Lue keskustelun säännöt.
Miten saada mies kertomaan mikä on vialla?
Miehen käytös on muuttunut kahden kuukauden aikana merkittävästi. Tekee pitkää työpäivää, aina on kiire. Perheen kanssa ei jää juurikaan aikaa mitä viettää. Mies on kireällä tuulella, eikä suostu keskustelemaan, mikä on vialla. Välillä hermostuu jos koitan antaa läheisyyttä arjessa. Välillä kimpaantuu ihan yhtä äkkiä, saattaa alkaa tiuskimaan tai huutamaan. Kääntää kaiken aina minun syyksi.
Mitä tässä voi olla tehtävissä? Ero? Eniten pohdin onko hänellä toinen.
Kommentit (1105)
Jos kyseessä on toinen nainen mies ei kerro ennenkuin on itse valmis tosiasiassa eroamaan ja uusi on valmis vakituiseen suhteeseen hänen kanssaan.
Jos muut syyt niin jotkut miehet eivät saa kakaistua niitäkään syitä ulos suustaan. Toiset saavat. Riippuu ihmistyypistä.
Jos on sekä muut syyt, että toinen nainen, niin kohta yksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seksiä lisää, niin tilanne laukeaa miehen myötä. Mies ei jaksa puhua jatkuvasti tunteistaan vaan kaipaisi hellyyden osoituksena seksiä. Auttaa sinuakin takakireydessä.
Kertokaa nyt hemmetissä joku, miten sen miehen kanssa harrastetaan seksiä, joka ei anna edes koskea itseensä ja välttelee samassa huoneessakin oloa??
Niin, tai kiukkuisen miehen. Miehen joka hokee vaan kulmat kurtussa ja suupielet alaspäin, että "vituttaa". Joka tekee kotityöt kerran kuussa paiskoen tiskiharjaa ja imuria raivopäisenä (ja jättää yleensä homman kesken), ja joka sulkeutuu kännykän ääreen sohvalla ja ruokapöydässä ollessaan ja kommunikoi lapsillekin ainoastaan tiuskimalla. Toiset siinä ympärillä yrittävät piristää ja tehdä ilmapiiristä leppoisampaa. Yrittävät nähdä hetkessä ja elämässä ne hyvät puolet. Mutta hyvä kun uskaltaisi edes koskettaa niin räjähdysherkkää ihmistä, kun ihan tavallisen arkisen lauseenkin sanomista pitää harkita.
Joo hyi saaaaaaatana. Olin miehen kanssa joka aina kulmat kurtussa eikä kerro mikä on mutta ohikävellesssään sanoo hiljaisella äänellä "paskaa" . Toi "paskaaa" sana ja minuun katsominen toistui useita useita kertoja viikossa, välillä päivittäin useasti.
En enään loppujen lopuksi jaksanut ja suurin syy oli toi "paskaa" sanan kuiskaaminen. 39 tuhannen "paskaaa" sanan jälkeen räjähdin ja huusin et kuule niin vttu on! Jää ihan keskenäs paskottelemaanm tänne, ei kiinnosta.
Narsisti tai muu toksinen hullu yritti siirtää omaa pahaa oloaan sinuun ja provosoida sinut räjähtämään. No, lopulta räjähdit, mutta varmaan tämä case opetti, että jo seuraavan kerran ekan paskaa-kuiskauksen jälkeen lähdet menemään. Terve ihminen ei tee tuollaista kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan kuin ketjun mies. Uupunut, loppuunajettu, loppuunpalanut, masentunut, loppu, loppu, loppu. Ilmeisesti minulla on toinen nainen jossain tuolla. Haistakaahan paska.
Tiedän tasan mitä päässäsi pyörii. Iteltäkin puuttuu ilmeisesti se toinen nainen.
Haistakaahan itse paska ja opetelkaa puhumaan ja hakemaan apua sekä olemaan kumppaneita parisuhteessa. Ja jos nainen ei ole kykenevä kumppanuuteen niin sitten vaan eri teille niin johan sen loppuunajettu olokin rupeaa helpottamaan.
Rakastaminen muuttuu ystävyydeksi ja sitten luottoystävyydeksi. Periaateessa voi olla jopa parempaa kuin rakkaus. Itse elän siinä luottoystävyysvaiheessa. Toinen välittää toisesta. Moni varmaan imee herneen nennulii8nsa siihen, että rakkaus muuttuu ajan kuluessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika selva tapaus minusta. Todennakoisesti on toinen nainen.
Mutta vaikka ei olisikaan, pointti on se ettei tuollaista kaytosta tarvitse loputtomiin sietaa puolisoltaan oli sen syy mika tahansa. Jos mies on vasynyt eika siksi muka sieda minua niin helposti se ongelma ratkeaa: huomenna on eropaperit keittion poydalla ja omat laukut pakattu. Mies saa olla sen jalkeen ihan rauhassa minun puolestani. Lepaa oikein olan takaa ja hoidattaa itse stressinsa ja paanuppinsa, ei ole minun asiani enaa. Kai aikuinen osaa hakea apua itselleen jos sellaista tarvitsee. Kun keskusteluapua olen jo tarjonnut ja se vaan suututtaa, niin saa olla.
Ihme kynnysmattoja talla palstalla. Etteko te edes ikina suutu kunnolla? Se olisi normaali reaktio tuollaiseen perseilyyn.
Ap, kuvauksesi oli aivan kuin meillä, puolen vuoden ajan ennen kuin ilmoitti erosta ja ihastuneensa toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ethän sinä saa sitä puhumaan, jos se ei itse halua/päätä aukaista suutaan ja puhua. Sano, että olet halukas itse puhumaan ja kuuntelemaan mikä hänellä on ja työstämään myös omaa osuuttasi asiaan jos sellaiselle on tarvetta. Pyydät miettimään ja että palaatte asiaan myöhemmin.
Jos ei ala puhua ja sama meininki jatkuu niin itse kertoisin seuraavaksi että tuollainen meininki saa minutkin voimaan huonosti ja haluan erota tai olla "tauolla" kunnes mies saa selvitettyä päänsä ja sen mitä haluaa.
Miehet on aikuisia ihmisiä ja heillä on vastuu omasta päästään ja kommunikoinnista, ei naisten tarvitse miettiä hokkuspokkustemppuja ja ottaa vastuuta toisesta aikuisesta. Jos ei normaali huomioiminen kannustaminen ja tukeminen riitä niin silloin kyseessä on jo joku terapeuttista osaamista vaativa ongelma mutta siihenkin sen miehen pitää itse olla motivoitunut.
Ap, katso tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, katso tämä
Voisithan sä vähän referoida tuohon, että mitä tossa on.
Aiheena:
"When somebody shows you who they are, believe them"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä voi olla toinen tai sitten mies on ihastunut toiseen. Jo pelkkä ihastuminen toiseen naiseen voi tehdä miehestä etään ja äksyilevän, koska mies kokee, että jotenkin pettää ihastustaan, jos antaa oman vaimonsa kosketella itseään, pussailla, jne. Kuulostaa toki sairaalta, koska todellisuudessahan mies pettää omaa vaimoaan, mutta mies ajattelee pettävänsä toista naistaan. Vaimosta on tullut itsestäänselvyys, jota saa kohdella miten vain - koska onhan "vaimo hirveä nalkuttava kana". Tai jos vaimo ei oikeasti ole tällainen, niin mies luo tilanteista, joissa kenestä tahansa naisesta voi tulla tällainen "nalkuttava vaimoke".
Tätä keskustelua on ollut vaikeaa lukea, koska AP ei vaikuta pitävän puoliaan kunnolla ja ei vaadi mieheltään selitystä - vaan alistuu sille, että mies ei vaan puhu ja kiertelee. Kiinnostaisi myös tietää, miten AP ottaa asian puheeksi ja miten puhuu miehelleen.
Kiitän tuosta mieltä avaavasta teoriastasi siitä, että se pettäjä kokeekin olevansa uskoton sille uudelle, jos on aviopuolisonsa kanssa ja on siitä syystä etäinen ja vttumainen, outo ja tiuskiva.
Välinpitämätön lasten kasvatuksen suhteen eikä kerro mikä vialla.
Olen kokenut tuollaisen yhtäkkisen muutoksen puolisossani muinoin enkä nähin päiviin asti ole ymmärtänyt, että miksi minua piti inhota ja jopa syyttää uskottomuudesta, kun itse oli ollut.
Ne ajat olivat helvettiä, hän särki sydämeni ja itkin paljon.
Olemme jatkaneet yhdessä ja asia on puitu silloin aikanaan, mutta koskaan en unohda sitä, vaikken siitä enää lupaukseni mukaan puhukaan.No menneet ovat menneitä ja tulee niitä hyviäkin vuosia, riippuu siitä miten jaksaa.
Olen myös kokenut ja asia on juuri noin. Lisäksi pettäjä saattaa olla siitä kakkosesta äärimmäisen mustasukkainen, etenkin, jos kyseessä on sinkkunainen. Sen vuoksi sitten tehdään perhejuttuja, annetaan vaimon laittaa niitä someen, eli yritetään saada kakkonen tuntemaan mustasukkaisuutta myös.
Tuo uskottomuudesta syytteleminenkään ei johdu siitä, että mies olisi vaimosta mustasukkainen, vaan toiveajattelua: että vaimollakin olisi joku toinen, sittenhän olisi puntit tasan. Lisäksi jos vaimosta kuitenkin vielä välitetään, kuten asia usein on, vaikka pää onkin kakkosen takia sekaisin, niin toivotaan mielen perukalla, että vaimo ei jäisikään yksin, vaan hänelläkin on jo joku, kenen luo mennä. Että erotaan tässä kauniisti kumpikin uuden elämän löytäneenä. Tai siinä ilkeämmässä tapauksessa, eron tullessa voi sanoa, että itekin oot.
Hurjaa on tuokin, että yhdessä jatketaan ja toiselta kiristetään lupaus, että asiasta ei enää saa edes puhua. Meillä loppui juuri tuohon, että moista lupausta en suostunut antamaan. On ihan sama, mikä kriisi suhteessa on ollut, se on kriisi, josta toipuminen vaatii puhumista niin paljon kuin toisella tai kummallakin on asiasta sanottavaa.
No, olisi loppunut kyllä siihenkin, kun tajusin, miten tuo pettämisen mekaniikka ja fysiikka oikein toimii. Eli miten totaalisen kokonaisvaltaisesti miehen elämä pyöri itsensä ja kakkosen ympärillä ja me olimme vain haittatekijä, este. Kun sitten asioista tulikin totta, oltiinkin eri mieltä, tehän sitä olette koko ajan olleet se tärkein ja lapsellinen eihän tää nyt näin voi mennä. Mä vaan vähän sitä sun tätä.
Kävi ilmi, että mies todella tarvitsi minua, sillä kakkonen oli näitä, jotka käyttävät ukkomiehiä vain seksiin. Se sitten loppui, kun taustalla ei enää ollutkaan vaimoa ja perhettä takaamassa kakkoselle sitä, mitä hakikin. Tavallinen pettäjätarina tämäkin.
Joten, jos sarkasmi sallitaan, ota sinäkin ap juu vaan tosissasi miehesi puheet, että hän tarvitsee teitä...
Meni kylmät väreet. Tajusin jotain, mitä en ymmärtänyt omassa erossani. Ihmettelin, miksi mies, joka ilmiselvästi on täysin hurahtanut ja ei edes kunnolla peitellyt suhdettaan, kuitenkin halusi jatkaa avioliitossa.
Hän esitti kaikenlaisia juttuja, kiristi rahalla ja lapsilla, selitti, miksi meidän kuitenkin pitäisi jatkaa. Hän ei tuntunut ymmärtävän, että se nyt ei enää tässä tilanteessa ole millään, ei millään tapaa mahdollista. Ajattelin, että hän on täysin seonnut. Niin varmasti olikin, mutta tosiaan lie kyse tuosta, että hän vain näki itsensä ja kakkosen ja kaiken muun olisi pitänyt taipua tukemaan sitä kuviota. Jotta kakkonen ei lähde.
Suutuin vuosien päästä uudeleen, mutta toisaalta, tulipa varmistettua miten oikea päätös ero oli.
Onko teidän muiden miehet olleet näin hulluja?
Voi veikkonen.
Omani ehdotti, että viikko-viikko tarkoittaisi sitä, että hän asuu toisen viikon uuden naisen luona ja toisena viikkona nainen + hän tulisi kotiimme, jolloin minä siirtyisin yksiöön. Näin kätevästi toimien myös voisimme jatkaa kulujen jakamista puoliksi, koska eihän tässä nyt kannata mitään osituksia tehdä. Vetosi siihen, että jalosti haluaa säilyttää lasten kodin.
Ihmettelin minä sitä naistakin, jos moiseen suostuisi, mutta epäilin kyllä, että onko tämä mahtava järjestely päässyt edes arvioitavakseen, ennen kuin se lytättiin toimimattomana. Luulen, että hänen kuulemansa tarina on, että ex-paholainen vie tuhkatkin uunista.
Mun ex mies ehdotti täysin tätä samaa! Ja uusi naikkonen asui itse asiassa korttelin päässä. Ex perusteli tätä meidän talon myymättä jättämistä juurikin sillä että lasten koti säilyy ja vanhempien vuoroviikkoilua sillä, että hänellä pitää jäädä rahaa huvitteluun ja matkusteluun.
Ehdotuksen mukaan exä olisi ollut etäviikkonsa uuden naisen ja naisen lasten luona korttelin päässä. Ja lähiviikoiksi hän olisi tullut naisen ja naisen lasten kanssa minun ja exän omistamaan taloon minun siirtyessä johonkin yksiöön, minkä hankkisin itselleni.
En todellakaan suostunut. Olisi kyllä siis eron jälkeen minun rahat kelvannut kulujen jakamiseen. Sairasta.
Pettäjämiesten itsekkyys on täysin käsittämätöntä ja sitä ex vaimoa kohdellaan hyödykkeenä jos vain voidaan. Älkää nyt hyvät naiset suostuko siihen!
Keino millä sain exän suostumaan omaisuuden ositukseen oli, että vannoin kädet ristissä että vaikka hän petti niin lupasin olla hänen ystävänsä ja että kyläilemme kahvittelulavereina toistemme luona eron jälkeen. Valehtelin. Kun sain nimen osituspaperiin blokkasin miehen joka paikasta ja no contact. Lasten asiat hoidan vain sähköpostilla. Mulla ei ollut mitään syytä pitää lupausta kaverisuhteesta 20 vuoden avioliiton jälkeen, ei mieskään pitänyt avioliittovalaansa olla uskollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä voi olla toinen tai sitten mies on ihastunut toiseen. Jo pelkkä ihastuminen toiseen naiseen voi tehdä miehestä etään ja äksyilevän, koska mies kokee, että jotenkin pettää ihastustaan, jos antaa oman vaimonsa kosketella itseään, pussailla, jne. Kuulostaa toki sairaalta, koska todellisuudessahan mies pettää omaa vaimoaan, mutta mies ajattelee pettävänsä toista naistaan. Vaimosta on tullut itsestäänselvyys, jota saa kohdella miten vain - koska onhan "vaimo hirveä nalkuttava kana". Tai jos vaimo ei oikeasti ole tällainen, niin mies luo tilanteista, joissa kenestä tahansa naisesta voi tulla tällainen "nalkuttava vaimoke".
Tätä keskustelua on ollut vaikeaa lukea, koska AP ei vaikuta pitävän puoliaan kunnolla ja ei vaadi mieheltään selitystä - vaan alistuu sille, että mies ei vaan puhu ja kiertelee. Kiinnostaisi myös tietää, miten AP ottaa asian puheeksi ja miten puhuu miehelleen.
Kiitän tuosta mieltä avaavasta teoriastasi siitä, että se pettäjä kokeekin olevansa uskoton sille uudelle, jos on aviopuolisonsa kanssa ja on siitä syystä etäinen ja vttumainen, outo ja tiuskiva.
Välinpitämätön lasten kasvatuksen suhteen eikä kerro mikä vialla.
Olen kokenut tuollaisen yhtäkkisen muutoksen puolisossani muinoin enkä nähin päiviin asti ole ymmärtänyt, että miksi minua piti inhota ja jopa syyttää uskottomuudesta, kun itse oli ollut.
Ne ajat olivat helvettiä, hän särki sydämeni ja itkin paljon.
Olemme jatkaneet yhdessä ja asia on puitu silloin aikanaan, mutta koskaan en unohda sitä, vaikken siitä enää lupaukseni mukaan puhukaan.No menneet ovat menneitä ja tulee niitä hyviäkin vuosia, riippuu siitä miten jaksaa.
Olen myös kokenut ja asia on juuri noin. Lisäksi pettäjä saattaa olla siitä kakkosesta äärimmäisen mustasukkainen, etenkin, jos kyseessä on sinkkunainen. Sen vuoksi sitten tehdään perhejuttuja, annetaan vaimon laittaa niitä someen, eli yritetään saada kakkonen tuntemaan mustasukkaisuutta myös.
Tuo uskottomuudesta syytteleminenkään ei johdu siitä, että mies olisi vaimosta mustasukkainen, vaan toiveajattelua: että vaimollakin olisi joku toinen, sittenhän olisi puntit tasan. Lisäksi jos vaimosta kuitenkin vielä välitetään, kuten asia usein on, vaikka pää onkin kakkosen takia sekaisin, niin toivotaan mielen perukalla, että vaimo ei jäisikään yksin, vaan hänelläkin on jo joku, kenen luo mennä. Että erotaan tässä kauniisti kumpikin uuden elämän löytäneenä. Tai siinä ilkeämmässä tapauksessa, eron tullessa voi sanoa, että itekin oot.
Hurjaa on tuokin, että yhdessä jatketaan ja toiselta kiristetään lupaus, että asiasta ei enää saa edes puhua. Meillä loppui juuri tuohon, että moista lupausta en suostunut antamaan. On ihan sama, mikä kriisi suhteessa on ollut, se on kriisi, josta toipuminen vaatii puhumista niin paljon kuin toisella tai kummallakin on asiasta sanottavaa.
No, olisi loppunut kyllä siihenkin, kun tajusin, miten tuo pettämisen mekaniikka ja fysiikka oikein toimii. Eli miten totaalisen kokonaisvaltaisesti miehen elämä pyöri itsensä ja kakkosen ympärillä ja me olimme vain haittatekijä, este. Kun sitten asioista tulikin totta, oltiinkin eri mieltä, tehän sitä olette koko ajan olleet se tärkein ja lapsellinen eihän tää nyt näin voi mennä. Mä vaan vähän sitä sun tätä.
Kävi ilmi, että mies todella tarvitsi minua, sillä kakkonen oli näitä, jotka käyttävät ukkomiehiä vain seksiin. Se sitten loppui, kun taustalla ei enää ollutkaan vaimoa ja perhettä takaamassa kakkoselle sitä, mitä hakikin. Tavallinen pettäjätarina tämäkin.
Joten, jos sarkasmi sallitaan, ota sinäkin ap juu vaan tosissasi miehesi puheet, että hän tarvitsee teitä...
Meni kylmät väreet. Tajusin jotain, mitä en ymmärtänyt omassa erossani. Ihmettelin, miksi mies, joka ilmiselvästi on täysin hurahtanut ja ei edes kunnolla peitellyt suhdettaan, kuitenkin halusi jatkaa avioliitossa.
Hän esitti kaikenlaisia juttuja, kiristi rahalla ja lapsilla, selitti, miksi meidän kuitenkin pitäisi jatkaa. Hän ei tuntunut ymmärtävän, että se nyt ei enää tässä tilanteessa ole millään, ei millään tapaa mahdollista. Ajattelin, että hän on täysin seonnut. Niin varmasti olikin, mutta tosiaan lie kyse tuosta, että hän vain näki itsensä ja kakkosen ja kaiken muun olisi pitänyt taipua tukemaan sitä kuviota. Jotta kakkonen ei lähde.
Suutuin vuosien päästä uudeleen, mutta toisaalta, tulipa varmistettua miten oikea päätös ero oli.
Onko teidän muiden miehet olleet näin hulluja?
Voi veikkonen.
Omani ehdotti, että viikko-viikko tarkoittaisi sitä, että hän asuu toisen viikon uuden naisen luona ja toisena viikkona nainen + hän tulisi kotiimme, jolloin minä siirtyisin yksiöön. Näin kätevästi toimien myös voisimme jatkaa kulujen jakamista puoliksi, koska eihän tässä nyt kannata mitään osituksia tehdä. Vetosi siihen, että jalosti haluaa säilyttää lasten kodin.
Ihmettelin minä sitä naistakin, jos moiseen suostuisi, mutta epäilin kyllä, että onko tämä mahtava järjestely päässyt edes arvioitavakseen, ennen kuin se lytättiin toimimattomana. Luulen, että hänen kuulemansa tarina on, että ex-paholainen vie tuhkatkin uunista.
Mun ex mies ehdotti täysin tätä samaa! Ja uusi naikkonen asui itse asiassa korttelin päässä. Ex perusteli tätä meidän talon myymättä jättämistä juurikin sillä että lasten koti säilyy ja vanhempien vuoroviikkoilua sillä, että hänellä pitää jäädä rahaa huvitteluun ja matkusteluun.
Ehdotuksen mukaan exä olisi ollut etäviikkonsa uuden naisen ja naisen lasten luona korttelin päässä. Ja lähiviikoiksi hän olisi tullut naisen ja naisen lasten kanssa minun ja exän omistamaan taloon minun siirtyessä johonkin yksiöön, minkä hankkisin itselleni.
En todellakaan suostunut. Olisi kyllä siis eron jälkeen minun rahat kelvannut kulujen jakamiseen. Sairasta.
Pettäjämiesten itsekkyys on täysin käsittämätöntä ja sitä ex vaimoa kohdellaan hyödykkeenä jos vain voidaan. Älkää nyt hyvät naiset suostuko siihen!
Keino millä sain exän suostumaan omaisuuden ositukseen oli, että vannoin kädet ristissä että vaikka hän petti niin lupasin olla hänen ystävänsä ja että kyläilemme kahvittelulavereina toistemme luona eron jälkeen. Valehtelin. Kun sain nimen osituspaperiin blokkasin miehen joka paikasta ja no contact. Lasten asiat hoidan vain sähköpostilla. Mulla ei ollut mitään syytä pitää lupausta kaverisuhteesta 20 vuoden avioliiton jälkeen, ei mieskään pitänyt avioliittovalaansa olla uskollinen.
Mulla oli 16 vuoden avioliitto ja äijä kanssa hommasi toisen naisen.
Mites teillä noi lasten tapaamiset? Näkeekö mies kuinka paljon lapsia?
Meillä mies jätti lapsetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä voi olla toinen tai sitten mies on ihastunut toiseen. Jo pelkkä ihastuminen toiseen naiseen voi tehdä miehestä etään ja äksyilevän, koska mies kokee, että jotenkin pettää ihastustaan, jos antaa oman vaimonsa kosketella itseään, pussailla, jne. Kuulostaa toki sairaalta, koska todellisuudessahan mies pettää omaa vaimoaan, mutta mies ajattelee pettävänsä toista naistaan. Vaimosta on tullut itsestäänselvyys, jota saa kohdella miten vain - koska onhan "vaimo hirveä nalkuttava kana". Tai jos vaimo ei oikeasti ole tällainen, niin mies luo tilanteista, joissa kenestä tahansa naisesta voi tulla tällainen "nalkuttava vaimoke".
Tätä keskustelua on ollut vaikeaa lukea, koska AP ei vaikuta pitävän puoliaan kunnolla ja ei vaadi mieheltään selitystä - vaan alistuu sille, että mies ei vaan puhu ja kiertelee. Kiinnostaisi myös tietää, miten AP ottaa asian puheeksi ja miten puhuu miehelleen.
Kiitän tuosta mieltä avaavasta teoriastasi siitä, että se pettäjä kokeekin olevansa uskoton sille uudelle, jos on aviopuolisonsa kanssa ja on siitä syystä etäinen ja vttumainen, outo ja tiuskiva.
Välinpitämätön lasten kasvatuksen suhteen eikä kerro mikä vialla.
Olen kokenut tuollaisen yhtäkkisen muutoksen puolisossani muinoin enkä nähin päiviin asti ole ymmärtänyt, että miksi minua piti inhota ja jopa syyttää uskottomuudesta, kun itse oli ollut.
Ne ajat olivat helvettiä, hän särki sydämeni ja itkin paljon.
Olemme jatkaneet yhdessä ja asia on puitu silloin aikanaan, mutta koskaan en unohda sitä, vaikken siitä enää lupaukseni mukaan puhukaan.No menneet ovat menneitä ja tulee niitä hyviäkin vuosia, riippuu siitä miten jaksaa.
Olen myös kokenut ja asia on juuri noin. Lisäksi pettäjä saattaa olla siitä kakkosesta äärimmäisen mustasukkainen, etenkin, jos kyseessä on sinkkunainen. Sen vuoksi sitten tehdään perhejuttuja, annetaan vaimon laittaa niitä someen, eli yritetään saada kakkonen tuntemaan mustasukkaisuutta myös.
Tuo uskottomuudesta syytteleminenkään ei johdu siitä, että mies olisi vaimosta mustasukkainen, vaan toiveajattelua: että vaimollakin olisi joku toinen, sittenhän olisi puntit tasan. Lisäksi jos vaimosta kuitenkin vielä välitetään, kuten asia usein on, vaikka pää onkin kakkosen takia sekaisin, niin toivotaan mielen perukalla, että vaimo ei jäisikään yksin, vaan hänelläkin on jo joku, kenen luo mennä. Että erotaan tässä kauniisti kumpikin uuden elämän löytäneenä. Tai siinä ilkeämmässä tapauksessa, eron tullessa voi sanoa, että itekin oot.
Hurjaa on tuokin, että yhdessä jatketaan ja toiselta kiristetään lupaus, että asiasta ei enää saa edes puhua. Meillä loppui juuri tuohon, että moista lupausta en suostunut antamaan. On ihan sama, mikä kriisi suhteessa on ollut, se on kriisi, josta toipuminen vaatii puhumista niin paljon kuin toisella tai kummallakin on asiasta sanottavaa.
No, olisi loppunut kyllä siihenkin, kun tajusin, miten tuo pettämisen mekaniikka ja fysiikka oikein toimii. Eli miten totaalisen kokonaisvaltaisesti miehen elämä pyöri itsensä ja kakkosen ympärillä ja me olimme vain haittatekijä, este. Kun sitten asioista tulikin totta, oltiinkin eri mieltä, tehän sitä olette koko ajan olleet se tärkein ja lapsellinen eihän tää nyt näin voi mennä. Mä vaan vähän sitä sun tätä.
Kävi ilmi, että mies todella tarvitsi minua, sillä kakkonen oli näitä, jotka käyttävät ukkomiehiä vain seksiin. Se sitten loppui, kun taustalla ei enää ollutkaan vaimoa ja perhettä takaamassa kakkoselle sitä, mitä hakikin. Tavallinen pettäjätarina tämäkin.
Joten, jos sarkasmi sallitaan, ota sinäkin ap juu vaan tosissasi miehesi puheet, että hän tarvitsee teitä...
Meni kylmät väreet. Tajusin jotain, mitä en ymmärtänyt omassa erossani. Ihmettelin, miksi mies, joka ilmiselvästi on täysin hurahtanut ja ei edes kunnolla peitellyt suhdettaan, kuitenkin halusi jatkaa avioliitossa.
Hän esitti kaikenlaisia juttuja, kiristi rahalla ja lapsilla, selitti, miksi meidän kuitenkin pitäisi jatkaa. Hän ei tuntunut ymmärtävän, että se nyt ei enää tässä tilanteessa ole millään, ei millään tapaa mahdollista. Ajattelin, että hän on täysin seonnut. Niin varmasti olikin, mutta tosiaan lie kyse tuosta, että hän vain näki itsensä ja kakkosen ja kaiken muun olisi pitänyt taipua tukemaan sitä kuviota. Jotta kakkonen ei lähde.
Suutuin vuosien päästä uudeleen, mutta toisaalta, tulipa varmistettua miten oikea päätös ero oli.
Onko teidän muiden miehet olleet näin hulluja?
Voi veikkonen.
Omani ehdotti, että viikko-viikko tarkoittaisi sitä, että hän asuu toisen viikon uuden naisen luona ja toisena viikkona nainen + hän tulisi kotiimme, jolloin minä siirtyisin yksiöön. Näin kätevästi toimien myös voisimme jatkaa kulujen jakamista puoliksi, koska eihän tässä nyt kannata mitään osituksia tehdä. Vetosi siihen, että jalosti haluaa säilyttää lasten kodin.
Ihmettelin minä sitä naistakin, jos moiseen suostuisi, mutta epäilin kyllä, että onko tämä mahtava järjestely päässyt edes arvioitavakseen, ennen kuin se lytättiin toimimattomana. Luulen, että hänen kuulemansa tarina on, että ex-paholainen vie tuhkatkin uunista.
Mun ex mies ehdotti täysin tätä samaa! Ja uusi naikkonen asui itse asiassa korttelin päässä. Ex perusteli tätä meidän talon myymättä jättämistä juurikin sillä että lasten koti säilyy ja vanhempien vuoroviikkoilua sillä, että hänellä pitää jäädä rahaa huvitteluun ja matkusteluun.
Ehdotuksen mukaan exä olisi ollut etäviikkonsa uuden naisen ja naisen lasten luona korttelin päässä. Ja lähiviikoiksi hän olisi tullut naisen ja naisen lasten kanssa minun ja exän omistamaan taloon minun siirtyessä johonkin yksiöön, minkä hankkisin itselleni.
En todellakaan suostunut. Olisi kyllä siis eron jälkeen minun rahat kelvannut kulujen jakamiseen. Sairasta.
Pettäjämiesten itsekkyys on täysin käsittämätöntä ja sitä ex vaimoa kohdellaan hyödykkeenä jos vain voidaan. Älkää nyt hyvät naiset suostuko siihen!
Keino millä sain exän suostumaan omaisuuden ositukseen oli, että vannoin kädet ristissä että vaikka hän petti niin lupasin olla hänen ystävänsä ja että kyläilemme kahvittelulavereina toistemme luona eron jälkeen. Valehtelin. Kun sain nimen osituspaperiin blokkasin miehen joka paikasta ja no contact. Lasten asiat hoidan vain sähköpostilla. Mulla ei ollut mitään syytä pitää lupausta kaverisuhteesta 20 vuoden avioliiton jälkeen, ei mieskään pitänyt avioliittovalaansa olla uskollinen.
Mulla oli 16 vuoden avioliitto ja äijä kanssa hommasi toisen naisen.
Mites teillä noi lasten tapaamiset? Näkeekö mies kuinka paljon lapsia?
Meillä mies jätti lapsetkin.
Lapset 50/50 enkä muuhun suostu.
Mies oli tunnustanut jokin aika sitten luotettavalle tuttavalle että ei ole onnellinen uuden naisen kanssa ja että ei voi sietää naisen lapsia. Oli myös sanonut että hänellä on rahat lopussa. Karma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä voi olla toinen tai sitten mies on ihastunut toiseen. Jo pelkkä ihastuminen toiseen naiseen voi tehdä miehestä etään ja äksyilevän, koska mies kokee, että jotenkin pettää ihastustaan, jos antaa oman vaimonsa kosketella itseään, pussailla, jne. Kuulostaa toki sairaalta, koska todellisuudessahan mies pettää omaa vaimoaan, mutta mies ajattelee pettävänsä toista naistaan. Vaimosta on tullut itsestäänselvyys, jota saa kohdella miten vain - koska onhan "vaimo hirveä nalkuttava kana". Tai jos vaimo ei oikeasti ole tällainen, niin mies luo tilanteista, joissa kenestä tahansa naisesta voi tulla tällainen "nalkuttava vaimoke".
Tätä keskustelua on ollut vaikeaa lukea, koska AP ei vaikuta pitävän puoliaan kunnolla ja ei vaadi mieheltään selitystä - vaan alistuu sille, että mies ei vaan puhu ja kiertelee. Kiinnostaisi myös tietää, miten AP ottaa asian puheeksi ja miten puhuu miehelleen.
Kiitän tuosta mieltä avaavasta teoriastasi siitä, että se pettäjä kokeekin olevansa uskoton sille uudelle, jos on aviopuolisonsa kanssa ja on siitä syystä etäinen ja vttumainen, outo ja tiuskiva.
Välinpitämätön lasten kasvatuksen suhteen eikä kerro mikä vialla.
Olen kokenut tuollaisen yhtäkkisen muutoksen puolisossani muinoin enkä nähin päiviin asti ole ymmärtänyt, että miksi minua piti inhota ja jopa syyttää uskottomuudesta, kun itse oli ollut.
Ne ajat olivat helvettiä, hän särki sydämeni ja itkin paljon.
Olemme jatkaneet yhdessä ja asia on puitu silloin aikanaan, mutta koskaan en unohda sitä, vaikken siitä enää lupaukseni mukaan puhukaan.No menneet ovat menneitä ja tulee niitä hyviäkin vuosia, riippuu siitä miten jaksaa.
Olen myös kokenut ja asia on juuri noin. Lisäksi pettäjä saattaa olla siitä kakkosesta äärimmäisen mustasukkainen, etenkin, jos kyseessä on sinkkunainen. Sen vuoksi sitten tehdään perhejuttuja, annetaan vaimon laittaa niitä someen, eli yritetään saada kakkonen tuntemaan mustasukkaisuutta myös.
Tuo uskottomuudesta syytteleminenkään ei johdu siitä, että mies olisi vaimosta mustasukkainen, vaan toiveajattelua: että vaimollakin olisi joku toinen, sittenhän olisi puntit tasan. Lisäksi jos vaimosta kuitenkin vielä välitetään, kuten asia usein on, vaikka pää onkin kakkosen takia sekaisin, niin toivotaan mielen perukalla, että vaimo ei jäisikään yksin, vaan hänelläkin on jo joku, kenen luo mennä. Että erotaan tässä kauniisti kumpikin uuden elämän löytäneenä. Tai siinä ilkeämmässä tapauksessa, eron tullessa voi sanoa, että itekin oot.
Hurjaa on tuokin, että yhdessä jatketaan ja toiselta kiristetään lupaus, että asiasta ei enää saa edes puhua. Meillä loppui juuri tuohon, että moista lupausta en suostunut antamaan. On ihan sama, mikä kriisi suhteessa on ollut, se on kriisi, josta toipuminen vaatii puhumista niin paljon kuin toisella tai kummallakin on asiasta sanottavaa.
No, olisi loppunut kyllä siihenkin, kun tajusin, miten tuo pettämisen mekaniikka ja fysiikka oikein toimii. Eli miten totaalisen kokonaisvaltaisesti miehen elämä pyöri itsensä ja kakkosen ympärillä ja me olimme vain haittatekijä, este. Kun sitten asioista tulikin totta, oltiinkin eri mieltä, tehän sitä olette koko ajan olleet se tärkein ja lapsellinen eihän tää nyt näin voi mennä. Mä vaan vähän sitä sun tätä.
Kävi ilmi, että mies todella tarvitsi minua, sillä kakkonen oli näitä, jotka käyttävät ukkomiehiä vain seksiin. Se sitten loppui, kun taustalla ei enää ollutkaan vaimoa ja perhettä takaamassa kakkoselle sitä, mitä hakikin. Tavallinen pettäjätarina tämäkin.
Joten, jos sarkasmi sallitaan, ota sinäkin ap juu vaan tosissasi miehesi puheet, että hän tarvitsee teitä...
Meni kylmät väreet. Tajusin jotain, mitä en ymmärtänyt omassa erossani. Ihmettelin, miksi mies, joka ilmiselvästi on täysin hurahtanut ja ei edes kunnolla peitellyt suhdettaan, kuitenkin halusi jatkaa avioliitossa.
Hän esitti kaikenlaisia juttuja, kiristi rahalla ja lapsilla, selitti, miksi meidän kuitenkin pitäisi jatkaa. Hän ei tuntunut ymmärtävän, että se nyt ei enää tässä tilanteessa ole millään, ei millään tapaa mahdollista. Ajattelin, että hän on täysin seonnut. Niin varmasti olikin, mutta tosiaan lie kyse tuosta, että hän vain näki itsensä ja kakkosen ja kaiken muun olisi pitänyt taipua tukemaan sitä kuviota. Jotta kakkonen ei lähde.
Suutuin vuosien päästä uudeleen, mutta toisaalta, tulipa varmistettua miten oikea päätös ero oli.
Onko teidän muiden miehet olleet näin hulluja?
Voi veikkonen.
Omani ehdotti, että viikko-viikko tarkoittaisi sitä, että hän asuu toisen viikon uuden naisen luona ja toisena viikkona nainen + hän tulisi kotiimme, jolloin minä siirtyisin yksiöön. Näin kätevästi toimien myös voisimme jatkaa kulujen jakamista puoliksi, koska eihän tässä nyt kannata mitään osituksia tehdä. Vetosi siihen, että jalosti haluaa säilyttää lasten kodin.
Ihmettelin minä sitä naistakin, jos moiseen suostuisi, mutta epäilin kyllä, että onko tämä mahtava järjestely päässyt edes arvioitavakseen, ennen kuin se lytättiin toimimattomana. Luulen, että hänen kuulemansa tarina on, että ex-paholainen vie tuhkatkin uunista.
Mun ex mies ehdotti täysin tätä samaa! Ja uusi naikkonen asui itse asiassa korttelin päässä. Ex perusteli tätä meidän talon myymättä jättämistä juurikin sillä että lasten koti säilyy ja vanhempien vuoroviikkoilua sillä, että hänellä pitää jäädä rahaa huvitteluun ja matkusteluun.
Ehdotuksen mukaan exä olisi ollut etäviikkonsa uuden naisen ja naisen lasten luona korttelin päässä. Ja lähiviikoiksi hän olisi tullut naisen ja naisen lasten kanssa minun ja exän omistamaan taloon minun siirtyessä johonkin yksiöön, minkä hankkisin itselleni.
En todellakaan suostunut. Olisi kyllä siis eron jälkeen minun rahat kelvannut kulujen jakamiseen. Sairasta.
Pettäjämiesten itsekkyys on täysin käsittämätöntä ja sitä ex vaimoa kohdellaan hyödykkeenä jos vain voidaan. Älkää nyt hyvät naiset suostuko siihen!
Keino millä sain exän suostumaan omaisuuden ositukseen oli, että vannoin kädet ristissä että vaikka hän petti niin lupasin olla hänen ystävänsä ja että kyläilemme kahvittelulavereina toistemme luona eron jälkeen. Valehtelin. Kun sain nimen osituspaperiin blokkasin miehen joka paikasta ja no contact. Lasten asiat hoidan vain sähköpostilla. Mulla ei ollut mitään syytä pitää lupausta kaverisuhteesta 20 vuoden avioliiton jälkeen, ei mieskään pitänyt avioliittovalaansa olla uskollinen.
Mulla oli 16 vuoden avioliitto ja äijä kanssa hommasi toisen naisen.
Mites teillä noi lasten tapaamiset? Näkeekö mies kuinka paljon lapsia?
Meillä mies jätti lapsetkin.
Lapset 50/50 enkä muuhun suostu.
Mies oli tunnustanut jokin aika sitten luotettavalle tuttavalle että ei ole onnellinen uuden naisen kanssa ja että ei voi sietää naisen lapsia. Oli myös sanonut että hänellä on rahat lopussa. Karma.
Luuli, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat loppu ja hautoo itsemurhaa masennuksissaan. Aika monen miehen ajankuva tällä hetkellä, ikävä kyllä.
Kyllä . Me ollaan keskiluokkainen perhe ja on käynyt mielessä useasti. Tulossa yt neuvottelut ja olen aivan loppu, mutten vaimolle ole puhunut mitään.
Itsemurhan tekemällä tulet tuhoamaan monen ihmisen elämän lopullisesti. Et voi ilmeisesti millään käsittää miten laajalle tekosi tulee vaikuttamaan eri ihmisten elämissä. Siitä ei koskaan pääse yli.
Sitä paitsi on paljon ihmisiä jotka tarvitsevat sinua ja tulevat kaipaamaan sinua ikuisesti. Älä missään nimessä päädy siihen tekoon. Mikään ei ole sen arvoista.Niin se saattaa tutua ettei mikään ole sen arvoista. Toisaalta, kuitenkin se elämänlanka on aika ohut. Ihmiselle joka harkitsee itsensä lopettamista (kuten itse jo parin vuoden ajan) se on ulospääsy. Ulospääsy häpeästä, konkurssista ja nöyryytyksestä.
Hoitoa / hoitopolkua ei voi ajatellakaan koska se romuttaisi henkivakuutuskorvauksen ja lainan takaisinmaksuturvan ehtojen myötä korvauksen omaisille. Kuitenkin puhutaan noin 500K€ kokonaisuudesta.
Jos oma lapsesi olisi tekemässä konkurssia, kuinka neuvoisit häntä ratkaisemaan ongelman?
Edunsaajana on nimenomaan lapset, ei vaimo. Se kyllä pärjää ja löytää uuden pian!
Ei meidän lapsia ainakaan raha yhtään lohduttanut, kun isä kuoli. Poika on ajautunut traumansa takia narkkariksi. Meidän keississä on vaan se ero, ettei mies olisi halunnut kuolla. Hän olisi halunnut olla lapsille tukena elämässä ja nähdä mahdolliset tulevat lapsenlapsensakin.
Vierailija kirjoitti:
Melkein kaikissa parisuhteissa samaa.
Mikään ole vialla. Normaalia elämää
Oli sitten mies tai nainen.
Huhhuh. Näitä kommetteja lukiessani muistan taas kuinka onnekas olenkaan, kun olen löytänyt fiksun, ihanan, täysipäisen ja rakastavan miehen, jonka kanssa olemme yhteinen tiimi ja samalla puolella. Keskustelemme kaikista mahdollisista asioista keskenämme, kumpikin haluaa viettää toisen kanssa yhteistä aikaa mahdollisimman paljon ja sen takia myös harrastuksemme ovat yhteisiä. Keskinäinen rakkaus ja kunnioitus on vain syventynyt vuosien saatossa, kun arki on näyttänyt, ettei tämä kaikki ole vain silmänlumetta.
Ukollasi on ns. Toinen. Todennäköisimmin on ihastunut vahvasti johonkin naiseen. Veikkaan työkaveria. Huonotuulisuutensa johtuu juuri tuon tunteen peittelystä ja mehän kaikki tiedämme miten rakastuminen riuduttaa ja kaipaus saa kärsimättömäksi.
Ota asia puheeksi. Ukkosi tosin kieltää ensin kaiken, mutta mitä muutakaan tuossa voi tehdä?
Nimim. Kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä voi olla toinen tai sitten mies on ihastunut toiseen. Jo pelkkä ihastuminen toiseen naiseen voi tehdä miehestä etään ja äksyilevän, koska mies kokee, että jotenkin pettää ihastustaan, jos antaa oman vaimonsa kosketella itseään, pussailla, jne. Kuulostaa toki sairaalta, koska todellisuudessahan mies pettää omaa vaimoaan, mutta mies ajattelee pettävänsä toista naistaan. Vaimosta on tullut itsestäänselvyys, jota saa kohdella miten vain - koska onhan "vaimo hirveä nalkuttava kana". Tai jos vaimo ei oikeasti ole tällainen, niin mies luo tilanteista, joissa kenestä tahansa naisesta voi tulla tällainen "nalkuttava vaimoke".
Tätä keskustelua on ollut vaikeaa lukea, koska AP ei vaikuta pitävän puoliaan kunnolla ja ei vaadi mieheltään selitystä - vaan alistuu sille, että mies ei vaan puhu ja kiertelee. Kiinnostaisi myös tietää, miten AP ottaa asian puheeksi ja miten puhuu miehelleen.
Kiitän tuosta mieltä avaavasta teoriastasi siitä, että se pettäjä kokeekin olevansa uskoton sille uudelle, jos on aviopuolisonsa kanssa ja on siitä syystä etäinen ja vttumainen, outo ja tiuskiva.
Välinpitämätön lasten kasvatuksen suhteen eikä kerro mikä vialla.
Olen kokenut tuollaisen yhtäkkisen muutoksen puolisossani muinoin enkä nähin päiviin asti ole ymmärtänyt, että miksi minua piti inhota ja jopa syyttää uskottomuudesta, kun itse oli ollut.
Ne ajat olivat helvettiä, hän särki sydämeni ja itkin paljon.
Olemme jatkaneet yhdessä ja asia on puitu silloin aikanaan, mutta koskaan en unohda sitä, vaikken siitä enää lupaukseni mukaan puhukaan.No menneet ovat menneitä ja tulee niitä hyviäkin vuosia, riippuu siitä miten jaksaa.
Olen myös kokenut ja asia on juuri noin. Lisäksi pettäjä saattaa olla siitä kakkosesta äärimmäisen mustasukkainen, etenkin, jos kyseessä on sinkkunainen. Sen vuoksi sitten tehdään perhejuttuja, annetaan vaimon laittaa niitä someen, eli yritetään saada kakkonen tuntemaan mustasukkaisuutta myös.
Tuo uskottomuudesta syytteleminenkään ei johdu siitä, että mies olisi vaimosta mustasukkainen, vaan toiveajattelua: että vaimollakin olisi joku toinen, sittenhän olisi puntit tasan. Lisäksi jos vaimosta kuitenkin vielä välitetään, kuten asia usein on, vaikka pää onkin kakkosen takia sekaisin, niin toivotaan mielen perukalla, että vaimo ei jäisikään yksin, vaan hänelläkin on jo joku, kenen luo mennä. Että erotaan tässä kauniisti kumpikin uuden elämän löytäneenä. Tai siinä ilkeämmässä tapauksessa, eron tullessa voi sanoa, että itekin oot.
Hurjaa on tuokin, että yhdessä jatketaan ja toiselta kiristetään lupaus, että asiasta ei enää saa edes puhua. Meillä loppui juuri tuohon, että moista lupausta en suostunut antamaan. On ihan sama, mikä kriisi suhteessa on ollut, se on kriisi, josta toipuminen vaatii puhumista niin paljon kuin toisella tai kummallakin on asiasta sanottavaa.
No, olisi loppunut kyllä siihenkin, kun tajusin, miten tuo pettämisen mekaniikka ja fysiikka oikein toimii. Eli miten totaalisen kokonaisvaltaisesti miehen elämä pyöri itsensä ja kakkosen ympärillä ja me olimme vain haittatekijä, este. Kun sitten asioista tulikin totta, oltiinkin eri mieltä, tehän sitä olette koko ajan olleet se tärkein ja lapsellinen eihän tää nyt näin voi mennä. Mä vaan vähän sitä sun tätä.
Kävi ilmi, että mies todella tarvitsi minua, sillä kakkonen oli näitä, jotka käyttävät ukkomiehiä vain seksiin. Se sitten loppui, kun taustalla ei enää ollutkaan vaimoa ja perhettä takaamassa kakkoselle sitä, mitä hakikin. Tavallinen pettäjätarina tämäkin.
Joten, jos sarkasmi sallitaan, ota sinäkin ap juu vaan tosissasi miehesi puheet, että hän tarvitsee teitä...
Meni kylmät väreet. Tajusin jotain, mitä en ymmärtänyt omassa erossani. Ihmettelin, miksi mies, joka ilmiselvästi on täysin hurahtanut ja ei edes kunnolla peitellyt suhdettaan, kuitenkin halusi jatkaa avioliitossa.
Hän esitti kaikenlaisia juttuja, kiristi rahalla ja lapsilla, selitti, miksi meidän kuitenkin pitäisi jatkaa. Hän ei tuntunut ymmärtävän, että se nyt ei enää tässä tilanteessa ole millään, ei millään tapaa mahdollista. Ajattelin, että hän on täysin seonnut. Niin varmasti olikin, mutta tosiaan lie kyse tuosta, että hän vain näki itsensä ja kakkosen ja kaiken muun olisi pitänyt taipua tukemaan sitä kuviota. Jotta kakkonen ei lähde.
Suutuin vuosien päästä uudeleen, mutta toisaalta, tulipa varmistettua miten oikea päätös ero oli.
Onko teidän muiden miehet olleet näin hulluja?
Voi veikkonen.
Omani ehdotti, että viikko-viikko tarkoittaisi sitä, että hän asuu toisen viikon uuden naisen luona ja toisena viikkona nainen + hän tulisi kotiimme, jolloin minä siirtyisin yksiöön. Näin kätevästi toimien myös voisimme jatkaa kulujen jakamista puoliksi, koska eihän tässä nyt kannata mitään osituksia tehdä. Vetosi siihen, että jalosti haluaa säilyttää lasten kodin.
Ihmettelin minä sitä naistakin, jos moiseen suostuisi, mutta epäilin kyllä, että onko tämä mahtava järjestely päässyt edes arvioitavakseen, ennen kuin se lytättiin toimimattomana. Luulen, että hänen kuulemansa tarina on, että ex-paholainen vie tuhkatkin uunista.
Mun ex mies ehdotti täysin tätä samaa! Ja uusi naikkonen asui itse asiassa korttelin päässä. Ex perusteli tätä meidän talon myymättä jättämistä juurikin sillä että lasten koti säilyy ja vanhempien vuoroviikkoilua sillä, että hänellä pitää jäädä rahaa huvitteluun ja matkusteluun.
Ehdotuksen mukaan exä olisi ollut etäviikkonsa uuden naisen ja naisen lasten luona korttelin päässä. Ja lähiviikoiksi hän olisi tullut naisen ja naisen lasten kanssa minun ja exän omistamaan taloon minun siirtyessä johonkin yksiöön, minkä hankkisin itselleni.
En todellakaan suostunut. Olisi kyllä siis eron jälkeen minun rahat kelvannut kulujen jakamiseen. Sairasta.
Pettäjämiesten itsekkyys on täysin käsittämätöntä ja sitä ex vaimoa kohdellaan hyödykkeenä jos vain voidaan. Älkää nyt hyvät naiset suostuko siihen!
Keino millä sain exän suostumaan omaisuuden ositukseen oli, että vannoin kädet ristissä että vaikka hän petti niin lupasin olla hänen ystävänsä ja että kyläilemme kahvittelulavereina toistemme luona eron jälkeen. Valehtelin. Kun sain nimen osituspaperiin blokkasin miehen joka paikasta ja no contact. Lasten asiat hoidan vain sähköpostilla. Mulla ei ollut mitään syytä pitää lupausta kaverisuhteesta 20 vuoden avioliiton jälkeen, ei mieskään pitänyt avioliittovalaansa olla uskollinen.
No niin, nyt on naisella itsetunto kohdallaan. Ihan oikein toimittu. Monet naiset on manipuloitu aivan liian kiltiksi ja antavat kaikessa periksi vaikka mies keksisi ties millaisia kenkkuuksia. Jos mies ei ole reilun ja rehellinen, miksi naisen kuuluisi olla kiva ja kiltti?
Masennus?