Mies ilmoitti että pitää oman loman perheestään?!

Aah että kun voisin naisena tehdä saman! Ihan unelma!

Vierailija kirjoitti:

Toki voi pitää lomaviikkona, pidä sinäkin omasi: matkusta vaikka ystäviä ja sukulaisia tapaamaan. Mies tietenkin hoitaa perheen, ruokailut, pyykit ja siivoukset, joten pääset palaamaan siistiin kotiin. Molemmilla samat oikeudet ja edut!

Tehdään lapsille kerralla selväksi, että kumpikaan vanhempi ei oikeasti halua olla heidän kanssaan ja odottavat sitä viikkoa, kun saa olla ilman lapsia. Hyvä suunnitelma. Kivat 2 viikkoa yhdessä, kun lapset vaan ajattelee, että jos vanhemmat pystyis ne olis jossain muualla. 

Niinhän  se  loma  kuuluisi  viettää, kaikkien  toiveita  kuunnellen. Ehtii  yhdessä  myös  touhuta. Minkä  ikäsiä  tenavia  jos  30 v  yhdessä  oltu?  Kaipaa  varmaan  muutakin  elämään, jos  aina  kotona  naamat  vastakkain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nostan jos jollain olisi vielä kommentoitavaa tuohon mahdolliseen tapaamiseen?  ap

Vihan tunteita (ja ylipäätään tunteita) kannattaa välttää tapaamisessa, yritä olla mahdollisimman rauhallinen ja jopa välinpitämätön, tällöin vastapuoli uskaltaa parhaiten avautua.  Parhaassa tapauksessa hän on myös helpottunut jos saa kertoa oman näkemyksensä ja käytöksensä, jolle mahdollisesti voi löytyä selityksiä (en missään määrin puolustele hänen toimiaan), mutta kun tässä on kuitenkin omituista tapahtumaketjua taustalla niin lähtisin avoimin mielin kuuntelemaan myös hänen kokemaansa. Ole myös rehellinen omien ajatusten suhteen, eli kerro että asutte jo miehen kanssa erillään ja sinua kiinnostaa lastenkin takia tietää onko heidän välillään vielä jotain vai onko juttu jo ohi, ja että oman mielenrauhan vuoksi olisi kiva tietää kuinka pitkään juttu on alunperin k

Kiitos, tässä tuli monta hyvää pohdittavaa asiaa. Tänään viimeksi mies taas kertoi kuinka hän ei ole mitään väärää tehnyt tämän ky. naisen kanssa. Jatkoi sitä samaa rataa kuinka ovat vain kavereita jne. Selitti että jos hän vain mitenkään voisi minulle totuuden kertoa, näyttää menneet jostain tallenteesta tms.  Niin sen tekisi. Todistaisi kuinka mitään pettämistä ei ole tapahtunut! Joopa-joo.  ap

Kannattaa nyt pitää molempiin kunnolla välimatkaa ja haudutella vielä keskustelua tuon naisen kanssa. Parempi ettei ole enää vihan tunteita juuri mukana, niin pystyt suhtautumaan keskusteluun neutraalimmin. Miehen kanssa asioi pelkästään lasten asioista ja jätä turhat keskustelut vähemmälle ettei hän sekoita soppaa entisestään.

Nyt pitäisi kyllä kuulla oikeasti, mitä ap oikein touhuilee.  Muuten ei tunnu koko tarina uskottavalta.

Jos joku sattuu vielä ketjua lukemaan niin tässä kuulumiset. Meillä tuli se puolisen vuotta täyteen eron hakemisesta. Mies ei ole kuitenkaan hakenut lopullista eropäätöstä enkä minäkään. Haluaa jatkaa liittoamme mutta takaisin yhteen muuttamisesta ei ole puhunut kuin jotain epämääräistä. Lapset ovat olleet paljon isänsä kanssa ja on joutunut ottamaan vastuuta asioista. Olemme riidelleet välillä aika kovastikin kun olen ottanut niitä vaikeita ja ikäviä asioita esille joista mies ei haluaisi puhua. Haluaa että unohdetaan menneet ja jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ja minussahan sitä vikaa eniten on ollut kun läksin syytöntä ihmistä syyttelemään ja sekoilemaan. Näin ajattelee.

Olen idiootti ottanut miehen takaisin, osittain. Näemme muutaman kerran viikossa. Yleensä niin ettei lapset ole paikanpäällä. En heidän päätään ala sekoittamaan. En tästä asunnosta luovu, en ole muuttamassa takaisin. En edelleenkään usko miehen juttuihin. Kyseenalaistan lähes kaiken mitä sanoo ja suunnittelee meidän varalle tulevaisuuteen. En jaksa uskoa että minusta voisi enää tulla onnellinen hänen kanssaan, kun muistissa on tapahtuneet! Siksipä on joo hölmöä tapailla ja olla yhdessä. On hyviäkin hetkiä ollut mutta sitten sisäinen ääneni painaa jarrua. Ja hyvä niin! En ole saanut aikaiseksi tavata sitä naistakaan. Mies on vähentänyt melkoisesti harrastuksessa käymistään. Ja on ollut lasten taikka minun kanssani. Mutta onnellisesti tämä ei tule päättymään. Yritän kait siirtää tuskaa tulevaisuuteen taikka hitaasti ja varmasti tehdä eroa päässäni mutta fyysisesti jatkaa miehen kanssa olemista jonkun aikaa. En tiedä. En tajua miksi olen niin kiinni hänessä ja menen "lankaan". Saa todellakin nyt kivittää. Osittain rakkauteni miestäni kohtaan on kyllä alkanut kuolemaan. Että eiköhän se tästä.  ap

Kiva,kun kerroit kuulumisia. Toivon sydämestäni ,että löydät uuden rakkauden ,joka kestää. Ei se yhteiselo hyväksi muutu tämän valehtelijan kanssa, koska ei ole mitään myöntänyt ,eikä halunnut selvittää rehellisesti asioita.

Lue välillä koko tämä ketju, niin pystyt järkevästi toimimaan.

Tsemppiä kovasti ap:lle! Minulla vähän sama tilanne päällä ja pelkään että minulle käy juuri noin, että jään lopulta suhteeseen roikkumaan. Mielenkiinnolla seurailen vielä, että mihin teidän tilanteenne kehittyy, josko saisin itse myös siitä voimaa tehdä lopullisen ratkaisun.

Nyt se tärkein kysymys, eli maksaako mies elatusapua? Jos ei, niin tiedät miksi käy luonasi, että säästää rahaa kun vitkuttaa elatusapujen maksamista.

Tee muuten mitä vaan, mutta hoida tämä asia kuntoon, niin näet kiinnostaako miestä enää tavata.

Haluatko sä käydä kaiken uudestaan läpi joskus myöhemmin, jos nyt otat miehen takaisin? Toki jos asutte edelleen eri osoitteissa, myöhemmin eron saa heti keskinäisen yhteensopimattomuuden perusteella. Olikos se kahden vuoden erillään asumisen jälkeen? 

Toki jos nyt et laita peliä poikki ja hae lopullista eroa, mies tulee pikku hiljaa saattelemaan sinut takaisin "ruotuun" ja saman katon alle. Hänellä on näköjään sellainen valta sinuun,  ettet osaa olla ilman häntä. Ettekä te sitten enää eroa. Mies hoitaa niin, ettei se oo taloudellisesti mahdollista tai jotain muuta. 

Sinuna käyttäisin tilaisuuden nyt. Lapsillekin mukavampi, kun tilanne tasoittuu.

Hyvä idea tuo oma loma. Minäkin taidan jättää muksut miehelle ja ottaa ommoo lommoo.

Vierailija kirjoitti:

Nyt se tärkein kysymys, eli maksaako mies elatusapua? Jos ei, niin tiedät miksi käy luonasi, että säästää rahaa kun vitkuttaa elatusapujen maksamista.

Tee muuten mitä vaan, mutta hoida tämä asia kuntoon, niin näet kiinnostaako miestä enää tavata.

Maksaa. Ei ns. hyödy taloudellisesti tästä tilanteesta. ap

Vierailija kirjoitti:

Aah että kun voisin naisena tehdä saman! Ihan unelma!

Mikset voisi? Pariskunnille tekee hyvää olla välillä yksinkin ja vastoin yleistä oletusta, niin mieskin on kykenevä elämään lasten kanssa ilman naisen valvontaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos joku sattuu vielä ketjua lukemaan niin tässä kuulumiset. Meillä tuli se puolisen vuotta täyteen eron hakemisesta. Mies ei ole kuitenkaan hakenut lopullista eropäätöstä enkä minäkään. Haluaa jatkaa liittoamme mutta takaisin yhteen muuttamisesta ei ole puhunut kuin jotain epämääräistä. Lapset ovat olleet paljon isänsä kanssa ja on joutunut ottamaan vastuuta asioista. Olemme riidelleet välillä aika kovastikin kun olen ottanut niitä vaikeita ja ikäviä asioita esille joista mies ei haluaisi puhua. Haluaa että unohdetaan menneet ja jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Ja minussahan sitä vikaa eniten on ollut kun läksin syytöntä ihmistä syyttelemään ja sekoilemaan. Näin ajattelee.

Olen idiootti ottanut miehen takaisin, osittain. Näemme muutaman kerran viikossa. Yleensä niin ettei lapset ole paikanpäällä. En heidän päätään ala sekoittamaan. En tästä asunnosta luovu, en ole muuttamassa takaisin. En edelleenkään usko mi

En ole lukenut koko ketjua, mutta yleisellä tasolla sanon että parempi sinun olisi nyt vaan riuhtaista itsesi irti koko ihmisestä. Ei hivuttaa hitaasti irti. Et tule kuolettamaan tunteitasi häntä kohtaan tyolla tapaa, kun jatkat välitilassa olemista. 

Vierailija kirjoitti:

Haluatko sä käydä kaiken uudestaan läpi joskus myöhemmin, jos nyt otat miehen takaisin? Toki jos asutte edelleen eri osoitteissa, myöhemmin eron saa heti keskinäisen yhteensopimattomuuden perusteella. Olikos se kahden vuoden erillään asumisen jälkeen? 

Toki jos nyt et laita peliä poikki ja hae lopullista eroa, mies tulee pikku hiljaa saattelemaan sinut takaisin "ruotuun" ja saman katon alle. Hänellä on näköjään sellainen valta sinuun,  ettet osaa olla ilman häntä. Ettekä te sitten enää eroa. Mies hoitaa niin, ettei se oo taloudellisesti mahdollista tai jotain muuta. 

Sinuna käyttäisin tilaisuuden nyt. Lapsillekin mukavampi, kun tilanne tasoittuu.

Meillä on ollut nyt hyvin riitaisat viime päivät takana ja voipi olla että mies hakee nyt sen lopullisen eron? Olen katsonut että kuinka paljon hän kykenee ottaa vastaan kritiikkiä ja jutella hankalistakin asioista. Ei yhtään. Nyt on sitten alkanut huutamaan ja puhumaan rumasti minulle. Ja väittämään että valehtelen ihan kaikesta, ettei hän ole mitään niitä juttuja tehnyt taikka sanonut mitkä on ihan oikeasti tapahtunut. On ne alkuvuodesta myöntänytkin mutta nyt ihan pokkana väittää muuta! Ja tämä harrastus ja nainen onkin taas kuvioissa mukana. Luulin ettei olisi. Käy samoihin aikoihin siellä. Ja väittää ettei ole muka huomannut eikä nähnytkään tätä ihmistä. Todellisuudessa yksi tuttu on käynyt tarkistamassa tilanteen ja nähnyt heidät samoissa tiloissa yhtä aikaa. Mitään mahdolliseen uskottomuuteen liittyvä ei havainnut mutta tuskinpa nyt siellä mitään uskaltaisivat näyttääkään. Taikka sitten ihastus on hiipunut? Ja niin tosiaan, Alkon käyttö on lisääntynyt selkeästi mikä ei ole hyvä asia tietenkään.

Olen jälleen huokaissut syvään ja todennut että onneksi on tämä asunto eikä miehen esittämiset, näytteleminen ole saanut minua palaamaan takaisin. Mihinkä hän tavoistaan olisi päässyt eroon. Ne ovat vain pinnan alla kyteneet. Vaikka pienen hetken yhdessä vaiheessa kuvittelinkin hänen jotain tajunneen.  ap

No ei todellakaan pidä, vaan vastaa kodista ja lapsista 24/7, hoitaa asiat niin kuin aina muulloinkin. Joutuu ehkä vielä pesemään pyykitkin kun pois halunnut mies palaa taas huollettavaksi.

Ap, täytyy sanoa oman kokemuksen perusteella, että juuri tuo, että mies pystyy hetken aikaa käyttäytymään hyvin ja sitten taas repsahtaa tyypillisille tavoilleen, on sekä kirous että siunaus. Ja omassa tapauksessani mietin, että onko se tarkoituksellista myös. Mies ikäänkuin antaa toivoa paremmasta, ja sitten pettymyksen. Se draaman kaari siinä koukuttaa sitten jossittelemaan, että voisiko kuitenkin tulla parempia aikoja vielä. 



Harvoin tulee sanottua, että luovu toivosta, mutta ainakin itselläni se auttoi. Elämähän on hyvien ja huonojen hetkien ketju, mutta mieluummin elän niin, että sekä hyvät että huonot hetket ovat itsestäni kiinni, eivät toisesta ihmisestä. Silloin on rauhaa ja tasapainoa huonoinakin hetkinä. Voimia!

jätä se mies rauhaan senkin pirttihirmu

Puoliso siis haluaa lomailla viikon vuokramökillä ja osan aikaa tuntemattomien kavereiden kanssa.

Kyllähän tämä sisältää oletuksen, että toinen puoliso saa viettää vastaavan ikioman lomaviikon.