Tervehditkö, kun sinua tervehditään? Ja missä päin asut?

Aina vastaan tervehdykseen ja usein tervehdin oma-aloitteisesti. Ainakin kaikki naapurit, työpaikalla vastaantulevat, ihmiset, joita näen usein aamuisin samassa bussissa jne. tervehdin. Uudellamaalla asun.

Tervehdin, ehkä karkeasti puolet vastaa. Turussa asun, täällä on aika juntti tapakulttuuri itään verrattuna. Helsingissä lyhyesti asuessa tosin ei vastannut tai tervehtinyt omatoimisesti juuri kukaan.

Tietysti tervehdin, hymyn kanssa jopa, monesti itse ensin.

Saatan jopa vaihtaa muutaman sanan lennossa esim. säästä, tai meneillään olevista touhuista.

Espoossa asun. 35 v.

Tottakai tervehdin vaikken tuntisikaan. Se kuuluu yleissivistykseen ja hyviin köytöstapoihin.

En tervehdi itse täysin ventovieraita kadulla (asun kaupungissa Savossa) mutta jos joku tuntematonkin tervehtii jossain, niin vastaan automaattisedti. Ei sitä edes tule ajateltua.

Tervehdin. Asun Helsingissä.

Yleiseen eurooppalaiseen tapakulttuuriin kuuluu vastata tervehdykseen. Moukat eivät vastaa.

Minun työpaikkani pukukopissa vaatteita vaihtaessa viereisen kaapin herra ei ikinä tervehdi. Se on jotenkin outoa. Omaan tervehdykseeni vastaa murahtamalla, joten olen katsonut paremmaksi olla enää tervehtimättä. Muuten työpaikassani onkin sitten varsin kohteliaita ihmisiä, monet sanovat lähtiessään että kiitos päivästä. Pääkaupunkiseutu

Asun pk-seudulla ja kyllä tervehdykseen lähes aina vastataan, osa ventovieraistakin tervehtii. Veljenvaimon tervehdys on vähän erilainen eli "Mitä sä täällä teet?", mutta hän onkin kotoisin muualta Suomesta.

Muutimme nykyiselle asuinalueelle omakotitaloon. Aluksi ei kukaan morjestanut, tututkin vaan tuijottivat vastaan ajaessa tyyliin kumman pokka kestää pitempään, eikä siis moikanneet takaisin. Vanhemmat ihmiset hymyilivät häpeillen ja käänsivät katseen maahan. Mikä näitä vaivaa?

Joo jos mua tervehditään. Jotkut pelokkaana kyräilee, koska vaistoaa, että kovin iloinen en ole, mutta syytä eivät valitettavasti tiedä, jos kuulisivat eivät ihmettelisi. Olisivat vain oikeasti kauhuissaan kaikesta, jos siis tietäisivät kaiken Ei mitään kevyitä ja harmittomia juttuja. Ja omiin tekoihin nähden täysin syytön kohteluun, joka paskamaista ja törkeää.

Tottakai tervehdin. Asun Vantaalla kerrostalossa

Juu, Etelä-Suomi.

Tietysti. Tervehdin kaikkia kotirapussa vastaan tulevia ja pihallakin ainakin niitä, joiden kanssa tulee katsekontakti.

Minulla on jonkinasteista kasvosokeutta, joten kaupassa vastaan tullessa en sitten välttämättä osaakaan moikata kuin niitä kaikista tutuimpia naapureita.

Olen itse ujo introvertti, joten tervehtimisistä huolimatta en yritä tehdä naapureihin lähempää tuttavuutta, eikä ole tullut naapureiden kanssa edes jutusteltua muutamien henkilöiden small talkiin vastaamista lukuunottamatta.

Mutta tervehtiminen ylipäätään on kiva, kohtelias tapa ja toivon, että naapurit tuntevat olonsa himppusta mukavammaksi kotikulmillaan sen takia, että heille hymyillään ja tervehditään, kun vastaan tullaan.

Asun Uudellamaalla ja olen kotoisin Espoosta.