tuo olisi erityisesti miesten vaatimus.
Mutta, jos naisen koulutuksella ei ole väliä, miksi akateeminen mies valitsee lähes aina akateemisesti koulutetun puolison? Turha väittää, että miehet olisivat oman elämänsä objekteja vailla mahdollisuutta vaikuttaa puolisovalintaansa.
Naiset sentään pystyvät koulutustason suhteen puolisovalinnassaan joustamaan. Miehet eivät sitä tee, koska ei ole pakko.
Usein nainen on se, joka valitsee. Mies on silloin se, jolle vaan tapahtuu, joka tulee valituksi.
Toki on näitäkin tapauksia, joissa mies valitsee sen joka vain ensimmäisenä suostuu.
Harvemmin nainen valitsee "kenet tahansa" miehen joka on suostuvainen.
Nainen on aina se joka valitsee ja mies tulee valituksi tai sitten ei. Eivät ne suositun ja komean miehen naisetkaan tästä tee poikkeusta eli valinnanvaraa on komealla miehellä vain enemmän.
Siis miehellä, joka ei voi valita, on valinnanvaraa?
Heh, tulipa kirjoitettua päättömästi.
Tarkoitan sitä, että valinnanvara ei tarkoita sitä, että oma halu kohdistuisi juuri heihin, jotka ovat tarjolla. Pariutumiseen kuuluu aina jonkin verran kohtaanto-ongelmaa, jopa niillä suosituimmilla, koska he tavoittelevat muita suosittuja, joista on paljon kilpailua. Suositun miehen tai naisen valinnanvara on siis näennäistä, koska suurin osa valikoimasta ei häntä kiinnosta. He joutuvat samalla tavalla kilpailemaan kuin muutkin ja nainen tekee valinnan siitä kiinnostuuko vai ei.
Tuosta kirjoitin sen vuoksi, että palstan miehet usein kirjoittavat "superalfoista", jotka muka saavat kenet tahansa naisen. Eivät saa. He kilpailevat samalla tavalla kuin muutkin miehet ja heidän haluamansa nainen tekee valintansa. Valikoiman laajuus muistuttaa heillä naisten tilannetta eli sitä on, mutta se ei kiinnosta.
Mutta naisten ja miesten kärjessä on se ero, että myös vähän "vaatimattomammat" naiset, jotka ovat siis aika kauniita myös, tavoittelevat näitä ykköskorin miehiä. Ykköskorin naisia taas ei kiinnosta vähän vaatimattomammat miehet yhtään, vaikka jotkut uskaltautuvatkin kännipäissään näitä yrittämään. Ykköskorin miehillä riittää valinnanvaraa kauniista naisista siis vaikka kuinka paljon, koska keskinkertainen nainen on paljon laadukkaampi, kuin keskinkertainen mies.
Se on aika liikkistä, että pidät naisia yleensä ottaen kauniina, mutta keskinkertaisia miehiä et pidä laadukkaina. Onneksi myös tavisnaiset pitävät vastaavasti tavismiehiä komeina, muutenhan tasoteoria ei olisi totta, vai mitä?
Sinä puhut nyt naisten hypergamiasta. Osa ihmisistä on hypergamisia, myös miehet. He ovat niitä, joiden kalibrointi ei ole aiemmin elämässä syystä tai toisesta onnistunut. Syynä voi olla vaikkapa ujous eli heillä ei ole kokemusta seurustelusta, flirttailusta jne. Naisten kohdalla voi olla, että nainen on joutunut miesten kaltoinkohtelemaksi omien psyykkisten haavojensa vuoksi, jolloin hän joutuu naistenmiesten koukkuun. Siitä seuraa, että hän alkaa halveksia sekä miehiä että itseään. Hän ei tunnista oikeaa tasoaan, mikä on pariutumisongelmien syy.
Yksittäistapaus ei kuitenkaan vielä kerro hypergamiasta eivätkä tietoisesti luodut fwb-suhteet, jälkimmäisethän eivät edes kuulu tasoteorian piiriin. Käsitän tasoteorian samalla tavalla kuin monta sivua aiemmin kirjoittanut toinen kirjoittaja eli kuvauksena pysyvän, monogaamisen pariutumisen kuvauksena. Kaikki tulevat joskus torjutuksi ja torjuvat, kunhan pääsevät pariutumisen peliin. Se ei ole hypergamiaa, vaan kalibrointia.
Fwb-suhteet eivät kuulu tasoteorian piiriin? Kyllä varmasti kuuluvat. Nuo ovat vain harvojen ja valittujen miesten saatavilla, eli ovat nimenomaan sitä kärkiluokan touhua. Naisilla tasoa mittaa enemmän se, millaisen miehen saa sitoutettua monogamiseen suhteeseen.
Tässä tuli tiivistettynä hienosti se kuinka koko "teoria" on toksista humpuukia. Se lähtee siitä oletuksesta, että kaikki miehet haluavat mahdollisimman paljon irtoseksiä ja vastaavasti kaikki naiset haluavat monogamisen parisuhteen. Ja tämän ajatusmallin takana on tietenkin se, että seksuaalisesti aktiivinen nainen nähdään edelleen uhkana ja pahana asiana, kun taas seksuaalisesti aktiivinen mies on sankari.
Huvittavinta on se, että tämän teorian kannattajat ovat niitä, jotka tuntuvat olevan kaikista pahiten naisenpuutteessa. He ovat rakentaneet itselleen vankilan, missä rankaisevat naisia siitä miten itse haluaisivat heidän toimivansa.
Pelkkää seksiä harrastavaa naista on mahdotonta laittaa tasoteorian piiriin, koska toistuvat miessuhteet eivät mittaa naisen kykyjä mitenkään. Lähes kuka tahansa nainen voi harrastaa toistuvia miessuhteita, jos niin haluaa. Ehkä poikkeus voisi olla sellaiset tavisnaiset, jotka pääsisivät toistuvasti vaikka Hollywoodin kerman kanssa sänkyyn toistuvasti. Sitä voisi pitää jo saavutuksena naistenkin seksikokemuksissa.
Toisin sanoen paljon irtosuhteita harrastava nainen on siis tasoteorian yläpuolella.
Tavallaan, jos nainen haluaa jatkaa tuota elämää koko elämänsä ajan. Silloin naisen ei tarvitse murehtia mistään tasoista, koska hän on valitsevana osapuolena harrastamassa seksiä vaikka koko ajan. Monogamisen suhteen saaminen oikeasti hyvän miehen kanssa onkin jo ihan eri peli, varsinkin naiselle, joka tunnetaan helppona saaliina ympäri kaupunkia/kylää.
Eli siis tasoteorian keskeinen teema on rankaista naista seksuaalisesta aktiivisuudesta samalla kun miestä palkitaan siitä.
Jos kaikki päättäisivät uskoa tasoteoriaan ja toimia sen mukaan, että oma taso olisi mahdollisimman korkea, seksin harrastaminen loppuisi eikä parisuhteita muodostuisi.
Ei se lopu niiltä miehiltä, jotka täyttävät ihannemiehen kriteerit. Naiset haluavat näitä harvoja miehiä edelleen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Seksin harrastaminen ei siis voi loppua, koska nämä miehet saavat halutessaan seksiä milloin tahansa.
Nyt puhuttiinkin teoreettisesta tilanteesta, jossa joka ainoa ihminen toimisivat vain saadakseen mahdollisimman korkean tason. Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa, joten silloin yksikään nainen ei harrastaisi seksiä. Tämä taas tarkottaisi sitä, että kun miehet eivät pääse harrastamaan seksiä, heidän tasonsa romahtaisi. Eli maailmassa olisi vain kympin naisia ja nollan miehiä.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää hylätä toimaton teoria ja alkaa elämään kuten normaalit ihmiset tai sitten pakottaa naiset seksiin, jolloin ei puhuta enää seksin harrastamisesta, vaan seksuaaliväkivallasta. Valitettavasti kun tämän ketjun kommentteja lukee, tulee mieleen, että tämä on se päämäärä mihin nämä teoreetikot pyrkivät.
Lopputulema on siis se, että kyseinen teoria on myrkyllistä humpuukia, kuten aiemmin jo totesin.
"Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa"
Heeetkinen hetkinen, mihin tuo väite perustuu? Itse ainakin uskon tasoihin, eli uskon siihen että toiset ihmiset ovat tasokkaampia kuin toiset, mutta en kyllä millään tavalla allekirjoita tuota että seksin harrastaminen laskisi naisen tasoa.
Itse asiassa, monet tuntemani hyvin korkeatasoiset naiset ovat aika aktiivisia seksuaalisesti.
Nyt palaamme taas siihen, että tähän teoriaan uskovat kumoavat jatkuvasti omaa teoriaansa. Ensin tehdään selväksi, että seksuaalinen aktiivisuus laskee naisen tasoa ja sitten seuraavaksi korkeatasoinen nainen voikin olla seksuaalisesti aktiivinen.
Toisin sanoen, teoria ei ole teoria, vaan toimii kuten uskonto. Jokainen voi tulkita sitä ihan kuten haluaa, eikä näissä tulkinnoissa tarvitse olla johdonmukaisuutta, vaan ne voivat olla hyvinkin suuressa ristiriidassa keskenään.
Minäkin olen aiempina vuosina täällä verrannut tasoteoriaa uskontoon. Siitä löytyy selitys sille miksi ei kelpaa, joka aina tarvitaan keskeisissä asioissa. Uskonto selittää kaiken, mutta toisaalta myös teorioissa on omat koulukuntansa ja tulkintansa. Itse olen enemmän siitä puolesta kiinnostunut eli kehittämään tätä tasoteoriaa, vaikkei se mitenkään voikaan eksakti olla (verrattavissa veden kiehumispisteeseen kuten aiemmin kuvasin).
Ihmisten toiminta on aina monimutkaista ja mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Mielestäni se ei ole tasoteorian puute, vaan nimenomaan asia, joka tekee siitä kiinnostavan. Jokaisella on myös aiheeseen liittyvää empiiristä tietoa, mikä tekee tästä suositun puheenaiheen täällä.
Pitäisi kuitenkin puhua tasouskomuksesta teorian sijasta. Teoria viittaa tieteelliseen, eli loogiseen ja johdonmukaiseen tapaan selittää jotain asiaa tai ilmiötä, jollaista kykyä ei ole vielä tämän "teorian" kannattajista löytynyt. Tällä hetkellä tässä ketjussa keskustelee marginaalisen pieni joukko ja edes sen sisällä kannattajat eivät ole johdonmukaisesti samaa mieltä asiasta.
Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jos laitetaan nuoren miesmallin kuva ilman paitaa ja minun kuvani ilman paitaa vierekkäin naisten valittavaksi (vaikka Tinderiin), niin 100 prosenttia naisista valitsee nuoren miesmallin sänkyynsä ja/tai parisuhteeseen, ellei nainen yritä jollain tavalla olla erilainen tai ole muuten vain sekaisin. Myös ne naiset olisivat valinneet tuon miehen, jotka ovat olleet minun kanssani parisuhteessa, mutta ovat valinneet minut, koska tasokkaampia ei ole ollut juuri sillä hetkellä saatavilla. Naiset ovat siis tyytyneet minuun, vaikka olisivat ideaalitilanteessa valinneet aivan toisin.
Ensinnäkin tekisit itse tuon saman jos valittavana olisi naismalli/tavallinen nainen.
Toisekseen ei se ole mitään tyytymistä enää siinä vaiheessa kun tunteet on heränneet. Ja tunteet herää saatavilla olevaa kohtaan, jos jotakin.
En tekisi ikinä noin. Minua ei kiinnosta vähääkään naismallit. En ottaisi sellaisen ääressä ikinä paitaani pois, tai tuntisi muutenkaan oloani hyväksi.
Jaha. Mutta jos hän olisi ihan samanlainen kuin se tavallinen nainen. Silloinhan hänellä olisi ihan sama toleranssi sietää vartalosi puutteita? Miksi luulet että naiset kokisi tuon jotenkin toisin? Siitähän on vitsejäkin miten jotkut naiset suostuu seksiin vain pimeässä peiton alla.
Siksi, että naisilla on tämä oma uskontonsa: "ulkonäkö ei ratkaise, jos kemiat kohtaa"
Tottakai ulkonäkö ratkaisee, herääkö kiinnostus. Poikkeuksena tilanteet, joissa on tunnettu pitkään mutta yhtäkkiä sen toisen alkaa nähdä "uudella tavalla". Mutta jos puhutaan baarista, tinderistä tai muusta paikasta missä toisesta ihmisestä ei voi muuta nähdä kuin ulkoisen olemuksen, niin tottakai se ratkaisee.
Älä nyt ole niin lapsellinen että väittäisit, ettei tuo ole kaikkien tiedossa.
Oletko se sama, joka on tiennyt asian jo päiväkodista saakka? Minä tiedän tasan tarkkaan, että ulkonäkö on kaikkein tärkein ja merkittävin asia miehessä, minulle ei tarvitse sitä opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä näiden isä, koska luulisi olevan valtavan vaikea elää sen ristiriidan kanssa, että uskoo vakavissaan vain pitkien gigaleukaisten vatsalihasmiesten (täydellisellä hiusrajalla!) saavan naisia, ja kotona on kuitenkin ihan tavallinen isä, joka ei edes alle 27-vuotiaana ollut komea, ja kuitenkin äiti siihen rakastui.
Vai onko näillä hiusraja-vatsalihas-leukaisät, mutta geenit eivät siirtyneet pojille...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä näiden isä, koska luulisi olevan valtavan vaikea elää sen ristiriidan kanssa, että uskoo vakavissaan vain pitkien gigaleukaisten vatsalihasmiesten (täydellisellä hiusrajalla!) saavan naisia, ja kotona on kuitenkin ihan tavallinen isä, joka ei edes alle 27-vuotiaana ollut komea, ja kuitenkin äiti siihen rakastui.
Vai onko näillä hiusraja-vatsalihas-leukaisät, mutta geenit eivät siirtyneet pojille...?
Ajat oli 70-luvulla vähän toiset. Silloin ei juuri ylipainoisia ihmisiä katukuvassa näkynyt ja pariutuminen tapahtui nuorena, hyvin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
No nythän sieltä tuli vasta oikeaa puhetta tasoteoriasta. Kun nainen on kaunis, niin miehen on oltava sitä myös. Jos naisella on hyvä takapuoli, niin miehellä on oltava myös. Jos nainen käy salilla, on miehenkin käytävä. Jos nainen on malli, myös miehen on oltava malli. Jos mies on malli, naisen ei tarvitse olla malli. Hyvin simppeli teoria!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
No nythän sieltä tuli vasta oikeaa puhetta tasoteoriasta. Kun nainen on kaunis, niin miehen on oltava sitä myös. Jos naisella on hyvä takapuoli, niin miehellä on oltava myös. Jos nainen käy salilla, on miehenkin käytävä. Jos nainen on malli, myös miehen on oltava malli. Jos mies on malli, naisen ei tarvitse olla malli. Hyvin simppeli teoria!
Sä voit katsoa ympärillesi että millaiset ihmiset yleensä ovat keskenään parisuhteessa. Aika usein ovat samankaltaisia, hyvännäköiset ja timmit toisten samanlaisten kanssa. Ei kai tämä kenellekään aikuiselle ihmiselle ole mikään uutinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä näiden isä, koska luulisi olevan valtavan vaikea elää sen ristiriidan kanssa, että uskoo vakavissaan vain pitkien gigaleukaisten vatsalihasmiesten (täydellisellä hiusrajalla!) saavan naisia, ja kotona on kuitenkin ihan tavallinen isä, joka ei edes alle 27-vuotiaana ollut komea, ja kuitenkin äiti siihen rakastui.
Vai onko näillä hiusraja-vatsalihas-leukaisät, mutta geenit eivät siirtyneet pojille...?
En tiedä, ymmärtääkö naiset tämän homman tahallaan aina väärin? Kysymys kun ei ole aina siitä, pääseekö joku kalju sattumalta monogamiseen parisuhteeseen jonkun vähän sinnepäin olevan naisen kanssa, joka ei ideaalitilanteessa edes olisi valinta kumppaniksi. Vai luuletteko, että oma miehenne olisi teidän kanssa, jos miehestä tulisi yhtäkkiä monimiljonääri, jonka ympärillä alkaisi pyöriä nuoria malleja? Ei varmaankaan koskisi näihin naisiin, koska rakastaisi omaa 20 vuotta naimisissa ollutta jo hieman lihonutta kultaansa niin paljon......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset naiset ovat tosin heikoilla sen pariutumisen kanssa. Miestä ei naisen koulutus ja rahat niinkään kiinnosta.
Miehillä asia on hiukan toisin, perheenisiksi mieluummin akateeminen ja rikas, siittäjälle on muita vaatimuksia.Akateemisilla miehillä on useammin akateeminen puoliso kuin akateemisilla naisilla Suomessa. Se, ettei sinua naisen koulutus kiinnosta, tarkoittaa lähes sataprosenttisella varmuudella, että olet itse matalasti koulutettu eli korkeintaan tason 7 mies.
Tuo johtuu siitä että akateemisia naisia on enemmän kuin akateemisia miehiä, ei siitä että tuo olisi erityisesti miesten vaatimus.
Mutta, jos naisen koulutuksella ei ole väliä, miksi akateeminen mies valitsee lähes aina akateemisesti koulutetun puolison? Turha väittää, että miehet olisivat oman elämänsä objekteja vailla mahdollisuutta vaikuttaa puolisovalintaansa.
Naiset sentään pystyvät koulutustason suhteen puolisovalinnassaan joustamaan. Miehet eivät sitä tee, koska ei ole pakko.
Usein nainen on se, joka valitsee. Mies on silloin se, jolle vaan tapahtuu, joka tulee valituksi.
Toki on näitäkin tapauksia, joissa mies valitsee sen joka vain ensimmäisenä suostuu.
Harvemmin nainen valitsee "kenet tahansa" miehen joka on suostuvainen.
Nainen on aina se joka valitsee ja mies tulee valituksi tai sitten ei. Eivät ne suositun ja komean miehen naisetkaan tästä tee poikkeusta eli valinnanvaraa on komealla miehellä vain enemmän.
Siis miehellä, joka ei voi valita, on valinnanvaraa?
Heh, tulipa kirjoitettua päättömästi.
Tarkoitan sitä, että valinnanvara ei tarkoita sitä, että oma halu kohdistuisi juuri heihin, jotka ovat tarjolla. Pariutumiseen kuuluu aina jonkin verran kohtaanto-ongelmaa, jopa niillä suosituimmilla, koska he tavoittelevat muita suosittuja, joista on paljon kilpailua. Suositun miehen tai naisen valinnanvara on siis näennäistä, koska suurin osa valikoimasta ei häntä kiinnosta. He joutuvat samalla tavalla kilpailemaan kuin muutkin ja nainen tekee valinnan siitä kiinnostuuko vai ei.
Tuosta kirjoitin sen vuoksi, että palstan miehet usein kirjoittavat "superalfoista", jotka muka saavat kenet tahansa naisen. Eivät saa. He kilpailevat samalla tavalla kuin muutkin miehet ja heidän haluamansa nainen tekee valintansa. Valikoiman laajuus muistuttaa heillä naisten tilannetta eli sitä on, mutta se ei kiinnosta.
Mutta naisten ja miesten kärjessä on se ero, että myös vähän "vaatimattomammat" naiset, jotka ovat siis aika kauniita myös, tavoittelevat näitä ykköskorin miehiä. Ykköskorin naisia taas ei kiinnosta vähän vaatimattomammat miehet yhtään, vaikka jotkut uskaltautuvatkin kännipäissään näitä yrittämään. Ykköskorin miehillä riittää valinnanvaraa kauniista naisista siis vaikka kuinka paljon, koska keskinkertainen nainen on paljon laadukkaampi, kuin keskinkertainen mies.
Se on aika liikkistä, että pidät naisia yleensä ottaen kauniina, mutta keskinkertaisia miehiä et pidä laadukkaina. Onneksi myös tavisnaiset pitävät vastaavasti tavismiehiä komeina, muutenhan tasoteoria ei olisi totta, vai mitä?
Sinä puhut nyt naisten hypergamiasta. Osa ihmisistä on hypergamisia, myös miehet. He ovat niitä, joiden kalibrointi ei ole aiemmin elämässä syystä tai toisesta onnistunut. Syynä voi olla vaikkapa ujous eli heillä ei ole kokemusta seurustelusta, flirttailusta jne. Naisten kohdalla voi olla, että nainen on joutunut miesten kaltoinkohtelemaksi omien psyykkisten haavojensa vuoksi, jolloin hän joutuu naistenmiesten koukkuun. Siitä seuraa, että hän alkaa halveksia sekä miehiä että itseään. Hän ei tunnista oikeaa tasoaan, mikä on pariutumisongelmien syy.
Yksittäistapaus ei kuitenkaan vielä kerro hypergamiasta eivätkä tietoisesti luodut fwb-suhteet, jälkimmäisethän eivät edes kuulu tasoteorian piiriin. Käsitän tasoteorian samalla tavalla kuin monta sivua aiemmin kirjoittanut toinen kirjoittaja eli kuvauksena pysyvän, monogaamisen pariutumisen kuvauksena. Kaikki tulevat joskus torjutuksi ja torjuvat, kunhan pääsevät pariutumisen peliin. Se ei ole hypergamiaa, vaan kalibrointia.
Fwb-suhteet eivät kuulu tasoteorian piiriin? Kyllä varmasti kuuluvat. Nuo ovat vain harvojen ja valittujen miesten saatavilla, eli ovat nimenomaan sitä kärkiluokan touhua. Naisilla tasoa mittaa enemmän se, millaisen miehen saa sitoutettua monogamiseen suhteeseen.
Tässä tuli tiivistettynä hienosti se kuinka koko "teoria" on toksista humpuukia. Se lähtee siitä oletuksesta, että kaikki miehet haluavat mahdollisimman paljon irtoseksiä ja vastaavasti kaikki naiset haluavat monogamisen parisuhteen. Ja tämän ajatusmallin takana on tietenkin se, että seksuaalisesti aktiivinen nainen nähdään edelleen uhkana ja pahana asiana, kun taas seksuaalisesti aktiivinen mies on sankari.
Huvittavinta on se, että tämän teorian kannattajat ovat niitä, jotka tuntuvat olevan kaikista pahiten naisenpuutteessa. He ovat rakentaneet itselleen vankilan, missä rankaisevat naisia siitä miten itse haluaisivat heidän toimivansa.
Pelkkää seksiä harrastavaa naista on mahdotonta laittaa tasoteorian piiriin, koska toistuvat miessuhteet eivät mittaa naisen kykyjä mitenkään. Lähes kuka tahansa nainen voi harrastaa toistuvia miessuhteita, jos niin haluaa. Ehkä poikkeus voisi olla sellaiset tavisnaiset, jotka pääsisivät toistuvasti vaikka Hollywoodin kerman kanssa sänkyyn toistuvasti. Sitä voisi pitää jo saavutuksena naistenkin seksikokemuksissa.
Toisin sanoen paljon irtosuhteita harrastava nainen on siis tasoteorian yläpuolella.
Tavallaan, jos nainen haluaa jatkaa tuota elämää koko elämänsä ajan. Silloin naisen ei tarvitse murehtia mistään tasoista, koska hän on valitsevana osapuolena harrastamassa seksiä vaikka koko ajan. Monogamisen suhteen saaminen oikeasti hyvän miehen kanssa onkin jo ihan eri peli, varsinkin naiselle, joka tunnetaan helppona saaliina ympäri kaupunkia/kylää.
Eli siis tasoteorian keskeinen teema on rankaista naista seksuaalisesta aktiivisuudesta samalla kun miestä palkitaan siitä.
Jos kaikki päättäisivät uskoa tasoteoriaan ja toimia sen mukaan, että oma taso olisi mahdollisimman korkea, seksin harrastaminen loppuisi eikä parisuhteita muodostuisi.
Ei se lopu niiltä miehiltä, jotka täyttävät ihannemiehen kriteerit. Naiset haluavat näitä harvoja miehiä edelleen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Seksin harrastaminen ei siis voi loppua, koska nämä miehet saavat halutessaan seksiä milloin tahansa.
Nyt puhuttiinkin teoreettisesta tilanteesta, jossa joka ainoa ihminen toimisivat vain saadakseen mahdollisimman korkean tason. Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa, joten silloin yksikään nainen ei harrastaisi seksiä. Tämä taas tarkottaisi sitä, että kun miehet eivät pääse harrastamaan seksiä, heidän tasonsa romahtaisi. Eli maailmassa olisi vain kympin naisia ja nollan miehiä.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää hylätä toimaton teoria ja alkaa elämään kuten normaalit ihmiset tai sitten pakottaa naiset seksiin, jolloin ei puhuta enää seksin harrastamisesta, vaan seksuaaliväkivallasta. Valitettavasti kun tämän ketjun kommentteja lukee, tulee mieleen, että tämä on se päämäärä mihin nämä teoreetikot pyrkivät.
Lopputulema on siis se, että kyseinen teoria on myrkyllistä humpuukia, kuten aiemmin jo totesin.
"Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa"
Heeetkinen hetkinen, mihin tuo väite perustuu? Itse ainakin uskon tasoihin, eli uskon siihen että toiset ihmiset ovat tasokkaampia kuin toiset, mutta en kyllä millään tavalla allekirjoita tuota että seksin harrastaminen laskisi naisen tasoa.
Itse asiassa, monet tuntemani hyvin korkeatasoiset naiset ovat aika aktiivisia seksuaalisesti.
Nyt palaamme taas siihen, että tähän teoriaan uskovat kumoavat jatkuvasti omaa teoriaansa. Ensin tehdään selväksi, että seksuaalinen aktiivisuus laskee naisen tasoa ja sitten seuraavaksi korkeatasoinen nainen voikin olla seksuaalisesti aktiivinen.
Toisin sanoen, teoria ei ole teoria, vaan toimii kuten uskonto. Jokainen voi tulkita sitä ihan kuten haluaa, eikä näissä tulkinnoissa tarvitse olla johdonmukaisuutta, vaan ne voivat olla hyvinkin suuressa ristiriidassa keskenään.
Minäkin olen aiempina vuosina täällä verrannut tasoteoriaa uskontoon. Siitä löytyy selitys sille miksi ei kelpaa, joka aina tarvitaan keskeisissä asioissa. Uskonto selittää kaiken, mutta toisaalta myös teorioissa on omat koulukuntansa ja tulkintansa. Itse olen enemmän siitä puolesta kiinnostunut eli kehittämään tätä tasoteoriaa, vaikkei se mitenkään voikaan eksakti olla (verrattavissa veden kiehumispisteeseen kuten aiemmin kuvasin).
Ihmisten toiminta on aina monimutkaista ja mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Mielestäni se ei ole tasoteorian puute, vaan nimenomaan asia, joka tekee siitä kiinnostavan. Jokaisella on myös aiheeseen liittyvää empiiristä tietoa, mikä tekee tästä suositun puheenaiheen täällä.
Pitäisi kuitenkin puhua tasouskomuksesta teorian sijasta. Teoria viittaa tieteelliseen, eli loogiseen ja johdonmukaiseen tapaan selittää jotain asiaa tai ilmiötä, jollaista kykyä ei ole vielä tämän "teorian" kannattajista löytynyt. Tällä hetkellä tässä ketjussa keskustelee marginaalisen pieni joukko ja edes sen sisällä kannattajat eivät ole johdonmukaisesti samaa mieltä asiasta.
Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jos laitetaan nuoren miesmallin kuva ilman paitaa ja minun kuvani ilman paitaa vierekkäin naisten valittavaksi (vaikka Tinderiin), niin 100 prosenttia naisista valitsee nuoren miesmallin sänkyynsä ja/tai parisuhteeseen, ellei nainen yritä jollain tavalla olla erilainen tai ole muuten vain sekaisin. Myös ne naiset olisivat valinneet tuon miehen, jotka ovat olleet minun kanssani parisuhteessa, mutta ovat valinneet minut, koska tasokkaampia ei ole ollut juuri sillä hetkellä saatavilla. Naiset ovat siis tyytyneet minuun, vaikka olisivat ideaalitilanteessa valinneet aivan toisin.
Ensinnäkin tekisit itse tuon saman jos valittavana olisi naismalli/tavallinen nainen.
Toisekseen ei se ole mitään tyytymistä enää siinä vaiheessa kun tunteet on heränneet. Ja tunteet herää saatavilla olevaa kohtaan, jos jotakin.
En tekisi ikinä noin. Minua ei kiinnosta vähääkään naismallit. En ottaisi sellaisen ääressä ikinä paitaani pois, tai tuntisi muutenkaan oloani hyväksi.
Jaha. Mutta jos hän olisi ihan samanlainen kuin se tavallinen nainen. Silloinhan hänellä olisi ihan sama toleranssi sietää vartalosi puutteita? Miksi luulet että naiset kokisi tuon jotenkin toisin? Siitähän on vitsejäkin miten jotkut naiset suostuu seksiin vain pimeässä peiton alla.
Siksi, että naisilla on tämä oma uskontonsa: "ulkonäkö ei ratkaise, jos kemiat kohtaa"
Tässä kohtaa miehet ja naiset ilmeisesti todella ovat erilaisia. Naisille todellakin merkitsee paljon se kemia ja yhteys. Ja jos miehiä on uskominen, miehen pään saa sekaisin ulkonäöllä, vaikka kuin kiva vaimo olis vierellä. Tämä on tietty yleistys. Mut vanha sanonta: miehet hurmaa ulkonäkö, naiset ääni, todellakin pitää paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset naiset ovat tosin heikoilla sen pariutumisen kanssa. Miestä ei naisen koulutus ja rahat niinkään kiinnosta.
Miehillä asia on hiukan toisin, perheenisiksi mieluummin akateeminen ja rikas, siittäjälle on muita vaatimuksia.Akateemisilla miehillä on useammin akateeminen puoliso kuin akateemisilla naisilla Suomessa. Se, ettei sinua naisen koulutus kiinnosta, tarkoittaa lähes sataprosenttisella varmuudella, että olet itse matalasti koulutettu eli korkeintaan tason 7 mies.
Tuo johtuu siitä että akateemisia naisia on enemmän kuin akateemisia miehiä, ei siitä että tuo olisi erityisesti miesten vaatimus.
Mutta, jos naisen koulutuksella ei ole väliä, miksi akateeminen mies valitsee lähes aina akateemisesti koulutetun puolison? Turha väittää, että miehet olisivat oman elämänsä objekteja vailla mahdollisuutta vaikuttaa puolisovalintaansa.
Naiset sentään pystyvät koulutustason suhteen puolisovalinnassaan joustamaan. Miehet eivät sitä tee, koska ei ole pakko.
Usein nainen on se, joka valitsee. Mies on silloin se, jolle vaan tapahtuu, joka tulee valituksi.
Toki on näitäkin tapauksia, joissa mies valitsee sen joka vain ensimmäisenä suostuu.
Harvemmin nainen valitsee "kenet tahansa" miehen joka on suostuvainen.
Nainen on aina se joka valitsee ja mies tulee valituksi tai sitten ei. Eivät ne suositun ja komean miehen naisetkaan tästä tee poikkeusta eli valinnanvaraa on komealla miehellä vain enemmän.
Siis miehellä, joka ei voi valita, on valinnanvaraa?
Heh, tulipa kirjoitettua päättömästi.
Tarkoitan sitä, että valinnanvara ei tarkoita sitä, että oma halu kohdistuisi juuri heihin, jotka ovat tarjolla. Pariutumiseen kuuluu aina jonkin verran kohtaanto-ongelmaa, jopa niillä suosituimmilla, koska he tavoittelevat muita suosittuja, joista on paljon kilpailua. Suositun miehen tai naisen valinnanvara on siis näennäistä, koska suurin osa valikoimasta ei häntä kiinnosta. He joutuvat samalla tavalla kilpailemaan kuin muutkin ja nainen tekee valinnan siitä kiinnostuuko vai ei.
Tuosta kirjoitin sen vuoksi, että palstan miehet usein kirjoittavat "superalfoista", jotka muka saavat kenet tahansa naisen. Eivät saa. He kilpailevat samalla tavalla kuin muutkin miehet ja heidän haluamansa nainen tekee valintansa. Valikoiman laajuus muistuttaa heillä naisten tilannetta eli sitä on, mutta se ei kiinnosta.
Mutta naisten ja miesten kärjessä on se ero, että myös vähän "vaatimattomammat" naiset, jotka ovat siis aika kauniita myös, tavoittelevat näitä ykköskorin miehiä. Ykköskorin naisia taas ei kiinnosta vähän vaatimattomammat miehet yhtään, vaikka jotkut uskaltautuvatkin kännipäissään näitä yrittämään. Ykköskorin miehillä riittää valinnanvaraa kauniista naisista siis vaikka kuinka paljon, koska keskinkertainen nainen on paljon laadukkaampi, kuin keskinkertainen mies.
Se on aika liikkistä, että pidät naisia yleensä ottaen kauniina, mutta keskinkertaisia miehiä et pidä laadukkaina. Onneksi myös tavisnaiset pitävät vastaavasti tavismiehiä komeina, muutenhan tasoteoria ei olisi totta, vai mitä?
Sinä puhut nyt naisten hypergamiasta. Osa ihmisistä on hypergamisia, myös miehet. He ovat niitä, joiden kalibrointi ei ole aiemmin elämässä syystä tai toisesta onnistunut. Syynä voi olla vaikkapa ujous eli heillä ei ole kokemusta seurustelusta, flirttailusta jne. Naisten kohdalla voi olla, että nainen on joutunut miesten kaltoinkohtelemaksi omien psyykkisten haavojensa vuoksi, jolloin hän joutuu naistenmiesten koukkuun. Siitä seuraa, että hän alkaa halveksia sekä miehiä että itseään. Hän ei tunnista oikeaa tasoaan, mikä on pariutumisongelmien syy.
Yksittäistapaus ei kuitenkaan vielä kerro hypergamiasta eivätkä tietoisesti luodut fwb-suhteet, jälkimmäisethän eivät edes kuulu tasoteorian piiriin. Käsitän tasoteorian samalla tavalla kuin monta sivua aiemmin kirjoittanut toinen kirjoittaja eli kuvauksena pysyvän, monogaamisen pariutumisen kuvauksena. Kaikki tulevat joskus torjutuksi ja torjuvat, kunhan pääsevät pariutumisen peliin. Se ei ole hypergamiaa, vaan kalibrointia.
Fwb-suhteet eivät kuulu tasoteorian piiriin? Kyllä varmasti kuuluvat. Nuo ovat vain harvojen ja valittujen miesten saatavilla, eli ovat nimenomaan sitä kärkiluokan touhua. Naisilla tasoa mittaa enemmän se, millaisen miehen saa sitoutettua monogamiseen suhteeseen.
Tässä tuli tiivistettynä hienosti se kuinka koko "teoria" on toksista humpuukia. Se lähtee siitä oletuksesta, että kaikki miehet haluavat mahdollisimman paljon irtoseksiä ja vastaavasti kaikki naiset haluavat monogamisen parisuhteen. Ja tämän ajatusmallin takana on tietenkin se, että seksuaalisesti aktiivinen nainen nähdään edelleen uhkana ja pahana asiana, kun taas seksuaalisesti aktiivinen mies on sankari.
Huvittavinta on se, että tämän teorian kannattajat ovat niitä, jotka tuntuvat olevan kaikista pahiten naisenpuutteessa. He ovat rakentaneet itselleen vankilan, missä rankaisevat naisia siitä miten itse haluaisivat heidän toimivansa.
Pelkkää seksiä harrastavaa naista on mahdotonta laittaa tasoteorian piiriin, koska toistuvat miessuhteet eivät mittaa naisen kykyjä mitenkään. Lähes kuka tahansa nainen voi harrastaa toistuvia miessuhteita, jos niin haluaa. Ehkä poikkeus voisi olla sellaiset tavisnaiset, jotka pääsisivät toistuvasti vaikka Hollywoodin kerman kanssa sänkyyn toistuvasti. Sitä voisi pitää jo saavutuksena naistenkin seksikokemuksissa.
Toisin sanoen paljon irtosuhteita harrastava nainen on siis tasoteorian yläpuolella.
Tavallaan, jos nainen haluaa jatkaa tuota elämää koko elämänsä ajan. Silloin naisen ei tarvitse murehtia mistään tasoista, koska hän on valitsevana osapuolena harrastamassa seksiä vaikka koko ajan. Monogamisen suhteen saaminen oikeasti hyvän miehen kanssa onkin jo ihan eri peli, varsinkin naiselle, joka tunnetaan helppona saaliina ympäri kaupunkia/kylää.
Eli siis tasoteorian keskeinen teema on rankaista naista seksuaalisesta aktiivisuudesta samalla kun miestä palkitaan siitä.
Jos kaikki päättäisivät uskoa tasoteoriaan ja toimia sen mukaan, että oma taso olisi mahdollisimman korkea, seksin harrastaminen loppuisi eikä parisuhteita muodostuisi.
Ei se lopu niiltä miehiltä, jotka täyttävät ihannemiehen kriteerit. Naiset haluavat näitä harvoja miehiä edelleen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Seksin harrastaminen ei siis voi loppua, koska nämä miehet saavat halutessaan seksiä milloin tahansa.
Nyt puhuttiinkin teoreettisesta tilanteesta, jossa joka ainoa ihminen toimisivat vain saadakseen mahdollisimman korkean tason. Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa, joten silloin yksikään nainen ei harrastaisi seksiä. Tämä taas tarkottaisi sitä, että kun miehet eivät pääse harrastamaan seksiä, heidän tasonsa romahtaisi. Eli maailmassa olisi vain kympin naisia ja nollan miehiä.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää hylätä toimaton teoria ja alkaa elämään kuten normaalit ihmiset tai sitten pakottaa naiset seksiin, jolloin ei puhuta enää seksin harrastamisesta, vaan seksuaaliväkivallasta. Valitettavasti kun tämän ketjun kommentteja lukee, tulee mieleen, että tämä on se päämäärä mihin nämä teoreetikot pyrkivät.
Lopputulema on siis se, että kyseinen teoria on myrkyllistä humpuukia, kuten aiemmin jo totesin.
"Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa"
Heeetkinen hetkinen, mihin tuo väite perustuu? Itse ainakin uskon tasoihin, eli uskon siihen että toiset ihmiset ovat tasokkaampia kuin toiset, mutta en kyllä millään tavalla allekirjoita tuota että seksin harrastaminen laskisi naisen tasoa.
Itse asiassa, monet tuntemani hyvin korkeatasoiset naiset ovat aika aktiivisia seksuaalisesti.
Nyt palaamme taas siihen, että tähän teoriaan uskovat kumoavat jatkuvasti omaa teoriaansa. Ensin tehdään selväksi, että seksuaalinen aktiivisuus laskee naisen tasoa ja sitten seuraavaksi korkeatasoinen nainen voikin olla seksuaalisesti aktiivinen.
Toisin sanoen, teoria ei ole teoria, vaan toimii kuten uskonto. Jokainen voi tulkita sitä ihan kuten haluaa, eikä näissä tulkinnoissa tarvitse olla johdonmukaisuutta, vaan ne voivat olla hyvinkin suuressa ristiriidassa keskenään.
Minäkin olen aiempina vuosina täällä verrannut tasoteoriaa uskontoon. Siitä löytyy selitys sille miksi ei kelpaa, joka aina tarvitaan keskeisissä asioissa. Uskonto selittää kaiken, mutta toisaalta myös teorioissa on omat koulukuntansa ja tulkintansa. Itse olen enemmän siitä puolesta kiinnostunut eli kehittämään tätä tasoteoriaa, vaikkei se mitenkään voikaan eksakti olla (verrattavissa veden kiehumispisteeseen kuten aiemmin kuvasin).
Ihmisten toiminta on aina monimutkaista ja mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Mielestäni se ei ole tasoteorian puute, vaan nimenomaan asia, joka tekee siitä kiinnostavan. Jokaisella on myös aiheeseen liittyvää empiiristä tietoa, mikä tekee tästä suositun puheenaiheen täällä.
Pitäisi kuitenkin puhua tasouskomuksesta teorian sijasta. Teoria viittaa tieteelliseen, eli loogiseen ja johdonmukaiseen tapaan selittää jotain asiaa tai ilmiötä, jollaista kykyä ei ole vielä tämän "teorian" kannattajista löytynyt. Tällä hetkellä tässä ketjussa keskustelee marginaalisen pieni joukko ja edes sen sisällä kannattajat eivät ole johdonmukaisesti samaa mieltä asiasta.
Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jos laitetaan nuoren miesmallin kuva ilman paitaa ja minun kuvani ilman paitaa vierekkäin naisten valittavaksi (vaikka Tinderiin), niin 100 prosenttia naisista valitsee nuoren miesmallin sänkyynsä ja/tai parisuhteeseen, ellei nainen yritä jollain tavalla olla erilainen tai ole muuten vain sekaisin. Myös ne naiset olisivat valinneet tuon miehen, jotka ovat olleet minun kanssani parisuhteessa, mutta ovat valinneet minut, koska tasokkaampia ei ole ollut juuri sillä hetkellä saatavilla. Naiset ovat siis tyytyneet minuun, vaikka olisivat ideaalitilanteessa valinneet aivan toisin.
Ensinnäkin tekisit itse tuon saman jos valittavana olisi naismalli/tavallinen nainen.
Toisekseen ei se ole mitään tyytymistä enää siinä vaiheessa kun tunteet on heränneet. Ja tunteet herää saatavilla olevaa kohtaan, jos jotakin.
En tekisi ikinä noin. Minua ei kiinnosta vähääkään naismallit. En ottaisi sellaisen ääressä ikinä paitaani pois, tai tuntisi muutenkaan oloani hyväksi.
Jaha. Mutta jos hän olisi ihan samanlainen kuin se tavallinen nainen. Silloinhan hänellä olisi ihan sama toleranssi sietää vartalosi puutteita? Miksi luulet että naiset kokisi tuon jotenkin toisin? Siitähän on vitsejäkin miten jotkut naiset suostuu seksiin vain pimeässä peiton alla.
Siksi, että naisilla on tämä oma uskontonsa: "ulkonäkö ei ratkaise, jos kemiat kohtaa"
Tässä kohtaa miehet ja naiset ilmeisesti todella ovat erilaisia. Naisille todellakin merkitsee paljon se kemia ja yhteys. Ja jos miehiä on uskominen, miehen pään saa sekaisin ulkonäöllä, vaikka kuin kiva vaimo olis vierellä. Tämä on tietty yleistys. Mut vanha sanonta: miehet hurmaa ulkonäkö, naiset ääni, todellakin pitää paikkansa.
Eikö tuossa juuri puhuttu, että hyvännäköiset ovat hyvännäköisten kanssa? Mielestäni silloin ulkonäkö on se, mikä määrittää, kenen kanssa ollaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset naiset ovat tosin heikoilla sen pariutumisen kanssa. Miestä ei naisen koulutus ja rahat niinkään kiinnosta.
Miehillä asia on hiukan toisin, perheenisiksi mieluummin akateeminen ja rikas, siittäjälle on muita vaatimuksia.Akateemisilla miehillä on useammin akateeminen puoliso kuin akateemisilla naisilla Suomessa. Se, ettei sinua naisen koulutus kiinnosta, tarkoittaa lähes sataprosenttisella varmuudella, että olet itse matalasti koulutettu eli korkeintaan tason 7 mies.
Tuo johtuu siitä että akateemisia naisia on enemmän kuin akateemisia miehiä, ei siitä että tuo olisi erityisesti miesten vaatimus.
Mutta, jos naisen koulutuksella ei ole väliä, miksi akateeminen mies valitsee lähes aina akateemisesti koulutetun puolison? Turha väittää, että miehet olisivat oman elämänsä objekteja vailla mahdollisuutta vaikuttaa puolisovalintaansa.
Naiset sentään pystyvät koulutustason suhteen puolisovalinnassaan joustamaan. Miehet eivät sitä tee, koska ei ole pakko.
Usein nainen on se, joka valitsee. Mies on silloin se, jolle vaan tapahtuu, joka tulee valituksi.
Toki on näitäkin tapauksia, joissa mies valitsee sen joka vain ensimmäisenä suostuu.
Harvemmin nainen valitsee "kenet tahansa" miehen joka on suostuvainen.
Nainen on aina se joka valitsee ja mies tulee valituksi tai sitten ei. Eivät ne suositun ja komean miehen naisetkaan tästä tee poikkeusta eli valinnanvaraa on komealla miehellä vain enemmän.
Siis miehellä, joka ei voi valita, on valinnanvaraa?
Heh, tulipa kirjoitettua päättömästi.
Tarkoitan sitä, että valinnanvara ei tarkoita sitä, että oma halu kohdistuisi juuri heihin, jotka ovat tarjolla. Pariutumiseen kuuluu aina jonkin verran kohtaanto-ongelmaa, jopa niillä suosituimmilla, koska he tavoittelevat muita suosittuja, joista on paljon kilpailua. Suositun miehen tai naisen valinnanvara on siis näennäistä, koska suurin osa valikoimasta ei häntä kiinnosta. He joutuvat samalla tavalla kilpailemaan kuin muutkin ja nainen tekee valinnan siitä kiinnostuuko vai ei.
Tuosta kirjoitin sen vuoksi, että palstan miehet usein kirjoittavat "superalfoista", jotka muka saavat kenet tahansa naisen. Eivät saa. He kilpailevat samalla tavalla kuin muutkin miehet ja heidän haluamansa nainen tekee valintansa. Valikoiman laajuus muistuttaa heillä naisten tilannetta eli sitä on, mutta se ei kiinnosta.
Mutta naisten ja miesten kärjessä on se ero, että myös vähän "vaatimattomammat" naiset, jotka ovat siis aika kauniita myös, tavoittelevat näitä ykköskorin miehiä. Ykköskorin naisia taas ei kiinnosta vähän vaatimattomammat miehet yhtään, vaikka jotkut uskaltautuvatkin kännipäissään näitä yrittämään. Ykköskorin miehillä riittää valinnanvaraa kauniista naisista siis vaikka kuinka paljon, koska keskinkertainen nainen on paljon laadukkaampi, kuin keskinkertainen mies.
Se on aika liikkistä, että pidät naisia yleensä ottaen kauniina, mutta keskinkertaisia miehiä et pidä laadukkaina. Onneksi myös tavisnaiset pitävät vastaavasti tavismiehiä komeina, muutenhan tasoteoria ei olisi totta, vai mitä?
Sinä puhut nyt naisten hypergamiasta. Osa ihmisistä on hypergamisia, myös miehet. He ovat niitä, joiden kalibrointi ei ole aiemmin elämässä syystä tai toisesta onnistunut. Syynä voi olla vaikkapa ujous eli heillä ei ole kokemusta seurustelusta, flirttailusta jne. Naisten kohdalla voi olla, että nainen on joutunut miesten kaltoinkohtelemaksi omien psyykkisten haavojensa vuoksi, jolloin hän joutuu naistenmiesten koukkuun. Siitä seuraa, että hän alkaa halveksia sekä miehiä että itseään. Hän ei tunnista oikeaa tasoaan, mikä on pariutumisongelmien syy.
Yksittäistapaus ei kuitenkaan vielä kerro hypergamiasta eivätkä tietoisesti luodut fwb-suhteet, jälkimmäisethän eivät edes kuulu tasoteorian piiriin. Käsitän tasoteorian samalla tavalla kuin monta sivua aiemmin kirjoittanut toinen kirjoittaja eli kuvauksena pysyvän, monogaamisen pariutumisen kuvauksena. Kaikki tulevat joskus torjutuksi ja torjuvat, kunhan pääsevät pariutumisen peliin. Se ei ole hypergamiaa, vaan kalibrointia.
Fwb-suhteet eivät kuulu tasoteorian piiriin? Kyllä varmasti kuuluvat. Nuo ovat vain harvojen ja valittujen miesten saatavilla, eli ovat nimenomaan sitä kärkiluokan touhua. Naisilla tasoa mittaa enemmän se, millaisen miehen saa sitoutettua monogamiseen suhteeseen.
Tässä tuli tiivistettynä hienosti se kuinka koko "teoria" on toksista humpuukia. Se lähtee siitä oletuksesta, että kaikki miehet haluavat mahdollisimman paljon irtoseksiä ja vastaavasti kaikki naiset haluavat monogamisen parisuhteen. Ja tämän ajatusmallin takana on tietenkin se, että seksuaalisesti aktiivinen nainen nähdään edelleen uhkana ja pahana asiana, kun taas seksuaalisesti aktiivinen mies on sankari.
Huvittavinta on se, että tämän teorian kannattajat ovat niitä, jotka tuntuvat olevan kaikista pahiten naisenpuutteessa. He ovat rakentaneet itselleen vankilan, missä rankaisevat naisia siitä miten itse haluaisivat heidän toimivansa.
Pelkkää seksiä harrastavaa naista on mahdotonta laittaa tasoteorian piiriin, koska toistuvat miessuhteet eivät mittaa naisen kykyjä mitenkään. Lähes kuka tahansa nainen voi harrastaa toistuvia miessuhteita, jos niin haluaa. Ehkä poikkeus voisi olla sellaiset tavisnaiset, jotka pääsisivät toistuvasti vaikka Hollywoodin kerman kanssa sänkyyn toistuvasti. Sitä voisi pitää jo saavutuksena naistenkin seksikokemuksissa.
Toisin sanoen paljon irtosuhteita harrastava nainen on siis tasoteorian yläpuolella.
Tavallaan, jos nainen haluaa jatkaa tuota elämää koko elämänsä ajan. Silloin naisen ei tarvitse murehtia mistään tasoista, koska hän on valitsevana osapuolena harrastamassa seksiä vaikka koko ajan. Monogamisen suhteen saaminen oikeasti hyvän miehen kanssa onkin jo ihan eri peli, varsinkin naiselle, joka tunnetaan helppona saaliina ympäri kaupunkia/kylää.
Eli siis tasoteorian keskeinen teema on rankaista naista seksuaalisesta aktiivisuudesta samalla kun miestä palkitaan siitä.
Jos kaikki päättäisivät uskoa tasoteoriaan ja toimia sen mukaan, että oma taso olisi mahdollisimman korkea, seksin harrastaminen loppuisi eikä parisuhteita muodostuisi.
Ei se lopu niiltä miehiltä, jotka täyttävät ihannemiehen kriteerit. Naiset haluavat näitä harvoja miehiä edelleen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Seksin harrastaminen ei siis voi loppua, koska nämä miehet saavat halutessaan seksiä milloin tahansa.
Nyt puhuttiinkin teoreettisesta tilanteesta, jossa joka ainoa ihminen toimisivat vain saadakseen mahdollisimman korkean tason. Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa, joten silloin yksikään nainen ei harrastaisi seksiä. Tämä taas tarkottaisi sitä, että kun miehet eivät pääse harrastamaan seksiä, heidän tasonsa romahtaisi. Eli maailmassa olisi vain kympin naisia ja nollan miehiä.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää hylätä toimaton teoria ja alkaa elämään kuten normaalit ihmiset tai sitten pakottaa naiset seksiin, jolloin ei puhuta enää seksin harrastamisesta, vaan seksuaaliväkivallasta. Valitettavasti kun tämän ketjun kommentteja lukee, tulee mieleen, että tämä on se päämäärä mihin nämä teoreetikot pyrkivät.
Lopputulema on siis se, että kyseinen teoria on myrkyllistä humpuukia, kuten aiemmin jo totesin.
"Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa"
Heeetkinen hetkinen, mihin tuo väite perustuu? Itse ainakin uskon tasoihin, eli uskon siihen että toiset ihmiset ovat tasokkaampia kuin toiset, mutta en kyllä millään tavalla allekirjoita tuota että seksin harrastaminen laskisi naisen tasoa.
Itse asiassa, monet tuntemani hyvin korkeatasoiset naiset ovat aika aktiivisia seksuaalisesti.
Nyt palaamme taas siihen, että tähän teoriaan uskovat kumoavat jatkuvasti omaa teoriaansa. Ensin tehdään selväksi, että seksuaalinen aktiivisuus laskee naisen tasoa ja sitten seuraavaksi korkeatasoinen nainen voikin olla seksuaalisesti aktiivinen.
Toisin sanoen, teoria ei ole teoria, vaan toimii kuten uskonto. Jokainen voi tulkita sitä ihan kuten haluaa, eikä näissä tulkinnoissa tarvitse olla johdonmukaisuutta, vaan ne voivat olla hyvinkin suuressa ristiriidassa keskenään.
Minäkin olen aiempina vuosina täällä verrannut tasoteoriaa uskontoon. Siitä löytyy selitys sille miksi ei kelpaa, joka aina tarvitaan keskeisissä asioissa. Uskonto selittää kaiken, mutta toisaalta myös teorioissa on omat koulukuntansa ja tulkintansa. Itse olen enemmän siitä puolesta kiinnostunut eli kehittämään tätä tasoteoriaa, vaikkei se mitenkään voikaan eksakti olla (verrattavissa veden kiehumispisteeseen kuten aiemmin kuvasin).
Ihmisten toiminta on aina monimutkaista ja mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Mielestäni se ei ole tasoteorian puute, vaan nimenomaan asia, joka tekee siitä kiinnostavan. Jokaisella on myös aiheeseen liittyvää empiiristä tietoa, mikä tekee tästä suositun puheenaiheen täällä.
Pitäisi kuitenkin puhua tasouskomuksesta teorian sijasta. Teoria viittaa tieteelliseen, eli loogiseen ja johdonmukaiseen tapaan selittää jotain asiaa tai ilmiötä, jollaista kykyä ei ole vielä tämän "teorian" kannattajista löytynyt. Tällä hetkellä tässä ketjussa keskustelee marginaalisen pieni joukko ja edes sen sisällä kannattajat eivät ole johdonmukaisesti samaa mieltä asiasta.
Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jos laitetaan nuoren miesmallin kuva ilman paitaa ja minun kuvani ilman paitaa vierekkäin naisten valittavaksi (vaikka Tinderiin), niin 100 prosenttia naisista valitsee nuoren miesmallin sänkyynsä ja/tai parisuhteeseen, ellei nainen yritä jollain tavalla olla erilainen tai ole muuten vain sekaisin. Myös ne naiset olisivat valinneet tuon miehen, jotka ovat olleet minun kanssani parisuhteessa, mutta ovat valinneet minut, koska tasokkaampia ei ole ollut juuri sillä hetkellä saatavilla. Naiset ovat siis tyytyneet minuun, vaikka olisivat ideaalitilanteessa valinneet aivan toisin.
Ensinnäkin tekisit itse tuon saman jos valittavana olisi naismalli/tavallinen nainen.
Toisekseen ei se ole mitään tyytymistä enää siinä vaiheessa kun tunteet on heränneet. Ja tunteet herää saatavilla olevaa kohtaan, jos jotakin.
En tekisi ikinä noin. Minua ei kiinnosta vähääkään naismallit. En ottaisi sellaisen ääressä ikinä paitaani pois, tai tuntisi muutenkaan oloani hyväksi.
Jaha. Mutta jos hän olisi ihan samanlainen kuin se tavallinen nainen. Silloinhan hänellä olisi ihan sama toleranssi sietää vartalosi puutteita? Miksi luulet että naiset kokisi tuon jotenkin toisin? Siitähän on vitsejäkin miten jotkut naiset suostuu seksiin vain pimeässä peiton alla.
Naismalleilla ja hyvännäköisillä naisilla ei ole koskaan toleranssia sietää miehen vartalon puutteita. Kaikki on kiinni vartalosta, kasvoista, hiuksista ja nuoruudesta.
No kannattaako sit niitä edes yrittää? Tyydy olemaan yksin, jos hyvännäköiset naiset ovat ilkeitä. Tämä on ihan sinun valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä näiden isä, koska luulisi olevan valtavan vaikea elää sen ristiriidan kanssa, että uskoo vakavissaan vain pitkien gigaleukaisten vatsalihasmiesten (täydellisellä hiusrajalla!) saavan naisia, ja kotona on kuitenkin ihan tavallinen isä, joka ei edes alle 27-vuotiaana ollut komea, ja kuitenkin äiti siihen rakastui.
Vai onko näillä hiusraja-vatsalihas-leukaisät, mutta geenit eivät siirtyneet pojille...?
En tiedä, ymmärtääkö naiset tämän homman tahallaan aina väärin? Kysymys kun ei ole aina siitä, pääseekö joku kalju sattumalta monogamiseen parisuhteeseen jonkun vähän sinnepäin olevan naisen kanssa, joka ei ideaalitilanteessa edes olisi valinta kumppaniksi. Vai luuletteko, että oma miehenne olisi teidän kanssa, jos miehestä tulisi yhtäkkiä monimiljonääri, jonka ympärillä alkaisi pyöriä nuoria malleja? Ei varmaankaan koskisi näihin naisiin, koska rakastaisi omaa 20 vuotta naimisissa ollutta jo hieman lihonutta kultaansa niin paljon......
Eli tasoteorian ytimessä on hypoteesi, että jokainen mies haluaisi nuoren mallin? Sen jälkeen se selittää, miksi kaikki miehet eivät sellaista saa? Ok, nyt alan ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä näiden isä, koska luulisi olevan valtavan vaikea elää sen ristiriidan kanssa, että uskoo vakavissaan vain pitkien gigaleukaisten vatsalihasmiesten (täydellisellä hiusrajalla!) saavan naisia, ja kotona on kuitenkin ihan tavallinen isä, joka ei edes alle 27-vuotiaana ollut komea, ja kuitenkin äiti siihen rakastui.
Vai onko näillä hiusraja-vatsalihas-leukaisät, mutta geenit eivät siirtyneet pojille...?
Ajat oli 70-luvulla vähän toiset. Silloin ei juuri ylipainoisia ihmisiä katukuvassa näkynyt ja pariutuminen tapahtui nuorena, hyvin nuorena.
Sekö olisi sitten hyvä arvomaailma, että ihmisten olisi pakko pariutua nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
No nythän sieltä tuli vasta oikeaa puhetta tasoteoriasta. Kun nainen on kaunis, niin miehen on oltava sitä myös. Jos naisella on hyvä takapuoli, niin miehellä on oltava myös. Jos nainen käy salilla, on miehenkin käytävä. Jos nainen on malli, myös miehen on oltava malli. Jos mies on malli, naisen ei tarvitse olla malli. Hyvin simppeli teoria!
Sä voit katsoa ympärillesi että millaiset ihmiset yleensä ovat keskenään parisuhteessa. Aika usein ovat samankaltaisia, hyvännäköiset ja timmit toisten samanlaisten kanssa. Ei kai tämä kenellekään aikuiselle ihmiselle ole mikään uutinen.
Mutta kun tasoteoriahan ei ollut vain tätä. Vaan tasoteoriaan liittyi aina raha, leuka ja maksimipituus, ja sitten lukuisat monet muut kriteerit vain ohitettiin "epärelevantteina", vaikka ne jollekin saattaisivatkin olla se ykköskriteeri (kuten vaikka boheemi ulkonäkö tai se mainittu rock-henkisyys). Jos tasoteoriasta puhuttaisiin tyyliin "ihmiset pariutuu samantyyppisten kanssa mitä itse ovat" tms tuskin kukaan siihen juurikaan vastaan väittäisikään, etenkin jos tasoteoria huomioisi yksilölliset erot seksuaalisissa preferensseissä ja muissa kiinnostuksenkohteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset naiset ovat tosin heikoilla sen pariutumisen kanssa. Miestä ei naisen koulutus ja rahat niinkään kiinnosta.
Miehillä asia on hiukan toisin, perheenisiksi mieluummin akateeminen ja rikas, siittäjälle on muita vaatimuksia.Akateemisilla miehillä on useammin akateeminen puoliso kuin akateemisilla naisilla Suomessa. Se, ettei sinua naisen koulutus kiinnosta, tarkoittaa lähes sataprosenttisella varmuudella, että olet itse matalasti koulutettu eli korkeintaan tason 7 mies.
Tuo johtuu siitä että akateemisia naisia on enemmän kuin akateemisia miehiä, ei siitä että tuo olisi erityisesti miesten vaatimus.
Mutta, jos naisen koulutuksella ei ole väliä, miksi akateeminen mies valitsee lähes aina akateemisesti koulutetun puolison? Turha väittää, että miehet olisivat oman elämänsä objekteja vailla mahdollisuutta vaikuttaa puolisovalintaansa.
Naiset sentään pystyvät koulutustason suhteen puolisovalinnassaan joustamaan. Miehet eivät sitä tee, koska ei ole pakko.
Usein nainen on se, joka valitsee. Mies on silloin se, jolle vaan tapahtuu, joka tulee valituksi.
Toki on näitäkin tapauksia, joissa mies valitsee sen joka vain ensimmäisenä suostuu.
Harvemmin nainen valitsee "kenet tahansa" miehen joka on suostuvainen.
Nainen on aina se joka valitsee ja mies tulee valituksi tai sitten ei. Eivät ne suositun ja komean miehen naisetkaan tästä tee poikkeusta eli valinnanvaraa on komealla miehellä vain enemmän.
Siis miehellä, joka ei voi valita, on valinnanvaraa?
Heh, tulipa kirjoitettua päättömästi.
Tarkoitan sitä, että valinnanvara ei tarkoita sitä, että oma halu kohdistuisi juuri heihin, jotka ovat tarjolla. Pariutumiseen kuuluu aina jonkin verran kohtaanto-ongelmaa, jopa niillä suosituimmilla, koska he tavoittelevat muita suosittuja, joista on paljon kilpailua. Suositun miehen tai naisen valinnanvara on siis näennäistä, koska suurin osa valikoimasta ei häntä kiinnosta. He joutuvat samalla tavalla kilpailemaan kuin muutkin ja nainen tekee valinnan siitä kiinnostuuko vai ei.
Tuosta kirjoitin sen vuoksi, että palstan miehet usein kirjoittavat "superalfoista", jotka muka saavat kenet tahansa naisen. Eivät saa. He kilpailevat samalla tavalla kuin muutkin miehet ja heidän haluamansa nainen tekee valintansa. Valikoiman laajuus muistuttaa heillä naisten tilannetta eli sitä on, mutta se ei kiinnosta.
Mutta naisten ja miesten kärjessä on se ero, että myös vähän "vaatimattomammat" naiset, jotka ovat siis aika kauniita myös, tavoittelevat näitä ykköskorin miehiä. Ykköskorin naisia taas ei kiinnosta vähän vaatimattomammat miehet yhtään, vaikka jotkut uskaltautuvatkin kännipäissään näitä yrittämään. Ykköskorin miehillä riittää valinnanvaraa kauniista naisista siis vaikka kuinka paljon, koska keskinkertainen nainen on paljon laadukkaampi, kuin keskinkertainen mies.
Se on aika liikkistä, että pidät naisia yleensä ottaen kauniina, mutta keskinkertaisia miehiä et pidä laadukkaina. Onneksi myös tavisnaiset pitävät vastaavasti tavismiehiä komeina, muutenhan tasoteoria ei olisi totta, vai mitä?
Sinä puhut nyt naisten hypergamiasta. Osa ihmisistä on hypergamisia, myös miehet. He ovat niitä, joiden kalibrointi ei ole aiemmin elämässä syystä tai toisesta onnistunut. Syynä voi olla vaikkapa ujous eli heillä ei ole kokemusta seurustelusta, flirttailusta jne. Naisten kohdalla voi olla, että nainen on joutunut miesten kaltoinkohtelemaksi omien psyykkisten haavojensa vuoksi, jolloin hän joutuu naistenmiesten koukkuun. Siitä seuraa, että hän alkaa halveksia sekä miehiä että itseään. Hän ei tunnista oikeaa tasoaan, mikä on pariutumisongelmien syy.
Yksittäistapaus ei kuitenkaan vielä kerro hypergamiasta eivätkä tietoisesti luodut fwb-suhteet, jälkimmäisethän eivät edes kuulu tasoteorian piiriin. Käsitän tasoteorian samalla tavalla kuin monta sivua aiemmin kirjoittanut toinen kirjoittaja eli kuvauksena pysyvän, monogaamisen pariutumisen kuvauksena. Kaikki tulevat joskus torjutuksi ja torjuvat, kunhan pääsevät pariutumisen peliin. Se ei ole hypergamiaa, vaan kalibrointia.
Fwb-suhteet eivät kuulu tasoteorian piiriin? Kyllä varmasti kuuluvat. Nuo ovat vain harvojen ja valittujen miesten saatavilla, eli ovat nimenomaan sitä kärkiluokan touhua. Naisilla tasoa mittaa enemmän se, millaisen miehen saa sitoutettua monogamiseen suhteeseen.
Tässä tuli tiivistettynä hienosti se kuinka koko "teoria" on toksista humpuukia. Se lähtee siitä oletuksesta, että kaikki miehet haluavat mahdollisimman paljon irtoseksiä ja vastaavasti kaikki naiset haluavat monogamisen parisuhteen. Ja tämän ajatusmallin takana on tietenkin se, että seksuaalisesti aktiivinen nainen nähdään edelleen uhkana ja pahana asiana, kun taas seksuaalisesti aktiivinen mies on sankari.
Huvittavinta on se, että tämän teorian kannattajat ovat niitä, jotka tuntuvat olevan kaikista pahiten naisenpuutteessa. He ovat rakentaneet itselleen vankilan, missä rankaisevat naisia siitä miten itse haluaisivat heidän toimivansa.
Pelkkää seksiä harrastavaa naista on mahdotonta laittaa tasoteorian piiriin, koska toistuvat miessuhteet eivät mittaa naisen kykyjä mitenkään. Lähes kuka tahansa nainen voi harrastaa toistuvia miessuhteita, jos niin haluaa. Ehkä poikkeus voisi olla sellaiset tavisnaiset, jotka pääsisivät toistuvasti vaikka Hollywoodin kerman kanssa sänkyyn toistuvasti. Sitä voisi pitää jo saavutuksena naistenkin seksikokemuksissa.
Toisin sanoen paljon irtosuhteita harrastava nainen on siis tasoteorian yläpuolella.
Tavallaan, jos nainen haluaa jatkaa tuota elämää koko elämänsä ajan. Silloin naisen ei tarvitse murehtia mistään tasoista, koska hän on valitsevana osapuolena harrastamassa seksiä vaikka koko ajan. Monogamisen suhteen saaminen oikeasti hyvän miehen kanssa onkin jo ihan eri peli, varsinkin naiselle, joka tunnetaan helppona saaliina ympäri kaupunkia/kylää.
Eli siis tasoteorian keskeinen teema on rankaista naista seksuaalisesta aktiivisuudesta samalla kun miestä palkitaan siitä.
Jos kaikki päättäisivät uskoa tasoteoriaan ja toimia sen mukaan, että oma taso olisi mahdollisimman korkea, seksin harrastaminen loppuisi eikä parisuhteita muodostuisi.
Ei se lopu niiltä miehiltä, jotka täyttävät ihannemiehen kriteerit. Naiset haluavat näitä harvoja miehiä edelleen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Seksin harrastaminen ei siis voi loppua, koska nämä miehet saavat halutessaan seksiä milloin tahansa.
Nyt puhuttiinkin teoreettisesta tilanteesta, jossa joka ainoa ihminen toimisivat vain saadakseen mahdollisimman korkean tason. Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa, joten silloin yksikään nainen ei harrastaisi seksiä. Tämä taas tarkottaisi sitä, että kun miehet eivät pääse harrastamaan seksiä, heidän tasonsa romahtaisi. Eli maailmassa olisi vain kympin naisia ja nollan miehiä.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää hylätä toimaton teoria ja alkaa elämään kuten normaalit ihmiset tai sitten pakottaa naiset seksiin, jolloin ei puhuta enää seksin harrastamisesta, vaan seksuaaliväkivallasta. Valitettavasti kun tämän ketjun kommentteja lukee, tulee mieleen, että tämä on se päämäärä mihin nämä teoreetikot pyrkivät.
Lopputulema on siis se, että kyseinen teoria on myrkyllistä humpuukia, kuten aiemmin jo totesin.
"Selväksi on käynyt se, että seksin harrastaminen (siis jo yksi seksikerta) laskee naisen tasoa"
Heeetkinen hetkinen, mihin tuo väite perustuu? Itse ainakin uskon tasoihin, eli uskon siihen että toiset ihmiset ovat tasokkaampia kuin toiset, mutta en kyllä millään tavalla allekirjoita tuota että seksin harrastaminen laskisi naisen tasoa.
Itse asiassa, monet tuntemani hyvin korkeatasoiset naiset ovat aika aktiivisia seksuaalisesti.
Nyt palaamme taas siihen, että tähän teoriaan uskovat kumoavat jatkuvasti omaa teoriaansa. Ensin tehdään selväksi, että seksuaalinen aktiivisuus laskee naisen tasoa ja sitten seuraavaksi korkeatasoinen nainen voikin olla seksuaalisesti aktiivinen.
Toisin sanoen, teoria ei ole teoria, vaan toimii kuten uskonto. Jokainen voi tulkita sitä ihan kuten haluaa, eikä näissä tulkinnoissa tarvitse olla johdonmukaisuutta, vaan ne voivat olla hyvinkin suuressa ristiriidassa keskenään.
Minäkin olen aiempina vuosina täällä verrannut tasoteoriaa uskontoon. Siitä löytyy selitys sille miksi ei kelpaa, joka aina tarvitaan keskeisissä asioissa. Uskonto selittää kaiken, mutta toisaalta myös teorioissa on omat koulukuntansa ja tulkintansa. Itse olen enemmän siitä puolesta kiinnostunut eli kehittämään tätä tasoteoriaa, vaikkei se mitenkään voikaan eksakti olla (verrattavissa veden kiehumispisteeseen kuten aiemmin kuvasin).
Ihmisten toiminta on aina monimutkaista ja mahdollistaa monenlaisia tulkintoja. Mielestäni se ei ole tasoteorian puute, vaan nimenomaan asia, joka tekee siitä kiinnostavan. Jokaisella on myös aiheeseen liittyvää empiiristä tietoa, mikä tekee tästä suositun puheenaiheen täällä.
Pitäisi kuitenkin puhua tasouskomuksesta teorian sijasta. Teoria viittaa tieteelliseen, eli loogiseen ja johdonmukaiseen tapaan selittää jotain asiaa tai ilmiötä, jollaista kykyä ei ole vielä tämän "teorian" kannattajista löytynyt. Tällä hetkellä tässä ketjussa keskustelee marginaalisen pieni joukko ja edes sen sisällä kannattajat eivät ole johdonmukaisesti samaa mieltä asiasta.
Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että jos laitetaan nuoren miesmallin kuva ilman paitaa ja minun kuvani ilman paitaa vierekkäin naisten valittavaksi (vaikka Tinderiin), niin 100 prosenttia naisista valitsee nuoren miesmallin sänkyynsä ja/tai parisuhteeseen, ellei nainen yritä jollain tavalla olla erilainen tai ole muuten vain sekaisin. Myös ne naiset olisivat valinneet tuon miehen, jotka ovat olleet minun kanssani parisuhteessa, mutta ovat valinneet minut, koska tasokkaampia ei ole ollut juuri sillä hetkellä saatavilla. Naiset ovat siis tyytyneet minuun, vaikka olisivat ideaalitilanteessa valinneet aivan toisin.
Sinusta en tiedä, mutta miksi IHMEESSÄ vaihtaisin oman mieheni nuoreen miesmalliin? Kun olen löytänyt aarteen, jonka kanssa ymmärrämme toisiamme, on samantyylinen huumorintaju, on samantyylinen ajatus- ja arvomaailma, on samanlaisia kiinnostuksenkohteita, sama suunta elämälle. Kun ollaan yhdessä luotu toimiva arki ja juhla vasta mukavaa onkin. Miksi ihmeessä vaihtaisin ihmisen, jonka kanssa on ihan hirveän hyvä olla, ihmiseen, joka näyttää hyvältä?
Koska saisit miehen, joka on kaikkea tuota ja näyttää vielä lisäksi hyvältä.
Minun on äärimmäisen vaikeaa ellei mahdotonta uskoa, että miesmallilla (etenkään nuorella sellaisella) olisi samanlainen ajatus- ja arvomaailma minun kanssani, samanlaiset kiinnostuksenkohteet, samanlainen tausta ja samanlaiset tavoitteet. Jos olisi, hän olisi ihan jollain muulla alalla.
Ja ketä kiinnostaa? Miesmalli saisi silti kenet tahansa, vaikka sinä etsisit miestä, jolla on samanlainen arvomaailma. Tinderissä ei arvomaailmat paljoa paina.
Mutta väite oli se, että kuka hyvänsä nainen vaihtaisi miehensä miesmalliin heti, jos mahdollista. Minä väitän, että äärimmäisen harva vaihtaisi. Minä en ainakaan ikimaailmassa.
Jos sinun pitäisi valita nuoren miesmallin ja minun välillä toinen treffeille näyttämään "osaamistaan", niin kumman valitsisit? Heitä nyt ihan mututuntumalla.
Veikkaisin että se kumpi ei ole täällä jankkaamassa ja ruikuttamassa
Eli miesmalli, koska hän on onnistunut elämässään paremmin ja hänellä on enemmän juuri sinulle sopivia ominaisuuksia. Kuten tuhansille muillekin naisille.
Mikä päähänpittymä sinulla on miesmalleista? Miehet ihailee naismalleja. Miesmalleilla ei ole samaa vaikutusta naisiin. Naiset arvottavat miesten ominaisuuksia vähän toisin. Kuten nää teoreetikotkin aina vetoaa biologiaan, historiallisesti naiselle yksi tärkein ominaisuus on ollut turvallisuus. Koska turvallinen mies on turvannut naisen lisäksi lapsetkin. Ja naiselle on perinteisesti mies voinut olla myös suutin uhka, niin siinä mielessä turvallinen mies on lottovoitto. Nykyään sillä ei meidän yhteiskunnassa tietty ole samaa merkitystä, mutta edelleen turvallinen ja luotettava mies on parisuhdemarkkinoilla kovaa kamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä näiden isä, koska luulisi olevan valtavan vaikea elää sen ristiriidan kanssa, että uskoo vakavissaan vain pitkien gigaleukaisten vatsalihasmiesten (täydellisellä hiusrajalla!) saavan naisia, ja kotona on kuitenkin ihan tavallinen isä, joka ei edes alle 27-vuotiaana ollut komea, ja kuitenkin äiti siihen rakastui.
Vai onko näillä hiusraja-vatsalihas-leukaisät, mutta geenit eivät siirtyneet pojille...?
En tiedä, ymmärtääkö naiset tämän homman tahallaan aina väärin? Kysymys kun ei ole aina siitä, pääseekö joku kalju sattumalta monogamiseen parisuhteeseen jonkun vähän sinnepäin olevan naisen kanssa, joka ei ideaalitilanteessa edes olisi valinta kumppaniksi. Vai luuletteko, että oma miehenne olisi teidän kanssa, jos miehestä tulisi yhtäkkiä monimiljonääri, jonka ympärillä alkaisi pyöriä nuoria malleja? Ei varmaankaan koskisi näihin naisiin, koska rakastaisi omaa 20 vuotta naimisissa ollutta jo hieman lihonutta kultaansa niin paljon......
- pääseekö joku kalju sattumalta monogamiseen parisuhteeseen jonkun vähän sinnepäin olevan naisen kanssa, joka ei ideaalitilanteessa edes olisi valinta kumppaniksi.-
Kaunis tapa ajatella omista vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään tasoja sillä kaikilla on omat, henkilökohtaiset kriteerinsä.
Joku akateeminen saattaa laittaa todella paljon painoarvoa toisen koulutustaustalle, toinen saattaa mennä täysin tunnepohjalta jne.
Joku saattaa olla yhdelle todella mitäänsanomattoman näköinen kun taas toinen pitää kaikista vetävimpänä.
No ei se kyllä näin mene. Jos ollaan kaveriporukalla ulkona ja joku nainen tulee juttelemaan, hän lähestyy aina kaveriporukan samaa miestä.
Onko sillä sit suuri merkitys? Tekeekö se elämästä mielekkäämpää?
En oikein ymmärrä miten nuo kysymyksesi liittyvät tuohon viestiin johon vastasit :D
Vastasitkohan vahingossa väärään viestiin?
T. Eri
En saa kiinni siitä, mikä merkitys sillä on, että se joku teidän porukasta saa usean ihmisen huomion yökerhossa. Eli vaikka näin olis, niin onko se hänen elämän laatu siitä kiinni? Jos kaveriporukkaan tulee joku vielä komeampi, joka vie tältä ekalta kaiken huomion, onko se sit pilalla se joku laatu(?) tai juttu, joka hänellä oli ollessaan se komein ja haluttavin? En vaan nyt saa kiinni siitä, mitä tämä esimerkki tarkoittaa.
Sanoin tuolla aiemmin, että naiset voisivat lopettaa teeskentelyn, ettei ulkonäkö ratkaise sitä miehen kiinnostavuutta. Sattumalta ne samannäköiset miehet eivät valikoidu aina lähes jokaisen naisen kohteeksi. Opetelkaa sanomaan, että: "Miehessä tärkeintä ja ensisijaista on pituus, pieni rasvaprosentti, miehekkään jykevät kasvot ja vatsalihakset. Nämä herättävät naisena kiinnostukseni miehessä."
Kuvasitko juuri Pertti Sveholmin noin nelikymppisenä? Et minunkaan mielestäni. Ja silti juuri hän on julkkiksista paras kuvaamaan sitä, millaisista miehistä minä elämäni aikana olen kiinnostunut. Ja joo, on yksittäistapaus, mutta kun minä väitän, että 99 %:lla tämän ketjun naisista on kotonaan mies, johon he ovat ainakin joskus olleet päätähuimaavaan rakastuneita, eikä sillä miehellä ollut silloin eikä ole nyt pieni rasvaprosentti, jykevät kasvot eikä vatsalihakset. Eivät ole edes kaikki pitkiä.
(Kyllä, vetäisin prosenttiluvun hatustani, tällä palstalla sitä tunnetusti saa harrastaa.)
Oikeastiko sinä väität, että meillä palstan naisilla on tuollainen mies kotonamme? Tai että miehemme oli tuollainen silloin, kun häneen rakastuimme? Ihan oikeasti?
Nämähän tarkoittavat naisilla sitä pientä merkittävän hyvännäköistä prosenttia, ei mitään tavallisia naisia. Totta hitossa superhyvännäköiset naiset haluavat yleensä miehen, joka on myös yhtä hyvännäköinen. Eli heillä kriteerit miehen ulkonäön suhteen ovat korkeammat kuin keskimääräisellä palstailijalla. Palstamiehiä ei edes kiinnosta mitä keskimääräinen nainen haluaa, koska he eivät itse halua keskimääräistä naista, vaan pitäisi saada se kaunotar - joihin heillä ei luonnollisesti ole mitään tsäänssiä.
Olisi mielenkiintoista nähdä näiden isä, koska luulisi olevan valtavan vaikea elää sen ristiriidan kanssa, että uskoo vakavissaan vain pitkien gigaleukaisten vatsalihasmiesten (täydellisellä hiusrajalla!) saavan naisia, ja kotona on kuitenkin ihan tavallinen isä, joka ei edes alle 27-vuotiaana ollut komea, ja kuitenkin äiti siihen rakastui.
Vai onko näillä hiusraja-vatsalihas-leukaisät, mutta geenit eivät siirtyneet pojille...?
En tiedä, ymmärtääkö naiset tämän homman tahallaan aina väärin? Kysymys kun ei ole aina siitä, pääseekö joku kalju sattumalta monogamiseen parisuhteeseen jonkun vähän sinnepäin olevan naisen kanssa, joka ei ideaalitilanteessa edes olisi valinta kumppaniksi. Vai luuletteko, että oma miehenne olisi teidän kanssa, jos miehestä tulisi yhtäkkiä monimiljonääri, jonka ympärillä alkaisi pyöriä nuoria malleja? Ei varmaankaan koskisi näihin naisiin, koska rakastaisi omaa 20 vuotta naimisissa ollutta jo hieman lihonutta kultaansa niin paljon......
Kuulostaa taas siltä, että on luettu jotain amerikkalaisia lehtiartikkeleita. Ainakaan Suomessa ei rikkaiden miesten ympärillä pyöri nuoria malleja, vaan pääsääntöisesti ovat suhteessa itsensä ikäisen naisen kanssa, kuten muutkin ihmiset. Miksi Suomessa mallit pyörisivät jonkun ökyrikkaan keski-ikäisen ukon ympärillä, mitä he siitä hakisivat? Nuo "miljonääri ja nuoret mallit" kuulostaa joltain Playboy-kartanon meiningeiltä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku kuvittelee, ettei akateeminen ja rikas ole paremmassa asemassa pariutumisen suhteen kuin kouluttamaton ja köyhä, kun muut ominaisuudet ovat samoja, niin pidän kyseistä henkilöä tyhmänä.
Tämä taas on niin teoreettista, että se on yhdentekevää. Ei ole kahta ihmistä, joilla olisi täysin samat ominaisuudet työtä ja rahatilannetta lukuun ottamatta
Pitäisi jotakuta tasokkaampaa paremmannäköisenä?
Näen varmaan päivittäin, jos liikun kodin ulkopuolella, puolisoani paremman näköisiä miehiä. Miten se liittyy parisuhteeseemme? Hän näkee aivan varmasti minua paremman näköisiä naisia. Emmehän me ulkonäön kanssa ole parisuhteessa vaan ihmisen. Ja kyllä. ulkonäkö oli se, mikä hänessä herätti ensimmäisenä kiinnostukseni. Mutta kyllähän minä näen, ettei hän mikään Dressmann-malli ole.
Minkä ikäinen ihminen uskoo, että ihmisen haluttavuus elämänkumppaniksi = ulkonäkö (siis merkityksessä klassinen kauneus/komeus)