Viini ei kuulu pääsiäispöytään

Ei tässä mitään Jeesusta juhlita meidän perheessä vaan lomaa ja kevättä. Meillä otetaan myös shampanjaa ja snapseja. 

Vierailija kirjoitti:

Jeesus lipitti kiirastorstaina opetuslasten kanssa viiniä. Otamme mallia.

Kukaan muu kansa ei tässä maailmassa ole viiniä lipittänyt paitsi suomalaiset. Sivistyneet ihmiset nauttivat viiniä, eivät LIPITÄ. Ihan Jeesuksesta alkaen ja paljon ennenkin jo. 

Toivoisin, että kristityt olisivat keksineet omat juhlansa, eikä pöllineet pakanilta.

Pääsiäinen on vähän kuin joulu. Pakanat juhlivat jotain muuta samaan aikaa ja kun tuli uskonpuhdistus, jolloin alettiin väittämään näitä syntymiä ja kuolemia. 

Nimi ”pääsiäinen” on johdettu sanasta ”Eostre”, ”alunperin saksi sanasta (Eostre), joka tarkoitti saksien jumalatarta, jonka kunniaksi uhrattiin pääsiäisen aikaan.”

Pääsiäisen alkuperä kietoutuu vuodenaikojen uudistumisen juhlaan, jota on vietetty lukuisissa kulttuureissa tuhansia vuosia kevätpäiväntasauksen aikoihin. Jotkut väittävät, että jopa kristillinen versio pääsiäisestä vain ylläpitää ikivanhaa, tuttua teemaa ylösnousemuksesta sen sijaan, että kunnioittaisi todellista henkilöä tai tapahtumaa historiassa.

Suomalaiseen pääsiäisperinteeseen ovat kuuluneet muun muassa mämmin syönti, pääsiäismunien maalaaminen, pajunvitsoilla virpominen ja rairuohon kasvattaminen. Valo voittaa keväällä pimeyden ja lämpö kylmyyden, mistä voidaan ajatella vertauskuvallisesti, että elämä voittaa kuoleman. Suomalaisten pääsiäisperinteiden juuret ulottuvat esikristillisiin aikoihin. Monet pääsiäisperinteisiin liitetyt tavat ja symbolit ovat peräisin vanhoista luonnonilmiöihin liittyvistä kevätjuhlista, joille on myöhemmin annettu kristillinen sisältö.

Englannin ja saksan pääsiäistä merkitsevät sanat on sukua muinaiskreikan Eos- ja latinan Aurora-sanoille, jotka tarkoittivat aamuruskon jumalatarta.

Mitä se sulle kuuluu mitä pääsiäisenä lasiin laitan?

Vierailija kirjoitti:

Sitten hän otti maljan (vettä), kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki".

Matt. 26:29

Tirsk. Ai sinun Raamatussasi lukee noin. Minulla se on maljan (piimää).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viini ei sovi niille joiden pöydässä on lapsia ja eivät sitä osaa fiksusti juoda.

Muut tehkööt mitä haluavat.

Me asumme Ranskassa ja meidän lapset saa vähän viiniä vesilasillisen sekaan.

Sitten kun täyttävät 18 niin saavat täyttä viiniä ilman vesilantrausta.

Tämä on ollut täällä tapa jo vuosikymmenet, joka perheessä.

Minä asun Italiassa enkä missään perheessä ole nähnyt lapsille viiniä annettavan. Itsekään en antanut ja sitäpaitsi lapset eivät olisi halunneetkaan. Jo pienenä sanoivat, että tuo pullo on aikuisille ja tämä/nämä (mehua ja vettä) lapsille. 

suomalainen keskustelu on ei tai kännit, normaali elämä tyrmätään, itse en alkoholista pidä, ei anna mitään , mutta viinistä pidän, siis olen leimattu juopoksi ahdasmielisten sukulaisten toimesta kun alkoholittomasta viinistä kun tulee humalaan, onhan lastensuojelukin käynyt tsekkaamassa pulloja ja todennut että jatka vain, 0,2-0 % :set juomat ei heitä haittaa, mutta anopille ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hartaan juhlan? Suomi täynnä tapakristittyjä. Sanoisin, että 5%:ia juhlii pääsiäistä uskonnollisessa merkityksessä. Kaikille muille se on vain mukava kevään aloitusloma, johon kuuluu suklaamunat, lammas, viini, mämmi.

Meilläkin on lammasta, punaviiniä ja kindermunia. Ei kuuluta kirkkoon.

Te ette vietä pääsiäistä.

Te vietätte jotain kevätlomaa. Itse asiassa teidän pitäisi olla töissä, sillä loma on pääsiäisen viettoa varten ja Jeesuksen kunniaksi. Ettehän te tarvitse mitään lomaa jos ette vietä pääsiäistä.

Pääsiäisenä muistamme Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa, jonka kautta hän sovitti meidän syntimme. Sekä hänen ylösnousemustaan, jolla hän aukaisi meille tien ikuiseen elämään.

Sinulla ei taida raamatun opetukset olla nyt sisäistettynä:

Kavahtakaa, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmisten nähden, että he teitä katselisivat; muutoin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.

Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.

Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse

Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."

Suuhun se kuuluu.

Pääisiäisenä haluan juoda pääsiäispupun ja -tipun kunniaksi mämmiä. Valitettavasti se on hiukka paksua juotavaa, joten korvaan sen Guinnesilla.

Ei sovi tälle juoppokansalle alkoholi juhlana eikä arkena. Kuinkahan moni perhe tänäkin pääsiäisenä ajetaan väkijuoman voimalla ulos kodistaan ja moniko vaimo ja lapsi pahoinpidellään. Täysraittius ja kieltolaki on ainoa vaihtoehto, ei pisaraakaan alkoholia suomalaisille!

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin, että kristityt olisivat keksineet omat juhlansa, eikä pöllineet pakanilta.

Pääsiäinen on vähän kuin joulu. Pakanat juhlivat jotain muuta samaan aikaa ja kun tuli uskonpuhdistus, jolloin alettiin väittämään näitä syntymiä ja kuolemia. 

Nimi ”pääsiäinen” on johdettu sanasta ”Eostre”, ”alunperin saksi sanasta (Eostre), joka tarkoitti saksien jumalatarta, jonka kunniaksi uhrattiin pääsiäisen aikaan.”

Pääsiäisen alkuperä kietoutuu vuodenaikojen uudistumisen juhlaan, jota on vietetty lukuisissa kulttuureissa tuhansia vuosia kevätpäiväntasauksen aikoihin. Jotkut väittävät, että jopa kristillinen versio pääsiäisestä vain ylläpitää ikivanhaa, tuttua teemaa ylösnousemuksesta sen sijaan, että kunnioittaisi todellista henkilöä tai tapahtumaa historiassa.

Suomalaiseen pääsiäisperinteeseen ovat kuuluneet muun muassa mämmin syönti, pääsiäismunien maalaaminen, pajunvitsoilla virpominen ja rairuohon kasvattaminen. Valo voittaa keväällä pimeyden ja lämpö kylmyyden, mistä voidaan ajatella vertauskuvallisesti, että elämä voittaa kuoleman. Suomalaisten pääsiäisperinteiden juuret ulottuvat esikristillisiin aikoihin. Monet pääsiäisperinteisiin liitetyt tavat ja symbolit ovat peräisin vanhoista luonnonilmiöihin liittyvistä kevätjuhlista, joille on myöhemmin annettu kristillinen sisältö.

Englannin ja saksan pääsiäistä merkitsevät sanat on sukua muinaiskreikan Eos- ja latinan Aurora-sanoille, jotka tarkoittivat aamuruskon jumalatarta.

Vääristeltyä tulkintaa.

Kyllä, aiemmin on ollut muita, pakanallisia juhlia, joiden tilalle pääsiäinen on tullut. Pääsiäinen on jopa ottanut vaikutteita noista muista juhlista.

Pääsiäinen itsessään on silti kristillinen juhla.

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä mitään Jeesusta juhlita meidän perheessä vaan lomaa ja kevättä. Meillä otetaan myös shampanjaa ja snapseja. 

Se loma on teillä Jeesuksen takia.

Vierailija kirjoitti:

suomalainen keskustelu on ei tai kännit, normaali elämä tyrmätään, itse en alkoholista pidä, ei anna mitään , mutta viinistä pidän, siis olen leimattu juopoksi ahdasmielisten sukulaisten toimesta kun alkoholittomasta viinistä kun tulee humalaan, onhan lastensuojelukin käynyt tsekkaamassa pulloja ja todennut että jatka vain, 0,2-0 % :set juomat ei heitä haittaa, mutta anopille ei käy.

Lasten läsnä ollessa ei käytetä alkoholia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hartaan juhlan? Suomi täynnä tapakristittyjä. Sanoisin, että 5%:ia juhlii pääsiäistä uskonnollisessa merkityksessä. Kaikille muille se on vain mukava kevään aloitusloma, johon kuuluu suklaamunat, lammas, viini, mämmi.

Meilläkin on lammasta, punaviiniä ja kindermunia. Ei kuuluta kirkkoon.

Te ette vietä pääsiäistä.

Te vietätte jotain kevätlomaa. Itse asiassa teidän pitäisi olla töissä, sillä loma on pääsiäisen viettoa varten ja Jeesuksen kunniaksi. Ettehän te tarvitse mitään lomaa jos ette vietä pääsiäistä.

Pääsiäisenä muistamme Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemista ja kuolemaa, jonka kautta hän sovitti meidän syntimme. Sekä hänen ylösnousemustaan, jolla hän aukaisi meille tien ikuiseen elämään.

Missä kohtaa Raamattua käsketään pitää lomaa töistä?

Pääsiäinen on perheen kanssa vietettävä kevään juhla, johon kuuluu mm. kalevalainen elämän symboli muna ja monet ikivanhat pääsiäistaiat. Sopii pakanalle erittäin hyvin.

Kuvaamasi juhla ei ole pääsiäinen vaan joku pakanajuhla. Me emme nyt puhu mistää esikristillisistä kevään aikaan sijoittuvista juhlista, vaan pääsiäisestä. Pääsiäinen tunnetaan ainoastaan juutalaisuudessa ja kristinuskossa.

Kukaan ei ole sanonut että Raamattu käskee pitämään lomaa töistä. Pääsiäisloma on kuitenkin luotu pääsiäisen viettoa varten. Jos ei vietä pääsiäistä, onko loma sitten tarpeellinen?

Ei mua haittaa yhtään että samaan aikaan sä vietät kristillistä pääsiäistä ja mä vietän keväistä pakanajuhlaa!

Ja yrittäjä kun olen niin pidän lomani ihan miten huvittaa kyselemättä miltään korkeammalta voimilta koskas nyt olisi sallittua lomailla. Meinaan lomailla toukokuussa kolme viikkoa ulkomailla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä mitään Jeesusta juhlita meidän perheessä vaan lomaa ja kevättä. Meillä otetaan myös shampanjaa ja snapseja. 

Se loma on teillä Jeesuksen takia.

Ei. Vaan siksi, että jotkut ihmiset ovat uskoneet Jeesuksen olevan olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei sovi tälle juoppokansalle alkoholi juhlana eikä arkena. Kuinkahan moni perhe tänäkin pääsiäisenä ajetaan väkijuoman voimalla ulos kodistaan ja moniko vaimo ja lapsi pahoinpidellään. Täysraittius ja kieltolaki on ainoa vaihtoehto, ei pisaraakaan alkoholia suomalaisille!

Joo, se kieltolaki toimikin niin hyvin. Sitä paitsi pääsiäisenä on parempi juoda kuin jouluna perheessä. Lumihanget alkaneet sulamaan ja muulla perheellä jo lämmintä siellä ulkona.

Aloittajan mielestä viini ei varmaankaan kuulu mihinkään pöytään. Meillä se kuuluu jokaiseen juhlapöytään, oli kyse sitten rippi-tai yo-juhlasta, joulusta, juhannuksesta tai pääsiäisestä, häistä tai hautajaisista. Mutta meilläpäin osataankin nauttia alkoholista sivistyneesti ilman kännien vetämistä, mikä tuntuu aloittajalle olla se ainoa muoto alkoholijuomien nauttimisesta. Silloin on tietenkin parempi olla ottamatta lasillistakaan.

Viina kuuluu pääsiäispöytään(kin).

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan mielestä viini ei varmaankaan kuulu mihinkään pöytään. Meillä se kuuluu jokaiseen juhlapöytään, oli kyse sitten rippi-tai yo-juhlasta, joulusta, juhannuksesta tai pääsiäisestä, häistä tai hautajaisista. Mutta meilläpäin osataankin nauttia alkoholista sivistyneesti ilman kännien vetämistä, mikä tuntuu aloittajalle olla se ainoa muoto alkoholijuomien nauttimisesta. Silloin on tietenkin parempi olla ottamatta lasillistakaan.

Tuolla linjalla kun jatkatte niin ennen pitkää eteen tulee se leivätön pöytä.