Lue keskustelun säännöt.
Monisairas omainen ja käytösongelmat
Mietteliäs
07.04.2023 |
Kyseessä alle 60 vuotias liikuntarajoitteinen henkilö, joka on sairastanut muutaman vuoden ja hänen jälkeläisensä (parikymppisiä, on omat työurat, opinnot ja toinen lapsista lisäksi vakavasti masentunut.) Siitä huolimatta ovat huolehtineet pitkälti kys. Henkilön talousasioista, kodista ja kodinhuollosta, sekä ulkopuolisen avun saannista ja muista asioinnista.
- Jos asiat eivät mene sovitusti tai käynti peruuntuu kys. henkilön luokse, alkaa välitön syyttely välinpitämättömyydestä, hänen hyväksikäytöstä, nimittelyt ja pyynnöt painumaan lie minne. Hän ei ole muistisairas, joka selittäisi tällaista käytöstä. Omaiset ovat olleet ns. Omaishoitajan roolissa, mutta ilman palkkaa. Toki sairastava hlö joskus lainannut/ antanut pieniä summia rahaa jälkeläisilleen.
Onko tämä siis ok ja omaisten siedettävä, vai mikä avuksi?
Kommentit (6)
Newsflash. Monet haukkuu vaikka eivät olisi sairaita. Tietenkin se henkilö on helppo leimata sairaaksi, joka ei käyttäydy tai puhu niinkuin jotkut haluavat. Onko ihan aggressiivinen? Sellainen ei kyllä hyväksyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen tulisi saada ammattiapua sekä sairauksiinsa että psyyken puolesta. Masennus aiheuttaa kiukkuisuutta. Jos hän on liikuntakyvytön ja täysin avustettava, koettakaa hakea hänelle laitospaikkaa esim Invaliliiton palvelutalosta. Eivät omaiset voi jatkuvasti hoitaa. Kertokaa päätökswstä hänelle yhdessä. Hän tarvitsee ammattilaisten apua monestakin syystä.
Jos hän kieltäytyy avusta tehkää huoliilmoitus missä kwrrotte tilanteen.
Voi vetää omat rajat. Voi sanoa että haukkuminen riittää. Voi kuunnella mikä hätänä ja mitä toivoisi. Jos joku meni ohi. Ehkei osaa pukea sanoiksi asioita. Onko lääkkeissä haittoja? Ehkä kivut liikaa? Alkoholi..?
Henkilö saatu julkisen avun piiriin, sekä hoitkotiin 2 vuoden odottelun jälkeen, mutta asenneongelmat jatkuvat silti - mikäli asiat eivät mene odotetusti. Juurikin esim. Jos omainen ei pääse sovitusti paikalle tai tapaamaan, alkaa välitön vouhkaaminen passiivisagressiivisesti hänen hyväksikäytöstään rahallisesti, (henkilö Kelan etuuksien piirissä), omaiset laiminlyövät häntä eikä välitä ja kysymykset siitä, miksi ei voi tulla/onko muka parempaa tekemistä.
Olen seurannut tilannetta sivusta nyt muutaman vuoden ja omaisiin tämä selkeästi siis jo vaikuttanut, toinen aikuisista lapsista joutunut jättämään töitä sekä opintoja välistä auttaakseen vanhempaansa, vaikka ollut henkilökohtaisia avustajia käytössä vielä kotona asuessaan (ei käyttänyt kaikkia saamiaan palveluita, vaan otti lapsiensa hoitavan useat arkipäiväiset asiat) Toinen aikuisista lapsista ollut sairaslomailla uupumuksen vuoksi ja silti julkinen terveydenhuolto odottaa kys. jälkipolven hoitavan vieläkin hänen vanhempansa taloudellisia asioitaan (kela/sosiaalitoimi) jne. Myös tämä sairastunut omainen ei näytä ymmärtävän jäkipolveaan kuinka kuormittavaa on hoitaa omat työt, opinnot, ihmissuhteet sekä oman vanhemman asiat.
Aiemmin ollut päihteiden runsasta kulutusta, joka ollut omiaan sairauksien kehittymisessä. Nykyään päihteetön (vahvat lääkkeet kyllä käytössä.) Ollut edeltävästi pitkäaikaistyötön, joten ehkä ymmärrys siksi ei riitä kuinka aikuisten lapsien on vaikea sovittaa oma elämä ja jatkuva omaisen asioiden hoito?
Ymmärrän sairastuneen mielialanvaihtelut, mutta henkilökohtaisesti en itse voisi lapsiani haukkua jos eivät pääsisikään käymään luonani kun haluavat viettää hektisestä arjesta vapaapäivän.
Ap
Persoonallisuushäiriö? Onko tutkittu?
Kieltämättä kyllä kuulostaa raskaalta tilanne, kun omaiset selkeästi haluaa auttaa,mutta eivät koe tulevansa arvostetuksi?
No, varmaan käy pidemmän päälle omaisille raskaaksi. Onko henkilöllä mielenterveyden kanssa haasteita?