Miten saada mies kertomaan mikä on vialla?
Miehen käytös on muuttunut kahden kuukauden aikana merkittävästi. Tekee pitkää työpäivää, aina on kiire. Perheen kanssa ei jää juurikaan aikaa mitä viettää. Mies on kireällä tuulella, eikä suostu keskustelemaan, mikä on vialla. Välillä hermostuu jos koitan antaa läheisyyttä arjessa. Välillä kimpaantuu ihan yhtä äkkiä, saattaa alkaa tiuskimaan tai huutamaan. Kääntää kaiken aina minun syyksi.
Mitä tässä voi olla tehtävissä? Ero? Eniten pohdin onko hänellä toinen.
Kommentit (1105)
Neanderthalensis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neanderthalensis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otin asian viimeksi maanantaina puheeksi. Kerroin, miltä minusta tuntuu ja kyselin mitä mieltä mies on itse meidän suhteen tilasta. Kerroin, että olen huolissani ja mietin, onko jokin vialla. Mies käänsi kaiken minua vastaan ja suuttui ja aloitti ihme shown. En vain ymmärrä mitä tämä on.
Ap
Miehen präsääminen stressitilanteessa vain pahentaa asiaa. Pitäisi hienotunteisen herkästi lähestyä ongelmaa - ja muista - mies on LUKOSSA stressissä. Nyt on edessä kovat ajat. Minä ainakin läväytän, että tästä ei puhuta, koska se puhuminen ei auta ellei asiaa osata tehdä oikein. Minä olen karjunut niin kovaa arvon Ladyleni, että talon perustuksiin tuli halkeamia ja Sodankylän seismografi rekisteröi maanjäristyksen.
Pyh, hienotunteisuudet on nyt kokeiltu ja niistä ei ollut apua. Mies menköön ammattiauttajalle, jos rouva ei kelpaa auttajaksi.
Etkö ymmärrä, että herra saataa yrittää suojella Sinua myrskyltä? Ja komentini tilanetta tietämättä.
Herra? Mieskö? Myrskyn jälkeen on poutasää, vihdoin oon sen saanut ymmärtää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupumusta voi olla. Toipuminen vei itselläni kolme vuotta ja ylikin. Ensiavuksi voisi toimia tuollainen kuukausi erossa perheestä ja ylipäätään kaikesta.
No jos niin, olisi miehen varmasti hyvä kertoa asiasta vaimolle ja ratkaista ne ongelmat, joita tulee. Mues hankkii itselleen asunnon ja hoitaa kotiin perheelleen apua arkisiin asioihin, kertoo lapsille selkeästi sen miksi ei ole kotona ja miksi lapset ärsyttävät sekä varautuu siihen, että takaisin ei tarvitse enää kotiin tulla koskaan.
Eroon päätyy useimmiten nämä tilanteet. Nainen ei usko, miten väsynyt mies voi olla ja kälättää koko ajan ja antaa ehkä viisi tuntia omaa aikaa. Lisäksi vielä syyllistäminen siitä, ettei osallistu ja on poissaoleva.
Vai mies on niiiiin väsynyt. Se nainen ei kuitenkaan ole, kun tyyliin pyörittää koko perhettä?
Tuo on juuri sitä syyllistämistä, jota väsynyt ei kaipaa yhtään. Väsymiseen auttaa lepo ja irtiotto. Jankutus siitä, että minäminäminänkin täytyy jaksaa, ei muuta kuin pahentaa tilannetta ja lopulta ero on helpotus kaikille.
Eikö se kiukutteleva ja väsynyt mieskin ole minäminäminä?
On kyllä. Syyttely ei toimi, vaan lepo ja irtiotto. Jos molemmat ovat loppuun palaneita, niin penskat väliaikaisesti huostaan. Puolikin vuotta on jo jotain. Ei uupumus lähde yhdellä viikonlopun retkellä. Muutama kuukausi Goalla kaamosaikaan tekee miehelle eetvarttia. Varmasti naisellekin. Hommat pitää vaan hoitaa, niin ne selviävät kyllä.
Näin se vaan menee. Jos on vaikeaa, pitää lapset antaa huostaan ja lähteä goalle lepäilemään. Sitä vartenhan koko lastensuojelu on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Omani saan aina avautumaan saunassa. Saunaolut käteen, rauhassa yhdessä saunotaan ja sitten pehmeästi kysyn, mikä vaivaa. (Kauhea kun tuli suorastaan kaurismäkeläinen kuva maalattua.)
*syvä huokaus*, "panin sun parasta ystävää". Syvä hiljaisuus, heitetään lisää löylyä *shhhh* ja hörpätään olutta antaumuksella.
En jaksa lukea koko ketjua, mutta piilotteleeko jotakin talousvaikeuksia, rahapelaamista tms. Tutulta kuulostaa valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupumusta voi olla. Toipuminen vei itselläni kolme vuotta ja ylikin. Ensiavuksi voisi toimia tuollainen kuukausi erossa perheestä ja ylipäätään kaikesta.
No jos niin, olisi miehen varmasti hyvä kertoa asiasta vaimolle ja ratkaista ne ongelmat, joita tulee. Mues hankkii itselleen asunnon ja hoitaa kotiin perheelleen apua arkisiin asioihin, kertoo lapsille selkeästi sen miksi ei ole kotona ja miksi lapset ärsyttävät sekä varautuu siihen, että takaisin ei tarvitse enää kotiin tulla koskaan.
Eroon päätyy useimmiten nämä tilanteet. Nainen ei usko, miten väsynyt mies voi olla ja kälättää koko ajan ja antaa ehkä viisi tuntia omaa aikaa. Lisäksi vielä syyllistäminen siitä, ettei osallistu ja on poissaoleva.
Vai mies on niiiiin väsynyt. Se nainen ei kuitenkaan ole, kun tyyliin pyörittää koko perhettä?
Tuo on juuri sitä syyllistämistä, jota väsynyt ei kaipaa yhtään. Väsymiseen auttaa lepo ja irtiotto. Jankutus siitä, että minäminäminänkin täytyy jaksaa, ei muuta kuin pahentaa tilannetta ja lopulta ero on helpotus kaikille.
Eikö se kiukutteleva ja väsynyt mieskin ole minäminäminä?
On kyllä. Syyttely ei toimi, vaan lepo ja irtiotto. Jos molemmat ovat loppuun palaneita, niin penskat väliaikaisesti huostaan. Puolikin vuotta on jo jotain. Ei uupumus lähde yhdellä viikonlopun retkellä. Muutama kuukausi Goalla kaamosaikaan tekee miehelle eetvarttia. Varmasti naisellekin. Hommat pitää vaan hoitaa, niin ne selviävät kyllä.
Näin se vaan menee. Jos on vaikeaa, pitää lapset antaa huostaan ja lähteä goalle lepäilemään. Sitä vartenhan koko lastensuojelu on olemassa.
Älä jaksa vastailla itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avopuoliso muuttui yks kaks etäiseksi, eikä suostunut puhumaan mistä on kyse. Ei mukamas itsekään tiennyt. Ajettuaan minut lähes hulluuden partaalle puoli vuotta etäisyyttä jatkettuaan ei auttanut muuta kuin erota. Kolme viikkoa erilleen muutosta hän julkisti jo suhteensa nykyiseen puolisoonsa. Todellisuudessa mies siis hautoi eroa, ja mahdollisesti uusi kumppanikin oli tullut jo katsottua valmiiksi, vaikka sen kiistääkin. Erityisen epäreilua oli, että jätti eropäätöksenkin minun tehtäväksi, vaikka minä en olisi alunperin erota halunnut, vaan luulin, että meillä on kaikki hyvin.
Tämä. Juuri näin kävi minullekin. Mies alkoi kiukutella ja arvostella minua kaikesta. Vahingossa sain selville toisen naisen. Pisti kaiken minun syyksi. Toki olin ollut äreä, kun ex oli peliongelmainen ja pelasi niin asuntolainan lyhennystilin tyhjäksi ja kesälomakassat. Olisi pitänyt erota aiemmin, sillä parempituloisena ex tuli hyvin kalliiksi.
Tuossa minun tapauksessani outoa oli se, ettei mies ollut lainkaan kireä, vaan ihan ystävällinen, hyvätapainen itsensä. Siksi jaksoin pitkään uskoa, ettei kyse ollut ainakaan toisesta naisesta, ja että asiat olisi vielä korjattavissa. Kaikki läheisyys vain loppui kuin seinään, samoin syvälliset keskustelut. Yhteys vain jotenkin katkesi, tai siis hän katkaisi sen. Tuosta vain, ilman selitystä.
Yritäkääs nyt ymmärtää, että tilanne työelämässä on nyt se, että porukka ajautuu itsariin. KIRJAIMELLISESTI. Politiikka tuhosi resurssit yhteiskunlta ja nyt naiset luulee, että tilanne on nyt sama kuin 3 vuotta sitten???????? Eikö teille naisille kerro mitään se tosiasia, että pienyritykset tuhotiin ns "eläkeuudistuksella"! joka oli rankka veronnosto??? 70 vuotiaana eläkeelle??? Tämä yhteiskunta ajaa pienyrityksiä rikollisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uupumusta voi olla. Toipuminen vei itselläni kolme vuotta ja ylikin. Ensiavuksi voisi toimia tuollainen kuukausi erossa perheestä ja ylipäätään kaikesta.
No jos niin, olisi miehen varmasti hyvä kertoa asiasta vaimolle ja ratkaista ne ongelmat, joita tulee. Mues hankkii itselleen asunnon ja hoitaa kotiin perheelleen apua arkisiin asioihin, kertoo lapsille selkeästi sen miksi ei ole kotona ja miksi lapset ärsyttävät sekä varautuu siihen, että takaisin ei tarvitse enää kotiin tulla koskaan.
Eroon päätyy useimmiten nämä tilanteet. Nainen ei usko, miten väsynyt mies voi olla ja kälättää koko ajan ja antaa ehkä viisi tuntia omaa aikaa. Lisäksi vielä syyllistäminen siitä, ettei osallistu ja on poissaoleva.
Vai mies on niiiiin väsynyt. Se nainen ei kuitenkaan ole, kun tyyliin pyörittää koko perhettä?
Tuo on juuri sitä syyllistämistä, jota väsynyt ei kaipaa yhtään. Väsymiseen auttaa lepo ja irtiotto. Jankutus siitä, että minäminäminänkin täytyy jaksaa, ei muuta kuin pahentaa tilannetta ja lopulta ero on helpotus kaikille.
Eikö se kiukutteleva ja väsynyt mieskin ole minäminäminä?
On kyllä. Syyttely ei toimi, vaan lepo ja irtiotto. Jos molemmat ovat loppuun palaneita, niin penskat väliaikaisesti huostaan. Puolikin vuotta on jo jotain. Ei uupumus lähde yhdellä viikonlopun retkellä. Muutama kuukausi Goalla kaamosaikaan tekee miehelle eetvarttia. Varmasti naisellekin. Hommat pitää vaan hoitaa, niin ne selviävät kyllä.
Näin se vaan menee. Jos on vaikeaa, pitää lapset antaa huostaan ja lähteä goalle lepäilemään. Sitä vartenhan koko lastensuojelu on olemassa.
Älä jaksa vastailla itsellesi.
Jaa mää vai?
Selkeästi toinen nainen. Ei vaan uskalla sanoa vaan jättää eron sinun harteillesi.
Äijä on pahalla päällä, koska töissä vituttaa eikä kotonakaan saa olla vaan rauhassa vaan pitäisi keskustella ja lässyttää joutavia. Tuskin saa rauhassa edes pleikkarilla pelata tai kaljaa juoda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avopuoliso muuttui yks kaks etäiseksi, eikä suostunut puhumaan mistä on kyse. Ei mukamas itsekään tiennyt. Ajettuaan minut lähes hulluuden partaalle puoli vuotta etäisyyttä jatkettuaan ei auttanut muuta kuin erota. Kolme viikkoa erilleen muutosta hän julkisti jo suhteensa nykyiseen puolisoonsa. Todellisuudessa mies siis hautoi eroa, ja mahdollisesti uusi kumppanikin oli tullut jo katsottua valmiiksi, vaikka sen kiistääkin. Erityisen epäreilua oli, että jätti eropäätöksenkin minun tehtäväksi, vaikka minä en olisi alunperin erota halunnut, vaan luulin, että meillä on kaikki hyvin.
Tämä. Juuri näin kävi minullekin. Mies alkoi kiukutella ja arvostella minua kaikesta. Vahingossa sain selville toisen naisen. Pisti kaiken minun syyksi. Toki olin ollut äreä, kun ex oli peliongelmainen ja pelasi niin asuntolainan lyhennystilin tyhjäksi ja kesälomakassat. Olisi pitänyt erota aiemmin, sillä parempituloisena ex tuli hyvin kalliiksi.
Tuossa minun tapauksessani outoa oli se, ettei mies ollut lainkaan kireä, vaan ihan ystävällinen, hyvätapainen itsensä. Siksi jaksoin pitkään uskoa, ettei kyse ollut ainakaan toisesta naisesta, ja että asiat olisi vielä korjattavissa. Kaikki läheisyys vain loppui kuin seinään, samoin syvälliset keskustelut. Yhteys vain jotenkin katkesi, tai siis hän katkaisi sen. Tuosta vain, ilman selitystä.
Uhhhh! Teidän pitäisi lukea laumapsykologiaa ja miten hankaluuksissa oleva yksilö feikkaa täysin kykenevää loppuun saakka.
On ymmärtänyt parisuhteiden järjettömyyden ja on nyt loukussa koska ei kehtaa tai uskalla erota.
Missä ovat vauva-palstan ÄLYKÄÄT NAIS-AJATELIJAT? Täällä tulee täysin hoito-osasto tasoisia ehdotelmia. Vai ovatko ne naiset jo kyllästyneet ylitsevuotavaan matala-otsaiseen ajateluun?
Olen yllättynyt kun täällä on varsin asiallisia naisia. Olen ylpeä teistä. Jos nämä siis ovat naisia.
Useampi mies voisi kuvailla MILTÄ TUNTUU , kun vaimo tinkaa mitättömänoloista asiaa pahassa stressitilanteessa? Ja ajaako osa naisista miehen kilahtamispiteen yli jotta SE TUNNE-ILMAPIIRI ja toksisuus laukeaa ja ilma puhdistuu?
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt kun täällä on varsin asiallisia naisia. Olen ylpeä teistä. Jos nämä siis ovat naisia.
"JÄTÄ SE SIKA" on asialista keskustelua eikä matala-otsasuutta? Argumentisi vaikuttaa torjunta-yritykseltä ja paino sanalla YRITYS.
Mitäpä jos kävisitte vihkikirkossa. Pyhän Hengen vaikutuksella on järisyttäviä vaikutuksia. Sinne jäävät huolet ja murheet.
Tätä suosittelen minäkin. Nyt asiaa on vatvottu tarpeeksi ja on aika selvittää sotkut. Tulta päin!!!